Kuinka saada luottamus takaisin pettämisen jälkeen
Kommentit (72)
Nää jotka sanoo että pettäjä pettää uudestaan on valitettavasti totta. Hukkasin 5 vuotta kun jäin pettäjän kanssa yhteen, uskoin sen vakuutteluja ettei tekisi uudestaan nje. Lopulta kävi ilmi että oli suhteen alusta alkaen pettänyt useiden naisten kanssa eikä pelkästään vain yhden kanssa.
Eniten ärsyttää miehen valehtelu ja esittäminen kaikille että on niin uskollinen. Sekin ärsyttää että miehen jotkin kaverit tiesi mutta eivät paljastaneet mitään.
Pettäminen ei ole mikään maailmanloppu.
Onpas täällä nyt joku ottanut elämäntehtäväkseen erojen lietsomisen. Asioita olisi hyvä joskus katsoa järjelläkin eikä pelkällä tunteella. Meidän liitossa on petetty, puolin ja toisin. Kun mies petti, minä petin kostoksi. Mies petti uudestaan. Halusin erota, muutimme erilleen. Ei kestänyt kauaa, kun mies halusi epätoivoisesti takaisin. Otin takaisin koska se oli mukava kosto sille toiselle naiselle. Lasten takia en myöskään halunnut eroa. Seuraavat kymmenen vuotta olivat vaikeat, voin huonosti suhteessa. En vahtinut miestä vaan sanoin että se on nyt kerrasta poikki, hän on vapaa. Siinä sitten pikkuhiljaa hitsauduimme yhteen uudelleen. Viha ja katkeruus sulivat ja pystyin antamaan anteeksi. Vaikka ei pyydetty. Nykyisin luotan häneen. Mies on parantunut paljon, suhteemme on kunnossa. Viihdymme yhdessä. Kyllä keljuttaisi jos noin hyvä mies olisi nyt jonkun toisen mies ja minä yksinäinen vanha nainen.
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen ei ole mikään maailmanloppu.
Ei niin. Se on suhteen ja rakkuden loppu.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä nyt joku ottanut elämäntehtäväkseen erojen lietsomisen. Asioita olisi hyvä joskus katsoa järjelläkin eikä pelkällä tunteella. Meidän liitossa on petetty, puolin ja toisin. Kun mies petti, minä petin kostoksi. Mies petti uudestaan. Halusin erota, muutimme erilleen. Ei kestänyt kauaa, kun mies halusi epätoivoisesti takaisin. Otin takaisin koska se oli mukava kosto sille toiselle naiselle. Lasten takia en myöskään halunnut eroa. Seuraavat kymmenen vuotta olivat vaikeat, voin huonosti suhteessa. En vahtinut miestä vaan sanoin että se on nyt kerrasta poikki, hän on vapaa. Siinä sitten pikkuhiljaa hitsauduimme yhteen uudelleen. Viha ja katkeruus sulivat ja pystyin antamaan anteeksi. Vaikka ei pyydetty. Nykyisin luotan häneen. Mies on parantunut paljon, suhteemme on kunnossa. Viihdymme yhdessä. Kyllä keljuttaisi jos noin hyvä mies olisi nyt jonkun toisen mies ja minä yksinäinen vanha nainen.
Minusta tuo olisi hirveää. Olet jämä johon mies tyytyi. Vanhemmiten hän ei enää muille kelpaa, joten tietysti on tyytyväinen.
Itsellä se sääntö että toisen pitää uhrata jotain erittäin tärkeää osoittaakseen että tosissaan haluaa sen luottamuksen takaisin. Itselle uskollisuus on niin äärettömän tärkeää että mieluummin leikkaisin oman käteni irti kuin pettäisin.
