Kuinka saada luottamus takaisin pettämisen jälkeen

Ei mitenkään. Sitä yrittäessä vain rikkoo itsensä ja omanarvontuntonsa.

Katkaise myrkyllinen suhde ajoissa ja lähde toiseen suuntaan kohti parempaa elämää.

Ei sitä saa. Anna anteeksi pettäjälle ja sillä on matalampi kynnys tehdä se uudelleen.

No, meillä isoin merkitys oli sillä että mies oli valmis taistelemaan minusta kun jäi kiinni. Tajusi että jotain on tehtävä jos haluaa minut pitää, lähti kanssani pariterapiaan jossa työskenteli oikeasti parisuhteemme eteen. Mieheltä löytyi seksiaddiktio johon pakeni tunteita joita ei osannut käsitellä, niin suostui menemään vielä omaan erikoistuneeseen terapiaan tuon takia.

Miksi se pitäisi saada? Se oli ja meni.

Ei mitenkään.

Eihän sitä suhdetta enää edes ole, johon oli sitoutunut, luottanut ja vaalinut, vaan pettämisen seurauksena se on särkynyt tuhanneksi sirpaleeksi. Eikä paluuta entiseen suhteeseen ole, vaan se on rakennettava uudelleen, jota rasittaa epäluottamus ja pelko uudesta pettämisestä.

Sen takia suurin osa eroaa, koska jotain ainutlaatuista ja puhdasta hajoaa samalla kun petos tapahtuu. Jos luottamuksen palauttaminen olisi helppoa niin moni jatkaisi liittoaan pettämisen jälkeen, mutta totuus on, että  kerran rikottu on aina rikki. Naiivi ihminen kuvittelee, että ihminen joka on pystynyt valehtelemaan ja pettämään kokisi jonkun valaistumisen ja muuttaisi tapansa. Rakkautta ei ole alkujaankaan ollut tarpeeksi, sen takia petetään. Koettu on - sekä että.

Vierailija kirjoitti:

Sen takia suurin osa eroaa, koska jotain ainutlaatuista ja puhdasta hajoaa samalla kun petos tapahtuu. Jos luottamuksen palauttaminen olisi helppoa niin moni jatkaisi liittoaan pettämisen jälkeen, mutta totuus on, että  kerran rikottu on aina rikki. Naiivi ihminen kuvittelee, että ihminen joka on pystynyt valehtelemaan ja pettämään kokisi jonkun valaistumisen ja muuttaisi tapansa. Rakkautta ei ole alkujaankaan ollut tarpeeksi, sen takia petetään. Koettu on - sekä että.

Sinusta siis on rakkauden puutetta että petetään? No, onneksi oma kokemukseni ja tutkimukset ovat eri mieltä. Eikä tarvitse olla naïvi jotta huomaisi kuinka esim pariterapiasta on apua ja saa kommunikoinnin pelaamaan ihan eri tasolla.

Tuo jonka mies petti

Itse asiassa, se syy miksi mies minua petti, on ihan sama. Hän on sen päätöksen silloin tehnyt ja järkevä ihminen kun on, tiesi mitä tekee. Hän silloin ei enää ole minun mies, enkä häntä millään terapialla takaisin halua..

Jos edes käy mielessä toisen kanssa oleminen, mies saa silloin jäädä jahkailemaan ihan rauhassa. Jis kiinnostus minuun lopahtaa. Ei enää kannata jatkaa.

Se, jonka mies petti myös.

Pariterapia auttaa

Väittäisin, että oleellista on, että pettäjä aivan aidosti ja oikeasti ja syvästi katuu. Uskon, että se on todennäköisempää ns. pelkän panon/haitahduksen jälkeen. Jos aloittaa suhteen toisen kanssa niin silloin on jo aika pitkälti siinä päässä, ettei kunnioita eikä rakasta sinua enää vaikka katuisikin... sitä, että jäi kiinni. Jos anteeksi pyynnön seassa on mitään muttia niin ei ole toivoa. Jos ei niin homma voi joskus toimia. Ainakin epäromanttisena kulissina.

Sinun täytyy vain päättää antaa anteeksi. En tiedä miten se käytännössä onnistuu, koska itse en onnistunut vaikka yritin. Mutta ihailen niitä jotka siihen pystyvät, eivätkä ala katkeriksi. Ainakin lopeta se muistuttaminen jatkuvasti pettämisestä ja toisesta naisesta. Kun mies osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen, eli ymmärtää ettet heti luota, niin sinun täytyy samalla tietoisesti päättää antaa anteeksi. Eli sinun täytyy tehdä yhtä paljon töitä anteeksiannon eteen kuin miehesi tekee luottamuksen palauttamisen eteen.

Mieti tarkkaan etukäteen pystytkö siihen. On ihan hyväksyttävää tiedostaa että et pysty siihen. Tässä tilanteessa suhteen lopettaminen on paras ratkaisu. Kunpa itsekin olisin lopettanut suhteen enkä jäänyt siihen katkeroitumaan.

Eroaminen pettämisen takia on hyvinkin uusi asia joka on tullut vasta deittailu kulttuurin myötä.

