Voiko työtön uupua?

Vierailija kirjoitti:

Voi. Jatkuva työn hakeminen uuvuttaa.

Todellakin! Jatkuva työn hakeminen saamatta työpaikkaa uuvuttaa - itse työnhaku ei niinkään, mutta se tuloksettomuus.

"Uhkana jaksamiselle ovat muun muassa näköalattomuus, turvaverkkojen pettäminen, epävarmuus ja tulevaisuuden pelko. Työttömän arjesta katoavat rytmi ja työelämän sosiaaliset suhteet, ja myös usko omiin mahdollisuuksiin ja parempaan tulevaisuuteen hiipuu."

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tyottomien-ihmisoikeuspaivilla-ai…

Työttömänä on varmasti mielenterveys koetuksella. Näitä yhdeksän euron harjoitteluja kaupataan sillä periaatteella, että saa tekemistä, rutiineja, ja ei pääse syrjäytymään. Väliaikaisena ratkaisuna ovat ok, itsellänikin on ollut sellainen vaihe, mutta pidemmän päälle niissä vain passivoituu ja alkaa ajatella, että ei mitään kannata yrittääkään, kun ei kelpaa mihinkään muualle. Sitten kun työhakemuksista tulee aina korkeintaan kiitti, mutta ei kiitti-vastauksia, niin syö se ihmistä. 

Työtön ei myöskään monen mielestä ansaitse ihmisarvoa ja kaikki ilmastonmuutoksesta jonkun randomin Marja-Riitan painonnousuun on työttömän syytä. Usein työttömyydellä on myös vaikutusta ihmissuhteisiin. Uusia tuttavuuksia/kavereita voi olla vaikea saada, jos ei hakeudu sinne, missä muutkin työttömät ovat ja parisuhdemarkkinoillakin se on melkoinen rasite. 

Työtön kirjoitti:

Kiitos vastauksistanne.

Kysyin siksi, koska en ole milloinkaan ollut työelämässä näin uupunut kuin nyt. "Töitä" teen konsanaan enemmän työttömänä kuin töissä ollessani ja tuntuu, ettei vuorokauden tunnit edes riitä. Koskaan en ole osannut ns. olla vain, mutta minusta tuntuu työelämän ulkopuolella, etten ansaitse sitä kelan 600 euroa "vain" kotona ja lähiympäristössä downshittaamalla. Koen, etten ansaitse mitään, ellen sisäisesti ruoski itseäni ahkeroimaan eri tavoin.

Olen kateellinen työssä käyville ihan vaan siksikin, että pääsisin silloin paljon helpommalla kuin nyt.

Ap.

Tämä oli melkein kuin minun kirjoittamani. Tosin en koe huonoa omaatuntoarahasta, ennemminkin ajasta. Koen, että nyt, kun on aikaa, on kaikki aika täytettävä hyödyllisillä asioilla ja käytettävä viisasti. Aikatauluni projekteille on liian tiukka, mutta jotenkin en uskalla löysätä.

Olen työtön ja uupunut. En ole kuitenkaan masentunut. Nukun huonosti, mutta en halua siltikään nukkua päivisin univelkoja pois, ettei mene rytmi sekaisin. Teen kotona pakolliset hommat ja urheilen pari kertaa viikossa. Muuten en jaksa tehdä mitään.

Mistä se uupuu? Niistä neljästä työhakemuksestako kuussa?

Vierailija kirjoitti:

Uupuu kerran kuussa täyttäessään netissä yhden kaavakkeen

Hanki edunvalvoja jos työttömyysajan ilmoitus ja toimeentulotukihakemuksen täyttäminen on sinulle noin raskasta.

Varmaan keskimäärin työttömät ovatkin uupuneempia kuin työssä käyvät.

Työttömyys on kuluttavaa.

Työtön ikäänkuin työssäkäyvän ilmainen terapeutti, johonkin on purettava ne itse itselleen kasatut paineet.

ei ainakaan töistä 8-D

Vierailija kirjoitti:

ei ainakaan töistä 8-D

Moni työntekijäkin uupuu, mutta ei työasioista johtuen. Silti saatetaan puhua työuupumuksesta työterveydessä.

Voiko työtön sairastua työuupumukseen?

Mun uupumus alkoi uuden hallituksen myötä. Ei uskalla tehä mitään päätöksiä, kun ei tiedä mitä kaikkea kivaa ne keksii päänmenoks. Stressaavaa.

Ei. Senkun makaan sohvalla katsellen pornoa ja kitaten kaljaa ja suklaata ja sipsejä syöden.

Kelan ja sossun ihmiset tuo kerran päivässä pizzaa ja kepappia ja kerran kuussa joku täti tuo salkullisen tukirahoja.

Vierailija kirjoitti:

Entä, jos on uupunut töissä ja jää siksi työttömäksi. Onko silloin uupunut työtön?

Jos työttömänä kiusataan ja häiritään uupumukseen asti ja töissä ollessa sitten häiritään ja kiusataan ihan samalla tavalla.