Sen takia viime suhteen jälkeen missä vaimoni petti, minun sääntöni on että jos pettämisen jälkeen haluaa kanssani jatkaa suhdetta niin silloin pitää hänen leikata se kätensä irti. Ja vasta sen teon jälkeen uskon että hän tosissaan vielä rakastaa minua. Koska ei tietenkään kukaan oikeasti tuollaista rupeaisi tekemään niin käytännössä se suhde on loppu jos toinen pettää. Enkä sen jälkeen ole enää tekemisissä kyseisen henkilön kanssa, hän on yhtä kuin kuollut minun maailmassa, ihmisestä alempana olevia olioita.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä nyt joku ottanut elämäntehtäväkseen erojen lietsomisen. Asioita olisi hyvä joskus katsoa järjelläkin eikä pelkällä tunteella. Meidän liitossa on petetty, puolin ja toisin. Kun mies petti, minä petin kostoksi. Mies petti uudestaan. Halusin erota, muutimme erilleen. Ei kestänyt kauaa, kun mies halusi epätoivoisesti takaisin. Otin takaisin koska se oli mukava kosto sille toiselle naiselle. Lasten takia en myöskään halunnut eroa. Seuraavat kymmenen vuotta olivat vaikeat, voin huonosti suhteessa. En vahtinut miestä vaan sanoin että se on nyt kerrasta poikki, hän on vapaa. Siinä sitten pikkuhiljaa hitsauduimme yhteen uudelleen. Viha ja katkeruus sulivat ja pystyin antamaan anteeksi. Vaikka ei pyydetty. Nykyisin luotan häneen. Mies on parantunut paljon, suhteemme on kunnossa. Viihdymme yhdessä. Kyllä keljuttaisi jos noin hyvä mies olisi nyt jonkun toisen mies ja minä yksinäinen vanha nainen.
Et sinä yksinäinen olisi. Olisit löytänyt rakkauden jos olisit läheisriippuvuudeltasi kyennyt.
Aina välillä täällä joku kyselee tätä samaa. Ei muut voi siinä auttaa, paitsi ehkä terapeutti. Se anteeksianto lähtee ihan vain itsestä. Omalla miehelläni oli mikropettäminen muutama vuosi sitten, enkä vieläkään pysty olemaan kyttäämättä. Ei ole kivaa tällainenkaan. Pitkiä aikoja voi mennä hyvin, sitten taas jotain pientä epäilyttävää ilmenee, ja taas alkaa miettiä että lähteekö se tällä kertaa kokonaan vai jääkö homma taas mikron asteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen takia suurin osa eroaa, koska jotain ainutlaatuista ja puhdasta hajoaa samalla kun petos tapahtuu. Jos luottamuksen palauttaminen olisi helppoa niin moni jatkaisi liittoaan pettämisen jälkeen, mutta totuus on, että kerran rikottu on aina rikki. Naiivi ihminen kuvittelee, että ihminen joka on pystynyt valehtelemaan ja pettämään kokisi jonkun valaistumisen ja muuttaisi tapansa. Rakkautta ei ole alkujaankaan ollut tarpeeksi, sen takia petetään. Koettu on - sekä että.
Sinusta siis on rakkauden puutetta että petetään? No, onneksi oma kokemukseni ja tutkimukset ovat eri mieltä. Eikä tarvitse olla naïvi jotta huomaisi kuinka esim pariterapiasta on apua ja saa kommunikoinnin pelaamaan ihan eri tasolla.
Tuo jonka mies pettiKyllä mielestäni on rakkauden puutetta, jos pettää toista. Sanokoon terapeutti mitä tahansa. Jos kiimassa ja huumassa ajaudun lemmenleikkeihin jonkun muun kuin puolisoni kanssa niin en koe kyllä sitä miksikään rakkauden teoksi puolisoani kohtaan. Etenkin jos tätä lemmenleikkiä olisi ollut tarjolla myös kotona.
Minä olen eri mieltä, sinä olet oikeutettu omaan kantaasi. Meillä oli hirvittävän vaikea ja stressaava tilanne kotona, hänen elämänsä oli juuri vetänyt häränpyllyä hirveimmällä mahdollisella tavalla, seksiä ei ollut kotona saatavilla samalla tavalla ja hän oli pois kotoa töiden takia pitkiä aikoja.
