Nyt alkaa terve elämä! Kuka lähtee mukaan?
Lopetin suklaansyönnin (söin kaikki loppuun ensin 😀) ja nyt vain terveellistä ruokaa. Kuntosalille 3 krt viikossa. Tämän olen tehnyt ennenkin ja tulee varmasti onnistumaan.
Keksin yhtäkkiä, että alan panostaa myös henkiseen hyvinvointiin ja itsetunnon kohentamiseen. Pitäisi alkaa ajatella itsestä positiivisia asioita. Onko joku tehnyt sellaista ja oliko jotain appseja tms, joista sai tukea siihen? Tai hyvää kirjaa tms menetelmää? Tuntuu tyhmältä mennä vain peilin eteen seisomaan ja höpistä jotain Sinä olet ihana tms...
Kommentit (20)
Ihan normaalia perusruokaa ilman ylimääräisiä herkkuja.
Laita instaan pärstäkuva kaikilla filtterillä ja kirjoituksella ihana minä ❤️
Toista sitä niin kauan, että alat uskoa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia perusruokaa ilman ylimääräisiä herkkuja.
Ai jaa
Messissä ollaan, mutta kuntosalille en mene. Reipasta kävelyä päivittäin 1-3 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia perusruokaa ilman ylimääräisiä herkkuja.
Mä voisin lähteä mukaan, mutta en tiedä, mikä on "normaali perusruoka"
Kyllä se peilin edessä pönöttäminen ja höpiseminen toimii, sen olen jo ottanut haltuun.
Nyt joulun jälkeen ensimmäistä kertaa elämässäni otin myös ryhtiliikkeen terveyteni vuoksi. Olen joskus vuosia sitten kertaalleen laihdutanut, mutta vain ulkönäöllisestä syystä, kilot ovat pysyneet pois suurimmalta osin, mutta koska liikunta on jäänyt menneisyyteen, on kehon koostumus huonontunut ja kuntokin kehnohko. Muutaman kilon tiputus on toki plussaa.
Mä kevennän vähän mun ruokavaliotani, en siis mene tavallisella perusruualla, en ole sitten lapsuuden kyllä oikein mennytkään. Talous tulee mulle haasteeksi, sillä haluan syödä puhdasta ja terveellistä ruokaa jatkossa. Nyt haluan pitää pari ihan salaattipäivää, kun joulukinkku vähän turvottaa.
Hyvät appsit kiinnostavat minuakin. Mitään radikaalia muutosta en ole tekemässä, mutta huomaan olevani liukumassa takaisin masennukseen. Meditaatiota yritin harjoittaa jo aiemmin syksyllä, mutta sitten pimeys vei viimeisetkin voimat.
Mukana, mutta olen realisti ja aion pitää herkkupäivän parin viikon välein (itse leivottua!) ja liikunta rajoittuu kerran viikossa kuntosaliin+ muutaman kerran viikossa lenkkeilyyn ja kotijumppaan. Olen kotiäiti ja kovasti yritän nyt löytää sellaisen normaalin ja terveen tavan pitää itsestäni huolta. Olen aina ollut sellainen kaikki-tai-ei-mitään tyyppi, ja se ei lisää hyvinvointiani!
Aion myös etsiä itselleni jonkin kivan harrastuksen ja ottaa enemmän aikaa itselleni. Olen hiljalleen oppinut, että lasteni paras hyvinvoinnin ja kehityksen tae on hyvinvoiva ja itselleen armollinen äiti. Ja nimenomaan äiti, joka on muutakin kuin äiti.
Loitonna keltaiset kukat. Pääset vähemmällä.
Mukana myös. Nämä ketjut vaan kannattaa unohtaa, näihin pesiytyy aina enemmän tai vähemmän sitkeitä trolleja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se peilin edessä pönöttäminen ja höpiseminen toimii, sen olen jo ottanut haltuun.
Nyt joulun jälkeen ensimmäistä kertaa elämässäni otin myös ryhtiliikkeen terveyteni vuoksi. Olen joskus vuosia sitten kertaalleen laihdutanut, mutta vain ulkönäöllisestä syystä, kilot ovat pysyneet pois suurimmalta osin, mutta koska liikunta on jäänyt menneisyyteen, on kehon koostumus huonontunut ja kuntokin kehnohko. Muutaman kilon tiputus on toki plussaa.
Mä kevennän vähän mun ruokavaliotani, en siis mene tavallisella perusruualla, en ole sitten lapsuuden kyllä oikein mennytkään. Talous tulee mulle haasteeksi, sillä haluan syödä puhdasta ja terveellistä ruokaa jatkossa. Nyt haluan pitää pari ihan salaattipäivää, kun joulukinkku vähän turvottaa.
