Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhus hukkaileee arvokorujaan, mitä tehdä?
29.12.2019 |
Huomenta. Kyse on yli 80-v äidistäni. Tarvitsisin ulkopuolista mielipidettä tilanteeseen.
Äidilläni on vanhuuden oireita, eli muistamattomutta ja hienoista vainoharhaisuutta. Esimerkkinä näistä, hän on kadottanut viimeisen puolen vuoden aikana muutamaan otteeseen avaimensa, jotka ovat löytyneet muiden toimesta. Käsilaukkunsa ja lompakkonsa hän on hävittänyt kauppareissulle, itse hän kommentoi, että joku varasti sen, mutta epäilen, että kyseinen laukku saattaa joskus vielä löytyä kotoaan tavaravuorten alle piilotettuna. Äitini unohtelee nimiä, myös esineiden nimiä saattaa kertoa, että laitoin jäätelön sinne kylmään laatikkoon, josta kysyn, "ai siis pakastimeen", johon hän vastaa kyllä. Ei muista milloin olen sopinut tulevani käymään. Jos sanon, etten tänään tule, tulen huomenna, niin hän soittaa saman päivän illalla miksen ole vielä tullut, teevesi on keitetty. Hukkaamistaan avaimista oli varma, että lapseni oli ne käynyt ottamassa omaan käyttöönsä. Sitten kun ne löytyi kummallisesta paikasta, kommentoi, että lapseni on palauttanut nyt ne avaimet. Piilottelee tavaroitaan, eikä niitä löydä. Toinen lapseni kävi etsimässä hänelle isoa setelinippua, kun oli 10 h niitä etsinyt, löytyivät ne liinavaatekaapista erään tyynyliinan sisään käärittynä. Pitää makuuhuoneensa ovea lukittuna oli hän itse huoneessa tai ei.
JATKUU:::
Kommentit (34)
Myönnän, etten jaksanut kovin tarkasti lukea, mutta mitään "vanhuuden oireita" äidilläsi ei ole, vaan muistisairauden oireita. Korut ja muu omaisuus ovat nyt sivuseikka, muistihoitajalle tai lääkäriin hänet on saatava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole vanhuuden, vaan SAIRAUDEN oireista. MuistiSAIRAUTTA ei saa mitätöidä vaan normaaliksi vanhuudeksi, koska muistasairauttakin voi ja pitää hoitaa. Miksi et ole vienyt äitiäsi lääkäriin?! Hän tarvitsee apua ja hoitoa, eikä fokuksen pitäisi olla jossain koruissa vaan hänen terveydessään!
Yksi mahdollisuus on , että kerrot kaiken siksi täällä koska itseasiassa PÖLLIT niitä häneltä . Ehkä aliarvioit kuulijoita ja poliisia.
Dementtia taitaa mummolla olla. Omallani oli kanssa, unohdettiin nimiä, mihin laittoi avaimet, ei muistanut missä asuu jne.
Välillä luuli että ukki oli elossa. :(
Kannattaa kyllä lääkäriin mennä, ja mahdollisesti apua kotiin mummolle.
Korut kyllä olisi viimeinen huoli tuossa tilanteessa.
Ensiksi lääkäriin, joka tekee diagnoosin ja sitten sen perusteella haette maistraatista edunvalvontamääräystä jos on tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tapauksessa sairaus tuntuu olevan jo pitkällä.
Nyt äkkiä toimenpiteisiin, hommaamaan kotihoitoa, käyntiä geriatrilla ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydä joku ulkopuolinen avuksi kuvaamaan ja luetteloimaan hänen korut HÄNEN kanssaan ettet ole edes paikalla itse - siis tarvitaan nyt ulkopuolinen- näin vältät ikävuudet ellet itse pölli niitä :). Ei saa olla siis edes sukua teille vaan vaikka lakimies mieluiten. Noista voi tulla perinnönjaossa muuten hankalaa.
Lääkäriin olen häntä useita kertoja vienyt ja hänen terveydestään huolehditaan. Seuraavaksi selvittelyyn menee muistiasiat. Vastaajilla meni nyt hieman OT nuo vastaukset. Tottakai materia kiinnostaa minua vähemmän kuin kuin terveys.
Hänellä on monia terveyspulmia: suolistosairaus (leikattiin), lihassairaus (sai siihen syöpään käytettävää lääkettä useita kuukausia), eräs autoimmuunitauti joka vaatisi lähiaikoina leikkauksen, krooninen silmätulehdus, tahaton kymmenien kilojen laihtuminen masennukseen liittyen. Huonokuulo ja lähes sokea. Kaikki kahden vuoden sisään ja sairaudet päällekäin. Kyllä olen huolesta soikeana ollut ja lääkäreissä ja labroissa ja sairaalassa käynyt useasti hänen kanssaan. Onneksi myös isäni voi häntä viedä, koska olen työssäkäyvä perheellinen ihminen.