En minä koe tippaakaan että pettäminen oli mikään rakkauden teko minua kohtaan, mutta en myöskään koe että se kertoi mistään rakkaudettomuudesta minua kohtaan. Ainoastaan siitä, että miehen addiktio ja totaalinen avuttomuus ensimmäistä kertaa aikuisikänään ryöpsähtivät väärään suuntaan. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia.Kymmenisen vuotta ja liittonne on ohi. Selitellä voit maailman tappiin, mutta miehestäsi ei ”ihmistä” tule.
No, 15v tässä on jo naimisissa oltu. Tuosta pettämisestä on nyt aikaa 7v. Onnellisia olemme.
Seuraile kuitenkin miehesi sivuhistoriat, some-seuraamiset ja duunimatkojen touhut. Addikti on addikti ja valehtelun maailmanmestari. Kokemuksen syvällä rintaäänellä. ”Luottamusta” ei ole olemassakaan heidän kohdallaan - ja tähän heidän on taivuttava jos normaalin parisuhteen haluavat.
Addikti joka on vapaaehtoisesti hakenut hoitoa addiktioonsa, on hiukan eri asia kuin sellainen joka salailisi. Minä luotan häneen. Minulla ei ole mitään tarvetta seurata hänen pornonkatseluaan tai duunimatkojen touhua. Kertoisi jos jotain kävisi. Molemmat meistä on tehnyt paljon muutoksia elämiinsä jotta saimme elämämme tasapainoon ja kuten sanoin, olemme onnellisia.
Ei helevetti 😁 Taas jotakin kusetetaan.
Mies pitää vaan matalampaa profiilia ja salaa homman tarkemmin. Kokemusta on.
Mutta nauti onnestasi vielä kun voit. Miehen varovaisuus herpaantuu jossain vaiheessa, kun luulee että luottamuksesi on saavutettu. Prepaidit ja salaluurit käytössä. Pelimies pelaa niin kauan vehkeet toimii.
Mitä ihmettä te saatte tuosta epäluulon epätoivoisesta kylvämisestä? Se, että teillä on käynyt ikävästi, ei suinkaan meinaa että kaikilla käy.
En ole hyväuskoinen, enkä sokea, mutta ne olosuhteet jotka olivat miehen pettäessä olivat sen verran poikkeukselliset että voi käyttää ihan tervettä järkeä.
Vierailija kirjoitti:
No, meillä isoin merkitys oli sillä että mies oli valmis taistelemaan minusta kun jäi kiinni. Tajusi että jotain on tehtävä jos haluaa minut pitää, lähti kanssani pariterapiaan jossa työskenteli oikeasti parisuhteemme eteen. Mieheltä löytyi seksiaddiktio johon pakeni tunteita joita ei osannut käsitellä, niin suostui menemään vielä omaan erikoistuneeseen terapiaan tuon takia.
Miksi tämä on saanut alapeukkuja?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen takia suurin osa eroaa, koska jotain ainutlaatuista ja puhdasta hajoaa samalla kun petos tapahtuu. Jos luottamuksen palauttaminen olisi helppoa niin moni jatkaisi liittoaan pettämisen jälkeen, mutta totuus on, että kerran rikottu on aina rikki. Naiivi ihminen kuvittelee, että ihminen joka on pystynyt valehtelemaan ja pettämään kokisi jonkun valaistumisen ja muuttaisi tapansa. Rakkautta ei ole alkujaankaan ollut tarpeeksi, sen takia petetään. Koettu on - sekä että.
Sinusta siis on rakkauden puutetta että petetään? No, onneksi oma kokemukseni ja tutkimukset ovat eri mieltä. Eikä tarvitse olla naïvi jotta huomaisi kuinka esim pariterapiasta on apua ja saa kommunikoinnin pelaamaan ihan eri tasolla.
Tuo jonka mies pettiKyllä mielestäni on rakkauden puutetta, jos pettää toista. Sanokoon terapeutti mitä tahansa. Jos kiimassa ja huumassa ajaudun lemmenleikkeihin jonkun muun kuin puolisoni kanssa niin en koe kyllä sitä miksikään rakkauden teoksi puolisoani kohtaan. Etenkin jos tätä lemmenleikkiä olisi ollut tarjolla myös kotona.
