Kultainen 60-luku viikko 25
Aloitimpa pinon minäkin joskus. Olen edelleen täälä kuin tulisilla hiilillä ja odotan päivän päättymistä täällä töissä , että pääsen apteekkiin ostamaan testiä.
Minkään laista vuotoa ei ole ollut ja kp on nyt 35/30. Selkää edelleen jomottaa. Eilen luulin jo tätin porhaltavan paikalle kun jotenkin tuosta selkäjomotuksesta tuli sellainen menkkamainen olo. Auttoi kuitenkin sitten kun hetkeksi kävi pitkälleen. Lauantainna oli sellaista nippailua alavatsalla. Muuten olossa ei ole mitään erikoista. Ehkä tuo selkäjomotus on sellaista että sitä koko ajan seurailee jos sen unohtaisi niin ei varmaan tuntuisi miltään.
Jotenkin olen miettinyt että olenko merkinnyt päivät väärin mutta sittenkin vaikka olisin väärään päivään merkinnyt niin on jo niin monta päivää yli kuiteskin jos nyt muutamalla päivällä heittäisi.
Ei auta kun jännittää vielä. Miehele en vielä mitään viikonloppuna maininnut asiasta ettei sitten liikoja luule jos ei mitään olekkaan.
Aurinkoista juhannusviikkoa teille kultaiset!
Kommentit (35)
tetille tuhannesti onnea plussasta! ja sonjaemmalle mahdollisimman leppoisaa toipuilua ja peukutetaan hyviä tuloksia- tosi kivoja uutisia näin kesän alkuun!
on: jätin tikut ja muut väliin, enkä meinaa lugeja ottaa. kuun vaihteessa tiedossa kiva reissu (pitkä viikonloppu keski-eurooppaan) ja sitä ennen en laske päiviä (no joo, kyllähän sitä jotenkin on pakosti kärryillä, ovista ei täysin kai saatu hyödynnettyä), mutta periaatteessa näin. käyn varmaan kyllä täällä lukemassa välillä, mutta muuten voi kommentointi jäädä vähiin.
lomaan vielä kaksi viikkoa, onneksi juhannus kohta(kunpa vaan ei sataisi....)
kaikille oikein leppoisaa (tai piinaavaa!) juhannusta (ja emmille hyvää lähestyvää matkaa), toivottavasti saadaan pian taas lisää hyviä plussauutisia!
-trattis
Täällä sitä taas roikutaan ja asiat jää hoitamatta tai puolitiehen :-D
Kiva, että trattiskin maisemissa-kiitos vain hyvän matkan toivotuksista !!! Teille myös hyvää matkaa, saakos udella missä teidän määränpää sijaitsee ?
Sonjaemmalle edelleen onnistumista huomiseen !!! Kertoile miten asiat hoituivat, jookos.
Täällä siirryttiin uudelle kierrolle eli kp1- Huomenna menen ostamaan ovistikkuja ja taas alkakoon se pahuksen tikuttaminen :-/ Ja kiertopäivien laskeminen. Mutta onhan siinäkin puolensajänitystä riittää ja elämä ei käy tylsäksi.
En aiokkaan mennä lekuriin nyt ennen lähtöä, nyt vain jatketaan saman kaavan mukaan ja toivotaan +++, mutta kun reissusta tullaan niin sitten on aika alkaa suhtautua asiaan vakavammin ja varata aika Gynelle, ja meinaan muuten vaihtaa lääkäriä, en ole tyytyväinen tähän nykyiseen. Silloin kun viime syksynä olin raskaana niin ajatelkaa, jos raskaus olisi jatkunut niin nytten oltaisiin loppusuoralla, LA kun oli 8.7. Kyllä se aina riipaisee kun näitä miettii ...