Olen hänen ainoa perijä ja omat varannot on jo kunnossa, joten se PÖLLIMINEN ei ole käynyt mielessäkään. Häntä harmittaa itseään korujen hukkaantuminen ja hän soittelee minulle ja lapselleni että tulkaa etsimään. Edelleen kaipailen mielipidettä mitä noiden korujen suhteen pitäisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän siinä auta kuin suoraan puhua hänelle asiasta. Sanot saman mitä tässä kerroit.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin olen häntä useita kertoja vienyt ja hänen terveydestään huolehditaan. Seuraavaksi selvittelyyn menee muistiasiat. Vastaajilla meni nyt hieman OT nuo vastaukset. Tottakai materia kiinnostaa minua vähemmän kuin kuin terveys.
Hänellä on monia terveyspulmia: suolistosairaus (leikattiin), lihassairaus (sai siihen syöpään käytettävää lääkettä useita kuukausia), eräs autoimmuunitauti joka vaatisi lähiaikoina leikkauksen, krooninen silmätulehdus, tahaton kymmenien kilojen laihtuminen masennukseen liittyen. Huonokuulo ja lähes sokea. Kaikki kahden vuoden sisään ja sairaudet päällekäin. Kyllä olen huolesta soikeana ollut ja lääkäreissä ja labroissa ja sairaalassa käynyt useasti hänen kanssaan. Onneksi myös isäni voi häntä viedä, koska olen työssäkäyvä perheellinen ihminen.
Olen hänen ainoa perijä ja omat varannot on jo kunnossa, joten se PÖLLIMINEN ei ole käynyt mielessäkään. Häntä harmittaa itseään korujen hukkaantuminen ja hän soittelee minulle ja lapselleni että tulkaa etsimään. Edelleen kaipailen mielipidettä mitä noiden korujen suhteen pitäisi tehdä.
No letteloiditatte ne ulkopuolisella, vain niin saatte vakuutuksesta ja perinnössä selväksi mitä hän omisti / hukkasi/varastettu.
Miksi edes kysyt kun tiedät itsekin että luettelointi arvoesineistä PITÄÄ tuossa tehdä jo vakuutuksenkin takia. Kuvatkaa jokainen koru! Ja kuvat kaikille periomaisille saataville myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, on tosi hyvä, että äidilläsi on sinut huolehtimassa asioista. Nyt kipin kapin varaamaan aika lääkäriltä, joka antaa lähetteen neurologisiin tutkimuksiin. Eikä kannata luottaa, että hän lääkärissä itse tunnustaa olevansa sairas. Olen nähnyt lääkärin uskovan täysin dementoituneen antamia tietoja, joissa ei ole ollut totuuden häivää. Kerran oli potilaan henki vaarassa sen takia, kun vanhus kielsi kotihoidon ja omaisten näkemät oireet, ja lääkäri uskoi, että kaikki on hyvin ja ihmetteli vielä, miksi toinen lääkäri oli hänet sairaalaan lähettänyt.
Voihan kyseessä olla joku muukin sairaus, mutta tutkia pitää. Hoito tehoaa sitä paremmin mitä nopeammin diagnoosi saadaan.
Luettelointia olen ehdottanut ja sen voi tehdä äitini luottolapsenlapsi. Sekään vaan ei auta, jos korut jäävät äitini huomaan, se auttaa korkeintaan siihen, että tietää mitkä kaikki korut ovat hukkuneet. Oma ykkösintressini korujen suhteen olisi pitää nuo korut tallessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin olen häntä useita kertoja vienyt ja hänen terveydestään huolehditaan. Seuraavaksi selvittelyyn menee muistiasiat. Vastaajilla meni nyt hieman OT nuo vastaukset. Tottakai materia kiinnostaa minua vähemmän kuin kuin terveys.
Hänellä on monia terveyspulmia: suolistosairaus (leikattiin), lihassairaus (sai siihen syöpään käytettävää lääkettä useita kuukausia), eräs autoimmuunitauti joka vaatisi lähiaikoina leikkauksen, krooninen silmätulehdus, tahaton kymmenien kilojen laihtuminen masennukseen liittyen. Huonokuulo ja lähes sokea. Kaikki kahden vuoden sisään ja sairaudet päällekäin. Kyllä olen huolesta soikeana ollut ja lääkäreissä ja labroissa ja sairaalassa käynyt useasti hänen kanssaan. Onneksi myös isäni voi häntä viedä, koska olen työssäkäyvä perheellinen ihminen.
Olen hänen ainoa perijä ja omat varannot on jo kunnossa, joten se PÖLLIMINEN ei ole käynyt mielessäkään. Häntä harmittaa itseään korujen hukkaantuminen ja hän soittelee minulle ja lapselleni että tulkaa etsimään. Edelleen kaipailen mielipidettä mitä noiden korujen suhteen pitäisi tehdä.