Minä olen eri mieltä, sinä olet oikeutettu omaan kantaasi. Meillä oli hirvittävän vaikea ja stressaava tilanne kotona, hänen elämänsä oli juuri vetänyt häränpyllyä hirveimmällä mahdollisella tavalla, seksiä ei ollut kotona saatavilla samalla tavalla ja hän oli pois kotoa töiden takia pitkiä aikoja.
En minä koe tippaakaan että pettäminen oli mikään rakkauden teko minua kohtaan, mutta en myöskään koe että se kertoi mistään rakkaudettomuudesta minua kohtaan. Ainoastaan siitä, että miehen addiktio ja totaalinen avuttomuus ensimmäistä kertaa aikuisikänään ryöpsähtivät väärään suuntaan. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia.Kymmenisen vuotta ja liittonne on ohi. Selitellä voit maailman tappiin, mutta miehestäsi ei ”ihmistä” tule.
No, 15v tässä on jo naimisissa oltu. Tuosta pettämisestä on nyt aikaa 7v. Onnellisia olemme.
Seuraile kuitenkin miehesi sivuhistoriat, some-seuraamiset ja duunimatkojen touhut. Addikti on addikti ja valehtelun maailmanmestari. Kokemuksen syvällä rintaäänellä. ”Luottamusta” ei ole olemassakaan heidän kohdallaan - ja tähän heidän on taivuttava jos normaalin parisuhteen haluavat.
Addikti joka on vapaaehtoisesti hakenut hoitoa addiktioonsa, on hiukan eri asia kuin sellainen joka salailisi. Minä luotan häneen. Minulla ei ole mitään tarvetta seurata hänen pornonkatseluaan tai duunimatkojen touhua. Kertoisi jos jotain kävisi. Molemmat meistä on tehnyt paljon muutoksia elämiinsä jotta saimme elämämme tasapainoon ja kuten sanoin, olemme onnellisia.
Ei helevetti 😁 Taas jotakin kusetetaan.
Mies pitää vaan matalampaa profiilia ja salaa homman tarkemmin. Kokemusta on.
Mutta nauti onnestasi vielä kun voit. Miehen varovaisuus herpaantuu jossain vaiheessa, kun luulee että luottamuksesi on saavutettu. Prepaidit ja salaluurit käytössä. Pelimies pelaa niin kauan vehkeet toimii.
Mitä ihmettä te saatte tuosta epäluulon epätoivoisesta kylvämisestä? Se, että teillä on käynyt ikävästi, ei suinkaan meinaa että kaikilla käy.
En ole hyväuskoinen, enkä sokea, mutta ne olosuhteet jotka olivat miehen pettäessä olivat sen verran poikkeukselliset että voi käyttää ihan tervettä järkeä.
Minusta sinun on ihan hyvä elää illuusiossasi, mutta ole kiltti, seuraile miehesi somea. Seuraavalla kerralla voit mennä tosi pahasti rikki. Ja se kerta tulee. Addiktit etsivät juuri kaltaisiasi hyväuskoisia ihmisiä kumppaneiksi. Minäkin uskoin täysin narsistista sosiopaattia vuosia - koska halusin. Oikeasti tiesin miten asiat on. Ja noilla nyt aina on ”poikkeuksellinen elämä ja olosuhteet” - kyllä kyllä.
Itse en ole saanut luottamusta takaisin. En ihan ymmärrä miten sen voi saada. En ole nähnyt pettämistä, missä se olisi tapahtunut vahingossa.
Luottamus on TUNNE. Sitä ei voi järkeillä.
Kannattaa ensinnäkin selvittää, miten paljon ja millä tasolla on oikeasti petetty.
Nimimerkillä vuoden pituinen suhde varatun miehen kanssa ja kun vaimo sai lopulta tietää jotain, mies uskotteli että kyse oli vain viestittelystä. En tiedä uskoiko vaimo sitä oikeasti, ja jos uskoi niin miten ihmeessä. Todisteita muustakin kuin viestittelystä on vaikka millä mitalla, jos vaan haluaa huomata.
