Lue keskustelun säännöt.
Näetkö vuoden ympyränä, vai janana, vai millaisena kuviona?
30.12.2019 |
Minä näen viikot janana, ihan kuin viivottimessa..vuoden näen ympyränä. Vuosi alkaa sieltä missä kellossa on 12, eli alamme olla siellä korkeimmassa kohdassa, ja siitä lähtee taas liukuminen alaspäin.. sillon alan aina ahdistua. Vuoden masentavin ajanjakso on minulle kevät, talvesta kyllä pidän, mutta kyllä tän vuodenvaihten jälkeen vaan joka puolella alkaa se keväästä jauhaminen ja sen tietää että talvi loppuu, ennen kuin ehtii alkaakaan...
Kerro miten sulla nämä menee?
Kommentit (118)
Afantasiasta kärsivänä en näe vuotta minkäänlaisena. Se on vain sana "vuosi" johon assosioituu tiettyjä lisätietoja kuten vuoden päivien määrä, kuukausien nimet ja järjestys jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nään vuoden myötäpäivään kulkevana ympyränä, jos vertaa kelloon niin vuosi vaihtuu 12 ja 1 välissä
Janoja, pilareita, joilla pystyn liikkumaan mielessäni ylös, alas, sivuille...
Vuosikymmenet, -sadat ja -tuhannet yleensä vaakajanana, vuosi pilarina, jossa ylhäällä on tammikuu ja alhaalla joulukuu.
Olennaista on, että pystyy liikkumaan minne haluaa.
Huomenna avautuu suuri näkymä "alas" vuoteen 2020.
Mä näen vuoden kellotauluna, jossa tammikuu eli 1 on keskellä ylhäällä (eli klo 12 kohdalla).
En kyllä ymmärrä miten se voisi olla ympyrä. Silloihan se tarkoittaisi että sama vuosi aloitettaisiin uudestaan.
Ajanlasku on aina jana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miten se voisi olla ympyrä. Silloihan se tarkoittaisi että sama vuosi aloitettaisiin uudestaan.
Ajanlasku on aina jana.
Logiikan tuolla puolen on paljon asiaa. Kunnioita eri tapoja hahmottaa aika ja elämä.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miten se voisi olla ympyrä. Silloihan se tarkoittaisi että sama vuosi aloitettaisiin uudestaan.
Ajanlasku on aina jana.
Se on aina ympyrä, mutta uusi sellainen. Sehän on luonnonlaki, maapallo kiertää aurinkoa, joten vuodenajat toistuvat aina samaan tapaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhana ihmisenä näen vain janana, joka johtaa kuolemaan.
Nuorena näin kaikenlaisia ympyröitä, viikkoympyrä, kevääntulonympyrä, lomaympyrä jne.
Riippuu missä olen. Suomessa, jossa on selkeät vuoden ajat, koen vuoden ympyränä. Mutta esim. Arabiemiraateissa asuessani, aika on kuin jatkuva suora ei lainkaan ympyrämäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen viikon janana ja vuoden ympäränä, joka on takakenossa noin 30 asteen kulmassa vähän kuin ellipsi
V:nä alkaa tammikuusta ja laskeutuu heinäkuuhun, josta nousee taas kohti talvea. Kuukaudet näen osana tätä samaa nousu-lasku janaa, kun taas viikot vaakaviivana ja vuorokauden tunnit sitten toisinpäin olevana V:nä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
V:nä alkaa tammikuusta ja laskeutuu heinäkuuhun, josta nousee taas kohti talvea. Kuukaudet näen osana tätä samaa nousu-lasku janaa, kun taas viikot vaakaviivana ja vuorokauden tunnit sitten toisinpäin olevana V:nä.
Korjaan piti nimittäin hieman hahmotella, mutta siis eihän se ole toisinpäin kun jatkuu tuona janana, aloitin vain klo .6 hahmotuksen, eli jana nousee huippuun klo.12 kohdalla.
Mielenkiintoinen ketju.
Ympyränä, siis kuin kellotaulu ja ihan myötäpäivään kulkevana. Aika siis kulkee eteenpäin vuodenkierrossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä näen vuoden jonkunlaisena altaana, tai jonakin isona pussukkana tms. jossa kaikki asiat leijuu.
75 jatkaa/ mitä tämä kertoo muuten minusta, kertooko se sen, että en ylipäätänsä hahmota aikaa hyvin ja olen usein myöhässä.
Aika ei näy mulle viivana tai kuviona, se on sellainen iso sekava uima altaan näköinen, missä kaikki asiat vaan leijailee sekaisesti.
Ympyrä, varmaan tulee jostakin ala-asteen luokan seinällä olleesta vuodenaikajulisteesta.
En näe vuotta minään kuviona. En voisi kuvitellakkaan ympyräksi, sehän olisi kuin eläisi aina samaa vuotta uudestaab kuin murmeli elokuvassa elämäni murmelina. Muisti on se joka luo illuusion menneestä. Se asettaa tapahtumat johonkin kohtaan jatkumoa. Joka ei ole jana vaan muistin luoma illuusio janasta.
Hyrrä. Vauhti vaan kiihtyy loppua kohti kunnes se alkaa vaappumaan. Ja sit taas sama uudelleen. Ja uudelleen ... ja uudelleen .. kunnes päässä huippaa.
Kaikki on samaa janaa, epäloogista että viikko olisi jana mutta vuosi ei. Erona on käytännössä vain ajanjakson pituus.
Ympyrä minulle tarkoittaisi asiaa, jossa palataan lopulta alkupisteeseen. Ihmiselämä ei kuitenkaan toimi niin, vaan etenemme janalla jolla ei pääse taaksepäin ja asiat muuttuvat koko ajan. Toki jos ajatellaan puhtaasti vuoden kiertoa, niin se alkaa aina alusta uudestaan, mutta minun päässäni se on vain mittaustekninen asia, koska merkkipäiviä ja auringon asentoa lukuunottamatta elämä ei katso sitä että onko tammikuu vai syyskuu.