Lue keskustelun säännöt.
Mies ei uskalla mennä naimisiin kanssani, koska pelkää että emme saa lapsia
01.01.2020 |
Olemme seurustelleet muutaman vuoden. Meillä on ollut ristiriitoja, joiden vuoksi emme ole vielä uskaltaneet sitoutua naimisiin menon verran. Nyt moni alun ristiriita on kuitenkin ratkennut, ja elo on tasoittunut. Haluamme molemmat periaatteessa vielä lapsen, mutta olemme sitä mieltä, että ne tehdään vasta avioliittoon. Minulla on yksi lapsi ennestään, miehellä ei. Ikää molemmilla nyt jo 41 vuotta.
Miehen suurin haave on tulla isäksi, ja suurin pelko on jäädä lapsettomaksi. Ei uskalla kosia, koska pelkää, että jos sitoutuu minuun (41-vuotiaaseen naiseen), ei lasta välttämättä enää tulekaan. Ja näinhän se asia onkin. Niinpä tilanne on nyt se, että harrastamme seksiä ja katsomme, tulenko raskaaksi. Jos tulen raskaaksi, asia on selvä ja menemme naimisiin. Jos en tule, mies ei uskaltane sitoutua, ja jatkamme tällaista ainakin minulle veemäistä välitilassa oloa.
Minulla alkaa olla tästä melko kurja olo. Aiemman lapsen vuoksi minulla ei enää ole lapsettomuuden traumaa mutta tuntuu että kelpaan vain, jos pystyn sikiämään lapsia. Jos lapsia ei kuulu, emme varmaan mene ikinä naimisiin ja koska mies välttämättä haluaa lapsia (tyyliin keinolla millä hyvänsä), edessä on sitten varmaan ero jossain vaiheessa. Haluaisin kelvata miehelleni ilman ehtoja lapsen saamisesta.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän eroehdotuksen, mutta meillä on kuitenkin hyvä ja mukava olla yhdessä muuten, ja arki toimii. Tämä lapsiasia on vaan miehelleni elämää suurempi juttu. Minäkin tykkäisin kyllä vielä vauvasta tai paristakin, mutta ymmärrän, ettei niitä välttämättä enää tulee. Minua ei kuitenkaan haittaa, jos lapsia ei tulekaan, koska olen jo äiti. Pystyisin siis suhtautumaan tähän asiaan rennolla otteella jos miehellä ei olisi tätä lapsipakkomiellettä. On todella ahdistava ajatus kelvata vain, jos pystyy saamaan lapsen.
Yksi tuttavapariskunta itse asiassa erosi juuri tämän takia äskettäin. Olivat naimisissa 8 vuotta ja liitto kaatui siihen, että mies koki pakottavaa tarvetta tulla isäksi eikä se tämän naisen kanssa onnistunut.
Ei siinä ainakaan todellista rakkautta ole jos jättää 8 vuoden liiton vain siksi että haluaa isäksi. Helppo silloin on lähteä kun ei ole sellasia tunteita mitä kumppaniin pitäisi olla. Kuvottavaa.
Minä en tuollaista hyväksikäyttöä katselisi, älä sitten tule tekemään tänne uutta avausta kuinka mies jätti kun en saanut lasta. Sinulla ei ole muita vaihtoehtoja kuin roikkua löysässä hirressä miehen kanssa, jota kiinnostaa isäksi tuleminen enemmän kuin sinun kanssasi loppuelämän jakaminen tai sitten ottaa ero ja etsiä itsellesi puoliso joka arvostaa sinua sellaisena kuin olet, rakastaa ehdoitta eikä pidä sinua siitostammana. Ja ei, nykyinen ei sinua rakasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ainakaan todellista rakkautta ole jos jättää 8 vuoden liiton vain siksi että haluaa isäksi. Helppo silloin on lähteä kun ei ole sellasia tunteita mitä kumppaniin pitäisi olla. Kuvottavaa.
Minä en tuollaista hyväksikäyttöä katselisi, älä sitten tule tekemään tänne uutta avausta kuinka mies jätti kun en saanut lasta. Sinulla ei ole muita vaihtoehtoja kuin roikkua löysässä hirressä miehen kanssa, jota kiinnostaa isäksi tuleminen enemmän kuin sinun kanssasi loppuelämän jakaminen tai sitten ottaa ero ja etsiä itsellesi puoliso joka arvostaa sinua sellaisena kuin olet, rakastaa ehdoitta eikä pidä sinua siitostammana. Ja ei, nykyinen ei sinua rakasta.
