Saimme lapsen ja nyt mies haukkuu miten väsyneeltä näytän ja häntä hävettää
Hammaslääkäriinkin olisi kuulemma pitänyt mennä täysissä pakkeleissa jos joku tuttu tulisi vastaan. Huusin että herää v""u itte kuudesti yössä niin katsotaan miten freesi olet, sain kuulla olevani ylidramaattinen.
Alan harkita eroa. En ikinä olisi osannut kuvitella tälläistä, olemme 30-vuotiaita ja lapsi oli toivottu,
Kommentit (155)
Jätä lapsi miehesi huostaan muutamaksi tunniksi ja mene jonnekkin lepämään tms.
Itse kahden lapsen äitinä ja nyt raskaana ollessa en ymmärrä miksi pitää lopettaa itsestä huolehtiminen lapsen saantiin. Se ei vie kauaa aikaa, että puet päälle normaalit vaatteet (verrattuna jotkut kauhtanat collarit), kampaat/laitat hiukset ja teet vaikka ihan pikaisen meikin. Itse meikkaan kevyesti joka päivä, vaikka ei edes olisi menoja. En tee sitä toki pelkästään miehen vuoksi vaan itseni, mutta ymmärrän kyllä jos mies ajattelee noin kuin sinun miehesi. Ja tästä saa vetää herneen nenään ihan vapaasti, koska näinhän ei kuulu toimia ;)
Vierailija kirjoitti:
Itse kahden lapsen äitinä ja nyt raskaana ollessa en ymmärrä miksi pitää lopettaa itsestä huolehtiminen lapsen saantiin. Se ei vie kauaa aikaa, että puet päälle normaalit vaatteet (verrattuna jotkut kauhtanat collarit), kampaat/laitat hiukset ja teet vaikka ihan pikaisen meikin. Itse meikkaan kevyesti joka päivä, vaikka ei edes olisi menoja. En tee sitä toki pelkästään miehen vuoksi vaan itseni, mutta ymmärrän kyllä jos mies ajattelee noin kuin sinun miehesi. Ja tästä saa vetää herneen nenään ihan vapaasti, koska näinhän ei kuulu toimia ;)
Meikkaaminen ei ole itsestä huolehtimista.
Vierailija kirjoitti:
Itse kahden lapsen äitinä ja nyt raskaana ollessa en ymmärrä miksi pitää lopettaa itsestä huolehtiminen lapsen saantiin. Se ei vie kauaa aikaa, että puet päälle normaalit vaatteet (verrattuna jotkut kauhtanat collarit), kampaat/laitat hiukset ja teet vaikka ihan pikaisen meikin. Itse meikkaan kevyesti joka päivä, vaikka ei edes olisi menoja. En tee sitä toki pelkästään miehen vuoksi vaan itseni, mutta ymmärrän kyllä jos mies ajattelee noin kuin sinun miehesi. Ja tästä saa vetää herneen nenään ihan vapaasti, koska näinhän ei kuulu toimia ;)
Väsymyksen peittämiseen ei mikään kevyt pikku meikki riitä.
Ja ap:n mies on torvien torvi. Sianjättö on erittäin ajankohtainen asia.
Ai se päästää sinut kuitenkin ulos. No ei vielä paha.
Sano miehelle että hoitaa yövalvomiset itse jokatoinen yö (menet itse tarvittaessa vaikka olohuoneeseen nukkumaan niinä öinä) ja ostaa sinulle meikkejä ja ihonhoitotuotteita ja maksaa sinulle myös kampaamokäyntejä (koska omat tulosi ovat hoitovapaan takia pudonneet).
Vierailija kirjoitti:
Itse kahden lapsen äitinä ja nyt raskaana ollessa en ymmärrä miksi pitää lopettaa itsestä huolehtiminen lapsen saantiin. Se ei vie kauaa aikaa, että puet päälle normaalit vaatteet (verrattuna jotkut kauhtanat collarit), kampaat/laitat hiukset ja teet vaikka ihan pikaisen meikin. Itse meikkaan kevyesti joka päivä, vaikka ei edes olisi menoja. En tee sitä toki pelkästään miehen vuoksi vaan itseni, mutta ymmärrän kyllä jos mies ajattelee noin kuin sinun miehesi. Ja tästä saa vetää herneen nenään ihan vapaasti, koska näinhän ei kuulu toimia ;)
Jaksan hädin tuskin keittää kahvia ja laittaa housut jalkaan etten järkyttäisi ikkunan ohi kulkevia ihmisiä , en todellakaan jaksa ruveta leikkimään ripsientaivuttimen ja rispsivärin ja eyelinerin ja luomivärinpohjustajan ja luomivärin ja meikinpohjustusvoiteen ja meikkivoiteen ja poskipunan ja ja ... kanssa. Liikaa vaadittu just nyt! Olo on univelan takia ihan känninen koko ajan ja kun suurimman osan ajasta nökötän kotona lapsen kanssa on ihan sama, miltä näytän. Paitsi mies vissiin odottaa että hiippailisin täällä Kauniit & Rohkeat-tyyliin satiinisessa aamutakissa ja korkkareissa shamppanjaa hörppien...
Ap
Miehen mielestä hammaslääkäriin meikattuna? Onko se ihan kartalla :D
Minulla ainakin meikit menee siellä pilalle. Huulipuna, puuteri ja meikkivoide sotkee hl:n hanskat vaikka laittaisin ne kuinka huolella. Silmämeikki suttaantuu kun silmät vuotaa...
