Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen aina rakastanut joulua mutta olen niin pohjalla, etten saa tästä mitään irti.
22.12.2019 |
Olen aina ollut jouluihminen henkeen ja vereen. Nyt olen entistä enemmän maassa kun seuraan miten iloisia muut ovat. Parisuhteeni päättyi, mies jätti yksin. Piti mennä naimisiin, perustaa perhe ja olin jo raskaana kunnes sain keskenmenon. Lääkärin mukaan en tule saamaan lapsia. No mies otti ja jätti, kertoi ettei enää rakasta minua eikä oikeastaan ikinä rakastanut, välitti kyllä kovasti. Oli halunnutkin jo erota mutta raskauduinkin. Luulin että olimme onnellisia, en tiennyt ettei mies ollut. Pian eron jälkeen löysikin uuden ja nyt uusi nainen on raskaana. Some täynnä iloa ja onnea entisen mieheni kanssa. Minut murrettiin täysin, en ole edes vihainen tai katkera koska olen liian surullinen ollakseni vihainen. Ei ole tämä mies joulussa mukana. Perheeni ei tiedä puoliakaan tapahtuneista, enkä tahdo kertoa. Puhuminen sattuu liikaa. Olen edelleen korviani myöten rakastunut. En kykene mihinkään kuin makaamaan ja itkemään. Perhe ei auta, emme ole läheisiä ja kaikki on vain väkinäistä jauhamista. Menetin elämäni ja kaikki toiveeni tulevaisuudesta. Nyt pitäisi perheen kanssa järjestää joulua ja yhdenkin asian teko tuntuu samalta kuin kantaa sementtisäkkiä. En tiennyt että tämmöistä kipua voi edes olla. Pahaltahan tuntuu rakastaa kun ei tullut itse rakastetuksi. Joku toinen oli parempi kuin minä. Saavat vauvan, minä sain rukkaset, keskenmenon ja lapsettomuusdiagnoosin. Minulle jäi vain murskattu sydän. Mikään ei tuota iloa.
Kommentit (22)
Kerro perheellesi, ettet nyt omista syistäsi pysty osallistumaan. On ollut ero ja keskenmeno. Sammuta some.
Jos et jaksa lähteä mihinkään, niin nuku koko joulu yli ja anna itsesi toipua. Yksi ihmisten kehittämä juhla sinne tänne.
Voimia toipumiseen ja uuteen elämänvaiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa, jotain parempaa on luvassa ja vastoinkäymiset vahvistaa sinua siihen❤️
Siivoa vaikka se tuntuukin ylivoimaiselta, mutta siistissä kodissa mieli on vähän parempi. Osta herkkuja ja nuku ja lepää ja anna itsesi surra ja olla surkea. Yksin monesti helpompaa kuin muiden iloisten kanssa. Tuo on ohimenevää.
Halaus ❤
Miksi naiset ovat niin pakkomielellä lasten saamisen suhteen? Ei se lapsi luultavasti elämääsi paranna jos et osaa olla onnellinen ilman. Sama kuin ihmiset ruikuttuvat sinkkuuttaan ja kuinka parisuhde automaattisesti tekisi heistä onnellisia.
Tuo mies ei ollut arvoisesi ja vielä kiität, että lähti. Ajattele,jos olisit menettänyt lisää vuosia hänelle uskoen rakkauteen. Mutta sure nyt, se helpottaa ajan kanssa. Muista D ja B vitamiinit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vain tiedä miten saan enää itseni kasaan ikinä. Mikään, mikä yleensä tuottaa iloa ei tunnu miltään. Tämän surun ja ikävöinnin läpi ei mahdu mitään muita tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika. Se on ainoa, joka parantaa. Myöhemmin olisit kuitenkin tullut onnettomaksi miehen kanssa, joka ei rakasta sinua, parempi tosiaan, että totuus selvisi jo nyt.
Ole armollinen itsellesi, sano perheelle että nyt ei pysty, ja sure menetys kunnolla mutta älä jää siihen liian kauaksi aikaa vellomaan. Kaikella on aikansa.
Tuokaan ei vielä ole maailmanloppu. Tulet vielä toipumaan. Huilaa, katso telkkaria, hemmottele itseäsi, osta koti täyteen kauniita kukkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vain tiedä miten saan enää itseni kasaan ikinä. Mikään, mikä yleensä tuottaa iloa ei tunnu miltään. Tämän surun ja ikävöinnin läpi ei mahdu mitään muita tunteita.