Meillä mies on myöskin paljon rauhallisempi, ei tälläinen hörhö kuin minä- On ainakin oppinut näistä km:stä että koskaan ei kannata tassahdella ja kiljua ilosta ennen kuin asia on 100% varma. Itseäni jotenkin ihan ärsyttää miehen viilipyttymäisyys. Mutta onneksi on kohtalaisen hyvin osannut tukea näiden menetysten jälkeen. Edelleen en kykene mm. omalle äidilleni juttelemaan kokemuksistani vaikka hänelläkin keskenmenoja 3 kappaletta. Lapsuudestani muistan kuinka odotin tulevaa vauvaa- ja äidin raskaus oli melkein puolessa välissä ja tuli jokin komplikaatio ja samalla raskaus keskeytyi. Se oli kova paikka äidilleni ja meidän koko perheelle. No tälläisiä höpinöitä täällä näin kesäiltana-kohta alkaa Ruoti-Englanti matsi ja sitä jännäämään.
Tetin kuulumisia odotellaan. No ainakin sinulla on oireita kivasti, että ainakin tiedät että raskaana ollaan. Minullakin oli se viime syksyinen raskaus ainut missä on ollut selvät oireet, öklötyksestä-janontunteeseen ja alaselkäsärkyyn. Teti meinaatko mennä vkolla 7 kuuntelemaan niitä äänisiä :-D Ihana tuo miehesi reaktio, aatteli, että heti lähdet Gynelle-meillä vähän sama meininki, mies aina hieman toppuuttelee ... Huomiseen t.emmi
Nyt tulee ensin omaa napaa. Tulin juuri lääkäristä ja olo jollakin tapaa huojentunut kun sai tilanteesta selkoa. Olen nimittäin noiden tikkujen kanssa ihan sekaisin. Eilen oli taas viiva aivan olematon ja kyselin asiaa lääkäriltä mikä on kun välillä viiva vahvistuu ja välillä tuskin näkyy ollenkaan. Katseli munasarjoja ja löysi vasemmalta puolelta johtofollikkelin joka oli kooltaan 15 mm. Sanoi että on vasta kypsymässä ja mittojen mukaan mahdollinen ovis olisi sunnuntain tietämissä eli mennään minun viimeaikaista 33 päivän kiertoa. Tikut saattavat kuulema tehdä tässä vaiheessa kiertoa juuri tuota että välillä on haalea viiva näkyvissä ja välillä ei. Hyvä ettei vielä sentään ohi mennyt. Otti samalla papankin niin ei tarvitse sitä jännätä. Käski jatkaa tikuttelua ja jos ei maanantaihin mennessä ole tasavahvat viivat tulleet niin pyysi soittamaan niin on kuulema lääkettä jolla sen oviksen saa tapahtumaan(kun en noista asioista (lääkkeistä)paljon ymmärrä niin en sen enempää osaa sanoa mitä ne ovat). Oli kuitenkin toiveikas että minulla on hyvät mahdollisuudet raskautua kun on yksi alkanut raskaus ja yritystä ei ole vielä vuottakaan. No ei auta kuin tikuttaa ja nauttia juhannuksesta.
Kuinkas tetin vointi on? Kyllä illalla ajattelin miten ihanaa aikaa sinä juuri nyt elät. Aivan mahtavaa. Myös sonjaemman kuulumisia odotellaan täälläkin. Onnea tähän päivään. Emmille mukavaa lomaa ja toivotaan että tuot mukanasi ihania uutisia. Trattikselle myös hyvää lomamatkaa ja sinulle kanssa toivotaan matkalta niitä uutisista parhaita.
Sori että tämä oli nyt tätä omaa, mutta mieltä rauhoitti kummasti tämän aamuinen. Työt kutsuu,palaillaan.
-pietu-
tänäänhän on mukavia uutisia. Pietullakin siellä ovis tuloillaan, kiva että lääkärissä käynnistä oli apua ja huojensi mieltä.