No letteloiditatte ne ulkopuolisella, vain niin saatte vakuutuksesta ja perinnössä selväksi mitä hän omisti / hukkasi/varastettu.
Miksi edes kysyt kun tiedät itsekin että luettelointi arvoesineistä PITÄÄ tuossa tehdä jo vakuutuksenkin takia. Kuvatkaa jokainen koru! Ja kuvat kaikille periomaisille saataville myös.
Jos ap ei tee noin hän pöllii niitä ihan itse. Asia on ihan selvä. kenelläkään muulla ei ole syytä olla tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Luettelointia olen ehdottanut ja sen voi tehdä äitini luottolapsenlapsi. Sekään vaan ei auta, jos korut jäävät äitini huomaan, se auttaa korkeintaan siihen, että tietää mitkä kaikki korut ovat hukkuneet. Oma ykkösintressini korujen suhteen olisi pitää nuo korut tallessa.
Vakuutusyhtiö ei tunne luottolapsenlapsia vaan ULKOPUOLINEN pitää olla. Lakimies, mieluiten. Tai kuvat ja poliisin vahvistus.
Pankin tallelokero paras jos todella arvokkaita. Muutaman kympin arvoisista ei kannata vaivautua.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin olen häntä useita kertoja vienyt ja hänen terveydestään huolehditaan. Seuraavaksi selvittelyyn menee muistiasiat. Vastaajilla meni nyt hieman OT nuo vastaukset. Tottakai materia kiinnostaa minua vähemmän kuin kuin terveys.
Hänellä on monia terveyspulmia: suolistosairaus (leikattiin), lihassairaus (sai siihen syöpään käytettävää lääkettä useita kuukausia), eräs autoimmuunitauti joka vaatisi lähiaikoina leikkauksen, krooninen silmätulehdus, tahaton kymmenien kilojen laihtuminen masennukseen liittyen. Huonokuulo ja lähes sokea. Kaikki kahden vuoden sisään ja sairaudet päällekäin. Kyllä olen huolesta soikeana ollut ja lääkäreissä ja labroissa ja sairaalassa käynyt useasti hänen kanssaan. Onneksi myös isäni voi häntä viedä, koska olen työssäkäyvä perheellinen ihminen.
Olen hänen ainoa perijä ja omat varannot on jo kunnossa, joten se PÖLLIMINEN ei ole käynyt mielessäkään. Häntä harmittaa itseään korujen hukkaantuminen ja hän soittelee minulle ja lapselleni että tulkaa etsimään. Edelleen kaipailen mielipidettä mitä noiden korujen suhteen pitäisi tehdä.
Et sinä niitä koruja voi ottaa vastoin hänen tahtoaan. Korjauta rikkinäiset lukot ja pienennytä liian suuret sormukset, jos et halua niiden katoavan. Tai pyydä äitisi luoksesi asumaan, niin pystyt paremmin vartioimaan tulevaa perintöäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin olen häntä useita kertoja vienyt ja hänen terveydestään huolehditaan. Seuraavaksi selvittelyyn menee muistiasiat. Vastaajilla meni nyt hieman OT nuo vastaukset. Tottakai materia kiinnostaa minua vähemmän kuin kuin terveys.
Hänellä on monia terveyspulmia: suolistosairaus (leikattiin), lihassairaus (sai siihen syöpään käytettävää lääkettä useita kuukausia), eräs autoimmuunitauti joka vaatisi lähiaikoina leikkauksen, krooninen silmätulehdus, tahaton kymmenien kilojen laihtuminen masennukseen liittyen. Huonokuulo ja lähes sokea. Kaikki kahden vuoden sisään ja sairaudet päällekäin. Kyllä olen huolesta soikeana ollut ja lääkäreissä ja labroissa ja sairaalassa käynyt useasti hänen kanssaan. Onneksi myös isäni voi häntä viedä, koska olen työssäkäyvä perheellinen ihminen.
Olen hänen ainoa perijä ja omat varannot on jo kunnossa, joten se PÖLLIMINEN ei ole käynyt mielessäkään. Häntä harmittaa itseään korujen hukkaantuminen ja hän soittelee minulle ja lapselleni että tulkaa etsimään. Edelleen kaipailen mielipidettä mitä noiden korujen suhteen pitäisi tehdä.
No letteloiditatte ne ulkopuolisella, vain niin saatte vakuutuksesta ja perinnössä selväksi mitä hän omisti / hukkasi/varastettu.
Miksi edes kysyt kun tiedät itsekin että luettelointi arvoesineistä PITÄÄ tuossa tehdä jo vakuutuksenkin takia. Kuvatkaa jokainen koru! Ja kuvat kaikille periomaisille saataville myös.