Kauanko aikaa teidän erosta nyt onkaan kulunut? Ei joulua ole mikään pakko viettää tänä vuonna, uusia tulee joka vuosi.
Mieti että kohta niillä on yövalvomisia, kulahtaneista pieruverkkareista täyttyvä arki, rahanmenoa, eivät pääse roma ttisille illallisille jne. Ts. lapsiperhearki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain tiedä miten saan enää itseni kasaan ikinä. Mikään, mikä yleensä tuottaa iloa ei tunnu miltään. Tämän surun ja ikävöinnin läpi ei mahdu mitään muita tunteita.
Kauanko aikaa teidän erosta nyt onkaan kulunut? Ei joulua ole mikään pakko viettää tänä vuonna, uusia tulee joka vuosi.
Erosta noin puoli vuotta. Uuden löysi käytännössä heti kun minut jätti. Niin nopeasti että varmasti oli jo pettänytkin pidemmän aikaa kun jälkeenpäin ajattelee. Sattuu. Työstin eroa ja keskenmenoa nämä kuukaudet mutta en ole päässyt eteenpäin. Tunteet eivät sammu. Ja uuden naisen raskaudesta kuulin vahingossa kolme viikkoa sitten, on niin alussa vielä etteivät vielä asiaa olleet silloin julkistaneet. Ja pian sitten some läjähtikin täyteen vauvajulkistusta ja rakkaudenjulistusta. Minä hävisin. Tiedän että pitäisi saada itsensä koottua...en vain saa. Kaikki mitä olimme suunnitelleet ja mistä olimme puhuneet meni viemäristä alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivä päivältä tuska helpottaa. Uusia ovia aukeaa, vaikka nyt on toivotonta.
Toivon sinulle niin hyvää joulua kuin suinkin mahdollista.
Kliseistä, mutta aika auttaa. Anna itsellesi lupa surra nyt kun siltä tuntuu. Itke, mene peiton alle, lepää. Jossain vaiheessa et todennäköisesti enää jaksa surra vaan kaipaat ympärille elämää. :) Mutta, jos olet sairastunut masennukseen, hae apua. Se voi auttaa pahimman yli. Keskenmeno on yksinkin niin kova paikka (itse kokenut), että ylitse pääsy voi viedä vuosia. Ero taas on sama kuin joku olisi kuollut. Eli sure rauhassa, ja hae apua jos tuntuu ettet yksin jaksa.
Mikse kyvyttömyyttä saada lapsi huomattu jo ennen raskautumista? Yhdelle tutulleni annettiin myös lapsettomuusdiagnoosi, epäilin sen pitävyyttä, vaikka tuttu vakuutti. 10 v myöhemmin hänestä tuli äiti.
Annas kun arvaan: teit lapsen salaa, pitääksesi miehen. Siksi keskenmeno tuntui vieläkin raskaammalta, kuin rangaistukselta? Sinä teit, kuten parhaaksesi silloin katsoit.
Et olisi kuitenkaan häntä pitänyt lapsen avulla - hän vain käytti sinua helppona, kuten moni mies tekee. Naisilla tulee usein kiire löytää kunnon mies, kun ovat vain heilastelleet jonkun kanssa mukavuudentunnossaan, vaikka suhteella ei ole tulevaisuutta.
Pidä välivuosi joulun vietosta. Jos sukulaiset kyselee sano, että olet kuumeessa. Ehkä ensi vuonna on paremmin.
Ap. Aloin itkemään myötätunnosta, kun tiedän mitä käyt läpi parhaillaan. Itselläni on ollut myös elämäni raskain ja kamalin vuosi. Tulin petetyksi ja jätetyksi. Tähän lisäksi vielä paljon muuta kurjaa, jota en halua henkilöllisyyteni paljastumisen pelossa kirjoittaa.
Lisäksi eräs henkilö, jonka luulin olevani todellinen ystäväni hylkäsi minut silloin kun olisin eniten ystävää tarvinnut.
Joka päivä on ollut lähinnä selviytymistä ja olen pohtinut mitä pahaa olen tehnyt, kun tämän kaiken paskan olen joutunut elämään ja kokemaan. Viime joulun vietin yksin juuri eronneena. Tämä joulu sujuu ehkä jo aavistuksen paremmin, mutta tiedän miltä sinusta tuntuu. Yritä ajatella että joulu on tavallinen päivä muiden joukossa. Ei sen kummempi.
Ehkä joskus on asiat on paremmin. Voimia sinulle!
Alue: Aihe vapaa
Lähetän sinulle lämpimiä ajatuksia ja toivon valoisampaa uutta vuotta. <3