Itse en pystyisi luottamaan pettämisen jälkeen. Se alkaisi syödä suhdetta niin paljon, että ennen pitkää yhdessäolo kävisi mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ensinnäkin selvittää, miten paljon ja millä tasolla on oikeasti petetty.
Nimimerkillä vuoden pituinen suhde varatun miehen kanssa ja kun vaimo sai lopulta tietää jotain, mies uskotteli että kyse oli vain viestittelystä. En tiedä uskoiko vaimo sitä oikeasti, ja jos uskoi niin miten ihmeessä. Todisteita muustakin kuin viestittelystä on vaikka millä mitalla, jos vaan haluaa huomata.
Itse en pystyisi luottamaan pettämisen jälkeen. Se alkaisi syödä suhdetta niin paljon, että ennen pitkää yhdessäolo kävisi mahdottomaksi.
Jatkan vielä, että mielestäni toista ei voi pettää, jos aidosti rakastaa. Silloin ei halua eikä pysty pettämään. Myös syyllisyys ja katumus olisi niin kova, ettei sitä voisi peittää. Eli jos menee pettämään niin oma johtopäätökseni olisi se, että mitään rakkautta ja kunnioitusta ei enää ole.
Ei sitä saa. Sulla on hieno kristallilasi. Se kaatuu ja siihen tulee särö. Se pitää silti vettä, mutta ei ole enää sama. Särö on lasissa. Sama pettämisessä. Voihan sitä teeskennellä, että kaikki on OK. Särö jää.
Jos ajattelen exääni. Hän erosi pettämisen takia. Meidän seurustelu alkoi myöhemmin ja oli tavallaan hyvin avointa. Mutta kahden vuoden jälkeen hyvin rehellinen ja suorapuheinen mies sanoi, että hänen on pakko tunnustaa pettäminen. Asuimme eri paikkakunnilla ja pitkiä aikoja erossa. Suhde jatkui pelkkänä seksisuhteena jonkin aikaa. Mies löysi uuden ja oli hyvin rakastunut ja aikoi olla uskollinen. Mutta vähän ajan päästä hän pyöritti kolmea naista. En tiedä tiesikö naiset toisistaan vai ei. Mies oli reissutöissä ja naiset eri puolilla Suomea. Yksi oli hänen se rakkaus, joka oli kyllä jo ex siinä vaiheessa. Tuo mies on rehellinen ja kaikin puolin hyvä, mutta ei yksiavioinen. Ei vaikka hän kuinka yritti. Mielestäni enää hän ei edes yritä, mutta pelaa avoimin kortin. Hän on esteetikko ja itse lihoin sen verran, että en halua hänen esteettistä silmää häiritä alasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ensinnäkin selvittää, miten paljon ja millä tasolla on oikeasti petetty.
Nimimerkillä vuoden pituinen suhde varatun miehen kanssa ja kun vaimo sai lopulta tietää jotain, mies uskotteli että kyse oli vain viestittelystä. En tiedä uskoiko vaimo sitä oikeasti, ja jos uskoi niin miten ihmeessä. Todisteita muustakin kuin viestittelystä on vaikka millä mitalla, jos vaan haluaa huomata.
Itse en pystyisi luottamaan pettämisen jälkeen. Se alkaisi syödä suhdetta niin paljon, että ennen pitkää yhdessäolo kävisi mahdottomaksi.
Jatkan vielä, että mielestäni toista ei voi pettää, jos aidosti rakastaa. Silloin ei halua eikä pysty pettämään. Myös syyllisyys ja katumus olisi niin kova, ettei sitä voisi peittää. Eli jos menee pettämään niin oma johtopäätökseni olisi se, että mitään rakkautta ja kunnioitusta ei enää ole.
Sinähän se hieno ja luotettava ihminen olet, toivottavasti tulet petetyksi vielä monta kertaa. Tietoisesti varatun kanssa vehtaavalla ei ole oikeutta vaatia luottamusta parisuhteeseen.
Juuri tämä! Sama kuin Aasian vientiin hakeutunut myyntimies, joka kertoo kotona, että ”minä join vain olutta, muut osti tyttöjä”. Ja vaimo - se uskoo!