Tänään sitten siirrettiin yksi ykkösluokan alkio, kaksi meni pakkaseen eli saatiin pakkaseenkin tällä kertaa, jippii! Lääkärin mukaan oli suunnilleen paras tulos mitä kolmesta munasolusta nyt siis voi saada, kaikki hedelmöittyi ja lähti jakaantumaan. Nyt sitten vain pidetään peukkuja että alkio jatkaa jakaantumistaan ja kiinnittyy oikein tiukasti (ja pysyy kans 9kk). Jalat maassa tässä mennään kuitenkin. Pitää muistaa että viimeksi siirrettiin kaksi hyvää, ja toinen ei edes yrittänyt jatkaa kasvua tai kiinnittyä. Joten arpapeliä tämä on, mulla kun epäillään sitä kohdunlimakalvon kasvua, ja sen lajin endo on sen verran harvinainen ettei edes tiedetä vaikeuttaako se raskautumista tai aiheuttaako keskenmenoja. Eri näkemys tuntuu olevan lääkäreilläkin ja osa sanoo suoraan ettei tiedä.
Kahden viikon piina alkoi siis nyt! Toisaalta hyvä että ensi viikko vielä menee töissä, kuluupahan aika nopeammin. 5.7. saa sitten tehdä testin jos vuoto ei ala sitä ennen (ainakaan kovana, tiputtelua saattaa olla).
Juhannus vietetään ystäväperheen kanssa. Mukana lapsia joten ihan rauhallisesti mökillä.
Mitenkäs Teti jakselee?
Ehkä trattis tuo jonkin sortin taukoilu tekee hyvääkin, sen ainaisen tikkushown sijaan ;). Jospa se keskikesä ja juhannus tekisi temput, vanhan suomalaisperinteen mukaisesti. Meille kaikille tietysti niin toivotaan.
Mukavaa kuulla että muillakin menee hyvin. Pietulla hyviä uustisia lääkäristä ja sonjaemmalla siellä aloittelee kasvuaan pikkuinen. Toivotaan pienelle kaikkea hyvää että pysyy matkassa koko 9 kk. Olis mukava jos tulis muitakin plussia.
ON minulla vointi ihan hyvä. Selkää edelleen jomottaa ja nyt ehkä hieman tullut sellaisia pahanolon tunteita silloin tällöin mutta menevät ohi. Vatsaa kanssa hieman silleen menkkamaisesti välillä nipistelee. Aina en oikein tiedä onko minulla maha kipeä vai selästäkö säteilee vai jotain ihan muutako se on. Liekkö ihan normaalia vai pitäisikö tuosta huolestua? Niitä sydänääniä ajattelin käydä yksityisellä kuuntelemassa jos nyt heinäkuussa kukaan lääkäri ottaa vastaan:) Jotenkin sitä uskoo asiaan vasta kun saa varmuuden että siellä joku on.
Juhannusta vietetään ihan rauhallisesti olisi vietetty ilmankin vaikken olisi plussannutkaan. Kotosalla taidetaan olla jos ei sitten anoppilassa käydä.
Kohta pääsenkin pois töistä ja olisi tarkoitus käydä ostamassa apteekista testi ja tehdä se miehen mieliksi jotta uskoo että ainakin testi näin sanoo:)
Mukavaa loppupäivää teille kaverit!
Hyvää iltaa kamut,
Täytyy ihan ekana sanoa, että nyt on vointi selvästi parantunut ja mieliala alkaa olemaan suht hyvä. Miehenkin kanssa ollaan oltu ihan väleissä, tämän alavireisyyden aikana en kestänyt kuunnella yhtikäs mitään tai minkäänlaista mielipidettä/asiaa/kysymyksiä tmv. Aattelin jo pelonsekaisin tuntein, että pian tuo mies ottaa ja lähtee, mutta tod.näk. ymmärsi, että ei mee hyvin minullakaan ... Mutta tämän viikon aikana on alkanut auringon valo vihdoinkin vaikuttamaan ... Tai oikeastaan viime viikonloppu maalla teki terää.
Sonjaemmalle heti kättelyssä-onnittelut- hyvästä saaliista :-D Parempi kolme hyvää kuin viisi kohtalaista. sonjaemma, me kaikki varmaan eletään jännityksessä kanssasi näiden viikkojen ajan. Toivottavasti, kun tulen reissusta saan lukea hyviä uutisia. Aivan mahtavaa !!! Koita ajatella vain positiivisesti, unohda pelko ja kaikki muu, odota jännityksellä mitä on tuleva.