Jos ap ei tee noin hän pöllii niitä ihan itse. Asia on ihan selvä. kenelläkään muulla ei ole syytä olla tekemättä.
Niin miten se luettelointi auttaa siihen että niitä katoaa?
Kenelläkään ei ole huoneellista koruja joten korut ja muu kasaan ja kuvat ja luettelo , sen hoitaa parissa tunnissa. Muu on vaan tekosyytä.
Alue: Aihe vapaa
JATKUU:::
Eli vanhuuden oireita löytyy.... :( Äitini ei kuitenkaan itse koe olevansa muistiongelmainen, eikä myöskään koe olevansa vainoharhainen. Se mikä tässä on viime päivinä myös tuskastuttanut, on hänen korurasiaansa liittyvä ongelma. Hän ottaa sieltä arvokoruja ja pyrkii käyttämään niitä epätarkoituksenomaisissa tilanteissa. Laittaa siis 100gr painavan kultaisen ranneketjun mennessään ruokakauppaan. Ison timanttisormuksen lähtiessään mukaan mökille (ja siellä uimaan). Paksun kantasormuksen mennessään sairaalaan tutkimuksiin. Eipä näissäkään mitään, mutta kun ongelma on, ettei hän pysty vahtimaan korujaan. Laihtuneen vanhuksen sormiin sormukset ovat liian isoja. Vanhoissa kultaketjuissa lukot ovat huonoja tai rikki, ne putoilevat. Jos hän onnistuu olemaan hukkaamatta korua, hän ei laita sitä välttämättä takaisin korurasiaan, vaan piilottelee muualle huoneistossaan. Ja se piilo saattaa olla ihan missä tahansa, esim. varastossa olevan 80-l toppatakin taskussa.
Korut ovat äidilleni rakkaita, niillä on isohkon rahallisen arvon lisäksi erityisen paljon tunnearvoa. Ja sitä tunnearvoa niillä koruilla on myös minulle, olenhan koko elämäni nähnyt korut aina silloin tällöin juhlissa äidillä. Montaa korua olen myös lainannut, enkä itse ole koskaan mitään niistä hukannut.
Ehdotin äidilleni, että veisin korurasian omaan kotiini jossa teini-ikäinenlapseni (johon luotan enemmän kuin itseeni ja kenenkään muuhun, lapsi ei ole sama kenen äitini oletti vieneen avaimet) pitäisi niistä hyvää huolta, ja jos hän jotain tarvitsee käyttöön, niin pyytäisi lapsenlapseltaan. Kyseinen lapsi on äitini luottolapsenlapsi. Samalla tulisi kontrolliduksi se, että missä tilanteissa ko. koruja käytetään ja erityisesti sitä, että ne palautuvat takaisin korurasiaan. Tämä ei käynyt. Hän kun haluaa "koplailla" koruja kotonaan. Sitten keksimme lapseni kanssa, että ehdotetaan pankkiholviin viemistä, ei käynyt. Sitten ehdotimme, että ostetaan isompi kassakaappi ja laitetaan korurasia sinne ja kassakaappi äitini makuuhuoneeseen, elektronisen lukon koodin tietäisi vain luottolapseni. Koruja voidaan sitten yhdessä katsella kun käymme lähes joka päivä. Ei käynyt.
Tiedän, että ihmisellä on oikeus tehdä omaisuudelaan mitä haluaa. Tässä tapauksessa tilanne on sama, kuin että vanhuksen antaisi käydä heittelemässä viissatasia tielle miten sattuu. En voi sille mitään, että äitini korujensa hukkailu harmittaa minua: niillä on tunnearvoa ja rahallista arvoa. Turha kenenkään epäillä, että yritän komphoijata koruja itselleni, minulla on itselläni koruja riittämiin, arvokkaitakin. Enkä ole rahapulassa, ei ole tarvetta niitä äidiltäni varastaa ja viedä panttiin rahaksi.
Minulla on äitiini erittäin hyvät välit ollut aina, eikä minulla ole sisaruksia. Mitä hittoa teen vai teenkö mitään? Jos en tee mitään, koruilla on hyvin pian uudet "omistajat", koska äitini hukkailee korunsa minne sattuu.
Lisätietona vielä se, että äidilläni on huono näkö ja kuulo. Ei kuule jos koru putoaa, eikä näe sitä myöskään etsiä. Hoidan äitini kaikki raha-asiat esim. sijoitusasunnon vuokrauksen, lapseni käy hänelle kaupassa, pankeissa ja virastoissa käyminen vaatii kuskin sekä jonkun, joka taluttaa hänet tiskille ja selvittää asiat hänen puolestaan.
Tiedän että tekstistä tuli pitkä, kiitos jos jaksoit tänne asti lukea.