Kasvikset turvottaa, ei suinkaan liha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se peilin edessä pönöttäminen ja höpiseminen toimii, sen olen jo ottanut haltuun.
Nyt joulun jälkeen ensimmäistä kertaa elämässäni otin myös ryhtiliikkeen terveyteni vuoksi. Olen joskus vuosia sitten kertaalleen laihdutanut, mutta vain ulkönäöllisestä syystä, kilot ovat pysyneet pois suurimmalta osin, mutta koska liikunta on jäänyt menneisyyteen, on kehon koostumus huonontunut ja kuntokin kehnohko. Muutaman kilon tiputus on toki plussaa.
Mä kevennän vähän mun ruokavaliotani, en siis mene tavallisella perusruualla, en ole sitten lapsuuden kyllä oikein mennytkään. Talous tulee mulle haasteeksi, sillä haluan syödä puhdasta ja terveellistä ruokaa jatkossa. Nyt haluan pitää pari ihan salaattipäivää, kun joulukinkku vähän turvottaa.
Kasvikset turvottaa, ei suinkaan liha.
Ai kamala, anteeksi paha virheeni, siis jouluruoka turvottaa, siksi pidän pari salaattipäivää tähän ensi hätään, se ei turvota minua.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia perusruokaa ilman ylimääräisiä herkkuja.
Aloituksessa puhuttiin terveellisestä ruuasta, mutta jo hetimiten se muuttuikin normaaliksi perusruuaksi, miksi? Toki terveellinen ruoka on suhteellista, mitä kukin terveelliseksi mieltää ja mikä on virallisesti terveellistä.
Juhlien jälkeen palataan arkeen. Herkut eivät arkeen kuulu, sillä pääseekin jo pitkälle. Itsekin vannon ihan tavallisen monipuolisen kotiruuan nimiin. Annoskoko kohtuulliseksi. Monille se kohtuullisuus onkin vaikea asia, vaan seilaavat laidasta laitaan. Yltiöterveelliset ruumiinrääkkääjät väsähtävät ennen pitkää ja sortuvat holtittomuuteen. Myöskään ruokavalion ankara karsiminen ei ole hyvä idea pitemmän päälle, puutostiloja siinä vaan saa.
Eikä pidä unohtaa elämästä nauttimista! Mitä virkaa on elämällä jos se on itsensä kiusaamista?
Höpö höpö, maks. kuukauden kuluttua loppuu tuokin homma. Teepä niin, että viikkoa ennen juhannusta tms. aloitat dieetin ja terveen elämän. Siinä katsotaan että kestääkö kantti kun muut herkuttelevat ja juovat alkoa.
Vierailija kirjoitti:
Juhlien jälkeen palataan arkeen. Herkut eivät arkeen kuulu, sillä pääseekin jo pitkälle. Itsekin vannon ihan tavallisen monipuolisen kotiruuan nimiin. Annoskoko kohtuulliseksi. Monille se kohtuullisuus onkin vaikea asia, vaan seilaavat laidasta laitaan. Yltiöterveelliset ruumiinrääkkääjät väsähtävät ennen pitkää ja sortuvat holtittomuuteen. Myöskään ruokavalion ankara karsiminen ei ole hyvä idea pitemmän päälle, puutostiloja siinä vaan saa.
Eikä pidä unohtaa elämästä nauttimista! Mitä virkaa on elämällä jos se on itsensä kiusaamista?
Hmm, itse en oo syönyt herkkuja yli vuoteen nyt eikä aikoihin ole kyllä edes miettinyt koko asiaa. En koe sitä sokeria mitenkään nautinnolliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Juhlien jälkeen palataan arkeen. Herkut eivät arkeen kuulu, sillä pääseekin jo pitkälle. Itsekin vannon ihan tavallisen monipuolisen kotiruuan nimiin. Annoskoko kohtuulliseksi. Monille se kohtuullisuus onkin vaikea asia, vaan seilaavat laidasta laitaan. Yltiöterveelliset ruumiinrääkkääjät väsähtävät ennen pitkää ja sortuvat holtittomuuteen. Myöskään ruokavalion ankara karsiminen ei ole hyvä idea pitemmän päälle, puutostiloja siinä vaan saa.
Eikä pidä unohtaa elämästä nauttimista! Mitä virkaa on elämällä jos se on itsensä kiusaamista?
Ei me kaikki yhdistetä syömistä elämästä nauttimiseen, tai kärsimiseenkään, ei sen puoleen. Mutta ei se mua haittaa, jos monelle syöminen on sitä elämästä nauttimista, itselle vain jotenkin outo yhdistelmä.
Kerro mitä aiot syödä.