Pietulla oli hyviä uutisia ! Ajatelkaa silloin viime syksynä kun oli tämä raskaus niin silloin olin ovuloinnut todella aikaisessa vaiheessa eli kp8-9 kohdalla. Ja yleensä kun olen tikuttanut ovis on ollut kp 14 tietämillä, mutta taas keväällä plussauksen yhteydessä oli sama, että ovis oli hyvin aikaisessa vaiheessa, eli olen tehnyt sen johtopäätöksen, että minä en raskaudu, jos ovis on kierron puolivälissä vaan sen pitää tulla aikaisessa vaiheessa niin, että luteaali aika jää pitkäksi-huoh- muttei se ole kuitenkaan auttanut sikiön kiinnittymisessä tai raskauden jatkumisessa.
Pietulle kuitenkin työntäyteistä Juhannusta :-D ja onnea matkaan. Täytyy itsekkin aloittaa tikutus juhannuksen jälkeen-
Teti ihanaa-siellä kaikki ok- Sellaista se on olla raskaana-pahaa oloa, kaikenlaista pelkoa, selkäsärkyä jne. Nauti kaikesta :-D
Tänään vihreänä kateudesta katselin raskaana olevia naisia naisia kun olin Hesassa, kyllä nainen on silloin kauneimmillaan- No toivotaan, että pian olisimme kaikki samassa junassa, omia vauvojamme odottelemassa.
Nyt katsomaan futista-on tullut syötyä sipsejä-hampurilaisia ja juotua siideri joka ainut ilta-joten voitte vain arvata onko kiloja tullut. Mutta tulevalla lomalla ne karisevat, kun ei tule syötyä hyvää-pullaa jne vaan terveellistä ruokaa. t.emmi
Kävin tuolla haahuissa ja kun luin taas parista uudesta keskenmenosta, niin ihanaa oli täällä lukea hyviä uutisia. Sonjaemmalle peukut pystyssä täällä.
Mulla on jostain syystä ollut tänään kamalan surullinen olo. Johtuukohan eilen alkaneista menkoista?? Ja sitten on myönnettävä, että tänään olen ikävöinyt pientä maaliskuussa syntynyttä enkelivauvaamme. Laitettiin uusia kukkia tuonne muistokivelle pihalle ja olo oli niin surkea... Kohtahan se olisi laskettu aikakin ollut.
Tää vauvakuume valtaa mut kokonaan. Nyt kun menkat alkoi, ja saadaan tässä kierrossa vauvaa yrittää, niin mä jo heti laskeskelin milloin pitäisi olla tosi toimissa...
Mä en nyt pysty kirjoittaa kun mulla on silmät sumeena kyynelistä. En tajua miksi mulla on näin paha mieli. Voi kun saisi halata teitä kaikkia...
Voi kun osaisi auttaa sinua vm69. Sinun raskaus oli pidemmällä kuin meidän muiden joten tunteet ovat varmasti paljon voimakkaammat kuin meidän vaikka km on aina sama suru. Itse kuitenkin pääsin paremmin " kiinni elämään" kun ekat menkat alkoi. Oli lupa yrittää uudelleen ja toivo uudesta raskaudesta on ollut toiveissa siitä saakka. Tosin ekojen menkkojen jälkeen tuli sitten uusi murhe kun ne toiset alkoi mutta toisaalta tieto siitä että kaikki on mahdollista antaa taas voimia uusiin viikoihin. Toki elämässä on muitakin syitä iloita, mutta täytyy myöntää että oviksen kohdalla vessassa käynnit keskittyy oviksen metsästykseen ja seuraavat kaksi viikkoa melko paljon piinailuun ja oireíden etsimiseen. Toivotaan että sinullakin nyt kun lupa on yrittää uutta vauvaa, suru pikku hiljaa suuresta menetyksestä vähenee. Tuskin se koskaan mielestä poistuu ja ei kai niin ole tarkoitettukaan. Minä olen pahoina aikoina sanonut itselleni ettei ihmiselle anneta enempää kuin se jaksaa kantaa ja kestää. Kai nämä koettelemukset vahvistavat ihmistä entisestään, ainakin minun tapauksessa. Voimia sinulle eteenpäin ja pääasia on että pystyt niistä puhumaan. Sitä vartenhan me täällä ollaan.