Siitostamman 😂 Siltä tässä kieltämättä välillä tuntuu. Mutta totta puhuen olisi kyllä kiva kun saisi kokea kelpaavansa, lapsia tai ei. Ap
No onhan tuo nyt varsin erikoinen kuvio. Siitostamma lienee oikea termi, ehkä mies on kanssasi vain sen takia, että saisi sen lapsen, meneehän siinä nyt aikaa etsiä uusi nuorempi puolisokin. Itse olin nuorena naimisissa miehen kanssa joka ilmoitti, että jos ei tule lasta niin pitäisiköhän erota. Pyörsi sitten ajatuksensa, mutta erohan siitä sitten kumminkin tuli. Ei tullut lasta, mutta sanoisin näin vanhempana että onneksi ei tullut, eihön se mies muutenkaan ollut riittävän mukava.
Mutta siis tiedän tunteen, kun tajuaa, että on siitostamma. Run, forrest run.
Myöhemmin sitten uudessa parisuhteessa kävimme lapsettomuushoidot lävitse ja saimme yhden lapsen, mutta jos se ei olisi onnistunut niin olisimme jatkaneet yhdessä lapsettomana. Se on ihana tunne, kun tietää, että toinen välittää yksilönä teitä välineenä.
Sano sille miehelle, että sen on päätettävä, sinä sellaisena kun olet (teidän tapauksessa kai tarkoittaisi naimisiin menoa) tai sitten lähtee etsimään nuorempaa.
Pois turha tunteilu, ap!
Menette hedelmällisyystestiin, niin varmistuu, onko lapsensaanti mahdollista edes.
Meillä hieman sama tilanne, tosin sillä erolla, että molemmat ollaan lapsettomia ja halutaan se lapsi. Itse olen valmis tähän tilanteeseen, koska on viimeinen mahdollisuuteni tulla äidiksi. Jos olisi jo lapsi, en jäisi suhteeseen. Itse olen myös päättänyt että jos ei tärppää, jätän miehen ja etsin elämänkumppania, jolla parisuhde se tärkein. Mies taas on epävarma eli voi olla että tyytyisi suhteeseemme myös ilman lasta. Mutta hänen epävarmuutensa tässä on kääntänyt mut sille kannalle, ettei hän ilman lasta riitä mulle. Joku toinen riittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä vastauksia olet saanut! Onko miehen diabetes- (ja kole)arvot koska tarkistettu? Vai onko hänellä jo db2 todettu? Uniapnea? Hedelmällisyysasioilla häntä voisi nyt saada hoitamaan terveyttään, muuten hänestä ei ole kumppania kenellekään muutaman vuoden kuluttua!
Sitten mies hedelmällisyystestiin eli onko siimahäntiä liemessä lainkaan? Siihen voi joku hoito löytyä. Sitten voit sinäkin käydä testissä. Käytkö gynellä säännöllisesti? Mitä hän sanoo?
Tuossa, ett tunnet olosi siitostammaksi, en pysty auttamaan.
Me menimme naimisiin, kun esikoinen oli tulossa. Ilman lapsia tuskin olisimme naimisissa. Voitte tekin olla yhdessä lapsettomana parina seurustelusuhteessa? Hyvää jatkoa sulle ja perheellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyviä vastauksia olet saanut! Onko miehen diabetes- (ja kole)arvot koska tarkistettu? Vai onko hänellä jo db2 todettu? Uniapnea? Hedelmällisyysasioilla häntä voisi nyt saada hoitamaan terveyttään, muuten hänestä ei ole kumppania kenellekään muutaman vuoden kuluttua!
Sitten mies hedelmällisyystestiin eli onko siimahäntiä liemessä lainkaan? Siihen voi joku hoito löytyä. Sitten voit sinäkin käydä testissä. Käytkö gynellä säännöllisesti? Mitä hän sanoo?
Tuossa, ett tunnet olosi siitostammaksi, en pysty auttamaan.
Me menimme naimisiin, kun esikoinen oli tulossa. Ilman lapsia tuskin olisimme naimisissa. Voitte tekin olla yhdessä lapsettomana parina seurustelusuhteessa? Hyvää jatkoa sulle ja perheellesi.
Kiitos! Ei olla testattu kumpaakaan kun yritystä on niin vähän aikaa takana, muutama hassu kuukausi.
Jatkaminen lapsettomassa seurustelusuhteessa ei tunnu omalta ratkaisulta, tämä tuntuu vain välitilalta, josta emme pääse eteenpäin.
Ap
Minä sain sen käsityksen, että mies on ollut ennen ap:ta pitkään sinkku ja silloin kärsinyt lapsettomuudesta ja masennukseen asti, ja ap ja mies taas eivät ole vielä kauaa yrittäneet. Sinkkunaisten ei kyllä myöskään "sallita" hirveästi valittavan lapsettomuudesta. Jos pariskunta kärsii lapsettomuudesta ja on käynyt hoidoissakin jo niin sitten tuollainen mainitsemasi puhe koetaan ok:ksi naiselta mutta myös pariskunnan mieheltä.