Ennen avioliiton pysyvyyteen sitouduttiin ja ymmärrettiin että pettäminen on se "vasta mäki" joka aviovalassa mainitaan. Moni olisi ihmeissään kun tietäisi että pettämistä on isovanhempien ikäisilläkin ollut yhtä paljon mutta silti yhdessä pysyttiin.

Pettämisen yli pääsee keskutelemalla ja pariterapialla. Ja suhde yleensä syvenee sen jälkeen ja sen ymmärtää vasta jälkikäteen.

Ei mitenkään, mikäli dementia ei iske yhtäkkiä. Ota ero. Sen jälkeen asia ei haittaa sinua akuutisti.

Riippuu siitä minkä "takia" on petetty. Jos mies ei rakasta eikä kunnioita sinua enää tarpeeksi (itselläni rakkauden tunteet haalenivat kun etäännyimme ja miehen seksihalut olivat olemattomat) niin teidän pitäisi rakentaa niin paljon muutakin kuin vain luottamusta. Ei ehkä kannata. Itse en päätynyt pettämään, mutta kävi sekin mielessä. Saimme kovalla työllä korjattua ne alkuperäiset suhteen ongelmat, mutta jos lisäksi olisi pitänyt selvitä pettämiskriisistä niin enpä usko, että olisimme yhdessä. Jos mies on halunnut vaihtelun vuoksi kokeilla muitakin luvatta ja aidosti katuva ja pahoillaan niin silloin pariterapia voisi auttaa ja luottamus palata jos kun kerta petoskaan ei ole aivan samaa luokkaa kuin esim. sivusuhde.

virvemarginaali kirjoitti:

Eroaminen pettämisen takia on hyvinkin uusi asia joka on tullut vasta deittailu kulttuurin myötä.

Ennen avioliiton pysyvyyteen sitouduttiin ja ymmärrettiin että pettäminen on se "vasta mäki" joka aviovalassa mainitaan. Moni olisi ihmeissään kun tietäisi että pettämistä on isovanhempien ikäisilläkin ollut yhtä paljon mutta silti yhdessä pysyttiin.

Pettämisen yli pääsee keskutelemalla ja pariterapialla. Ja suhde yleensä syvenee sen jälkeen ja sen ymmärtää vasta jälkikäteen.

Höpö höpö.

Kyllä se pettäminen jää kaihertaamaan vaikka kuinka istuisi terapiassa ja antaisi muka anteeksi. Se tulee ilmi myöhemmin kiukutteluna, pihtaamisena, valittamisena tms.

virvemarginaali kirjoitti:

Eroaminen pettämisen takia on hyvinkin uusi asia joka on tullut vasta deittailu kulttuurin myötä.

Ennen avioliiton pysyvyyteen sitouduttiin ja ymmärrettiin että pettäminen on se "vasta mäki" joka aviovalassa mainitaan. Moni olisi ihmeissään kun tietäisi että pettämistä on isovanhempien ikäisilläkin ollut yhtä paljon mutta silti yhdessä pysyttiin.

Pettämisen yli pääsee keskutelemalla ja pariterapialla. Ja suhde yleensä syvenee sen jälkeen ja sen ymmärtää vasta jälkikäteen.

Tiedän mm. edellisen vuosituhannen alussa syntyneiden isovanhempieni eronneen, koska toinen petti.

Kaikki eivät pitäneet pettämistä silloinkaan vihkivalan vastamäkenä, eikä ole tarvetta normalisoida sellaista käytäntöön nykyäänkään.

Vierailija kirjoitti:

virvemarginaali kirjoitti:

Eroaminen pettämisen takia on hyvinkin uusi asia joka on tullut vasta deittailu kulttuurin myötä.

Ennen avioliiton pysyvyyteen sitouduttiin ja ymmärrettiin että pettäminen on se "vasta mäki" joka aviovalassa mainitaan. Moni olisi ihmeissään kun tietäisi että pettämistä on isovanhempien ikäisilläkin ollut yhtä paljon mutta silti yhdessä pysyttiin.

Pettämisen yli pääsee keskutelemalla ja pariterapialla. Ja suhde yleensä syvenee sen jälkeen ja sen ymmärtää vasta jälkikäteen.

Tiedän mm. edellisen vuosituhannen alussa syntyneiden isovanhempieni eronneen, koska toinen petti.

Kaikki eivät pitäneet pettämistä silloinkaan vihkivalan vastamäkenä, eikä ole tarvetta normalisoida sellaista käytäntöön nykyäänkään.

vuosituhannen=vuosisadan

En onnistunut saamaan. Kolme vuotta katselin toista jonka jälkeen taas petti ja lähti toisen matkaan. Kyllähän niitä tarinoita on että ollaan yhdessä vielä pettämisen jälkeen mutta oikeasti on todella harvassa tapaukset (ellei sitten puhuta eläkeikäisistä).

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se pettäminen jää kaihertaamaan vaikka kuinka istuisi terapiassa ja antaisi muka anteeksi. Se tulee ilmi myöhemmin kiukutteluna, pihtaamisena, valittamisena tms.

Ja epäilyksenä; sinä olet aiemminkin muita katsellut, halunnut niin paljon, että olit valmis pettämään luottamukseni. Rakastanut niin vähän.