Hienoa emmi että kaikki on jo valoisampaa. Nämä ovat niitä hetkiä elämässä jotka koettelevat suhteen laatua. Mukavaa kuitenkin että miehesi ymmärtää ettei meillä naisillakaan ole helppoa olla.
Sonjaemma, täällä piinataan sinun kanssasi täysillä kaksi viikkoa ja toivotaan parasta.
Vieläkin värisyttää tuo tetin ihana odotus. Kovasti odotellaan sinun eka ultrakäyntiä ja kuulumisia.
Nyt on lähdettävä käymään aamukahvilla. On taas pullaa tarjolla.... Palaillaan päivän aikana....
-pietu-
Juhannuksen alkua, keskikesän juhlaa!
Vm69, nuo tuntemukset ja alakuloisuus on kyllä monelle varmasti tuttuja. Ja sehän on varmasti ihan normaalia.
Minullakin tosiaan oli ensimmäiset menkat jotenkin helpotus, mutta silloin tällöin tulee taas suru puseroon. Varsinkin sellaiset " merkkipäivät" kuten kun olin jo laskenut milloin jään kesälomalle ja huomasin sen päivän koittaneen. Tai nyt kun mammaloma olisi alkanut. Saa nähdä mitkä on sitten ajatukset kun lähestyy se päivä kun piti olla laskettu aika. Ja yksi päivä iski sellainenkin paniikkiajatus yhtäkkiä että jos joskus pääsee niin pitkälle niin pelkään varmaan huluna synnytystä (että synnyttää kuolleen vauvan tms.) kun se lääkkeellinen tyhjennus oli niin kamala kokemus, jäi varmaan jonkinlaiset traumat siitäkin.
Meillä täällä väki vähenee kun jengi lähtee maalle juhannuksen viettoon ja purkivät välttelemään näitä Etelä-Suomen ruuhkia.
Meillä on ohjelmassa veneajelua, mökkivierailua ja kotona grillausta viikonloppuna. Mutta nyt pitää vielä tsempata töissä vähän aikaa!
Oikein hyvää juhannusta teille ihanille naisille!
Tulin vielä pikaisesti katsomaan kuulumiset. Kaikille meille aurinkoista ja ennenkaikkea rentouttavaa juhannuksen taian aikaa. Palaillaan maanantaina kuulemaan kuulumisia. Mekin yritämme välttää ruuhkaa lähtemällä vähän aikaisemmin kohti pohjois-savoa ja mökkiä.
-pietu-
Viettäkää leppoisa ja mukava Juhannus ja tuleville lomalaisille ' oikein hyvää kesälomaa'
Tänään tein vielä ostoksia ja äsken kotiuduin. Ihanaa, nyt kaikki on kasassa ja pääsee pakkaamaan. Löysin kivat uikkarit Heasasta, se on tavallaan koko uimapuku, mutta tavallaan biki, yläosa toppi, sellainen napaan yltävä ja alaosa erillinen hieman shortsi mallinen- Itse tykkäsin kovasti, kun ei ole liian paljastava-en viihdy sellaisessa.
Vielä kun jaksaisi muutaman päivän odottaa-niin sitten pääsee reissuun.
Palaan kuvioihin Heinä-Elokuun vaihteessa, joten MOIT siihen saakka.
Tetille ja sonjaemmalle kaikkea hyvää ja odotuksen iloa ! Kaikille muillekin tärppi onnea. Syksyllä taas piinataan ja jännätään miten käy.
Kiitoksia mukavasta kannustavasta seurasta !
t.emmi
Tiedän noiden tunteiden olevan normaaleja ja kuuluvan elämääni. Eilen ne vaan tulivat taas jostain syystä niin voimakkaasti esiin. Kai se on sekin, kun nyt on lupa yrittää, niin tulee sitten mieleen, että jos se ei onnistukaan. Eli etten edes raskaudu jne... Kiitos kun täällä saa surra ja valittaa ja myös iloita teidän kanssa. Mä olen niin onnellinen tetin puolesta, että tuntuu, kuin hän olisi enemmän kuin virtuaalituttavuus. Toivotaan, että näitä ilonaiheita tulee roppakaupalla pikaisesti lisää.
Tänään on siis jo mieli iloisempi ja pakkaillaan kamppeita juhannuksen viettoa varten. Lapsoset menevät mummolle yhdeksi yöksi ja minä ja mies lähdemme prätkällä keski-Suomeen käymään. Lyhytkin reissu kahdestaan silloin tällöin tekee hyvää. Toivottavasti ei saada pahoja sadekuuroja niskaan.
Iloista mieltä kaikille!!
Onnea TETI ja tarrasukat mukaan matkaan!
Ja peukkuja muille yrittäjille! Ja halaukset keskenmenoja sureville. Itselläkin yksi alkuraskauden keskenmeno takanapäin viime elokuulta ja kyllä se edelleen pienen surun tuo silmäkulmaan.
Meikäläinen on aika paljon ollut viime aikoina työasioissa kiinni, eikä ajatuksia vauvakuumeilusta ole ollut. En ole tikutellut moneen kuukauteen ja olemme jatkaneet " tulee, jos on tullakseen" -periaatteella. Tässä kuussa vaan huomasinkin, että taisi petipuuhat osua laskennallisesti sopivaan aikaan. Joten alkoi käsittämätön hervoton piinailu heti. :) Nyt menossa kp 23/32.
Ja nyt juhannustaikoja suunnittelemaan... mihis laitoinkaan ohjeet niihin vauvanhankintataikoihin ... ;)
ja tarriksia sonja-emmalle!
Tunnen itteni hiukan ' ilkeeksi' nyt taalla vieraillessani parin kuukauden tauon jalkeen- mutta kun luen teidankin viesteja ja silloin talloin tormailen 60-lukulaisissa, minusta on vaan reilua silloin talloin jotain tekstiakin pistaa!
Elikka mulle kuuluu kaikkea muuta kuin hyvaa, siis odotuspuolella; eli 10pv sitten tehtiin hatakaavinta, mutta nyt sekin alkaa pikkuhiljaa menna muistojen lokeroon, vaikka sattuikin hurjasti just' ajankohtaisena, olin niin odottanut tuota tammivauvelia, mutta kun sita ei meille suotu: nyt pitaa pitaa min. 3kk tauko, suositteli viela kuutta kuukautta! Harmi! Nyt alkaa jo nuppi olla siina uskossa etta eikun uutta kehaan, yritettava on!!!
Mutta tallaista ala- ja ylamakeahan tama on, elamaa vaan... Kaunista juhannusaikaa silti kaikille ja kyllahan minakin tasta piristyn
-levinia 69-
Piti tulla laskujen maksun ohessa kurkistelemaan...Halaukset ja onnittelut Tetille, olipa ihania uutisia!!
Omasta navasta ei erityistä: tätsyä ootellessa ja jännätessä, että minkälaiseksi kierto menee ekassa clomittomassa. Mitään tuntemuksia ei ole, rinnat eivät mulla näemmä enää kipeydy missään kierron vaiheessa. Liekö viimesetkin hormonit lakanneet hyrräämästä...Kurasonnalla istuminen viittaa siihen, että kierto ei ole venähtämässä ainakaan yli 30 pv ja tätsy saapuu varmaan huomenissa.
Oikein lämpöistä ja rentouttavaa jussia kaikille ja vilvoittavia plussatuulia!