Mies saisi tuossa tilanteessa kustantaa mulle ripsienpidennykset ja kulmakarvojen varjayksen.
Voisin itse sen verran joustaa, etta laittaisin valokynaa ja puuteria, ehka sipaisun huulipunaakin. Tuohon menee pari minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Itse kahden lapsen äitinä ja nyt raskaana ollessa en ymmärrä miksi pitää lopettaa itsestä huolehtiminen lapsen saantiin. Se ei vie kauaa aikaa, että puet päälle normaalit vaatteet (verrattuna jotkut kauhtanat collarit), kampaat/laitat hiukset ja teet vaikka ihan pikaisen meikin. Itse meikkaan kevyesti joka päivä, vaikka ei edes olisi menoja. En tee sitä toki pelkästään miehen vuoksi vaan itseni, mutta ymmärrän kyllä jos mies ajattelee noin kuin sinun miehesi. Ja tästä saa vetää herneen nenään ihan vapaasti, koska näinhän ei kuulu toimia ;)
En ymmärrä mitä saat siitä, että tulet tänne kiillottamaan omaa kruunuasi, miten sinä hoidat itseäsi ja muidenkin pitäisi. Millä tavalla meikkaaminen on itsestä huolehimista? Ap ei kertonut missä vaatteissa hammaslääkäriin meni, sinä oletit, että kulahtaneissa verkkareissa. Ap ei myöskään kertonut, että olisi lopettanut itsestä huolehtimisen. On luonnollista näyttää väsyneeltä jos kerran on väsynyt. Väitikö sinä, että et vauva vuotena koskaan ollut itse väsynyt? Minusta on inhottavaa miten sinä viestissässi rivien välistä annat olettaa, että olisit jotenkin parempi..
Ap:lle, sinä saat olla väsynyt, lepää aina kun on mahdollista. Ihan sama mitä on jalassa, kunhan jalassa on jotain. Itsestä ehtii kyllä huolehtia, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan, nyt etusijalla on vauva, jota olet hienosti hoitanut (niinkun kerrtoit, että heräät monta kertaa yössä häntä hoitamaan.) Ei kannata välittää tämän tyylisistä äideistä, he eivät muuta halua kun tuntea itsensä paremmaksi kun muut, syyllistämällä muita.
Minä näytin väsyneenä meikit naamassa ihan järkyttävältä. Kasvojen iho oli ihan ohutta ruttusta paperia unen puutteen takia niin näky oli vielä hirveämpi kun siihen laittoi meikkivoidetta.
Ja muutenkaan en jaksanut seistä peilin edessä kun jalat löi loukkua.
Eräs kaveri lähes sokeutti itsensä kun vauva-ajan sumussa koetti liimailla irtoripsiä ja ruikkasi liimaa silmään. Tämä siis ysärillä ennen mitään ripsienpidennyksiä jotka oli koko ajan naamassa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Minä näytin väsyneenä meikit naamassa ihan järkyttävältä. Kasvojen iho oli ihan ohutta ruttusta paperia unen puutteen takia niin näky oli vielä hirveämpi kun siihen laittoi meikkivoidetta.
Ja muutenkaan en jaksanut seistä peilin edessä kun jalat löi loukkua.
Sama. Näytin joltain hiton muumiolta, semmoinen paperi-iho tosiaan ja ryppysiin silmäpusseihin meikki oikein paakkuntui! Ja väsymyksen takia kun silmät valui, niin valui samalla ripsaritkin.
Vierailija kirjoitti:
Jätä lapsi miehesi huostaan muutamaksi tunniksi ja mene jonnekkin lepämään tms.
Yön yli kestävä reissu vähintään. Mutta veikkaan, että tuo ko. mies veisi lapsen jollekin sukulaiselle hoitoon, että pääsisi itse "nollaamaan" kun on ollut niin rankkaa lapsen kanssa, kun lapsen äiti vaan harrastaa omiaan.
treffit kirjoitti:
Mies saisi tuossa tilanteessa kustantaa mulle ripsienpidennykset ja kulmakarvojen varjayksen.
Voisin itse sen verran joustaa, etta laittaisin valokynaa ja puuteria, ehka sipaisun huulipunaakin. Tuohon menee pari minuuttia.
Sitten vauvan kasvot, pää, ja kädet on puuterissa ja huulipunassa, sen lisäksi vielä silmät, kun vauva kuitenkin haroo silmiään. Yök, kaikkea sinä vauvallesi syötät.
Mä en ikinä pariutuisi noin pinnallisen miehen kanssa. Ulos lähtiessä on hyvä olla puhtaat ja ehjät vaatteet. Hiuksia vähän harjata/kammata. Hammaspesu ja rähmät pestä silmistä. Parempaan tilaisuuteen mennessä sit voi miettiä jotain parempaa päällepantavaa. Käytöstavat hyvät.
Tuttu juttu. Olimme yhdessä yli 10v, lähes nelikymppisiä, lapsi hartaasti odotettu ja toivottu.
Mies juoksi vauvan synnyttyä ties missä, oli öitä pois mitään ilmoittamatta. Ei käynyt edes kaupassa, esim synnäriltä tultuani kotona ei ollut mitään syötävää, ja kun äitini toi meille ruokaa, mies nosti metelin. Muutenkin huusi ja haukkui minua. Kun vauva itki, olin kuulemma huonolla kasvatuksellani viikon ikäisen lapsen jo pilannut.
Irvaili myös ulkonäölleni, kun meikki ei ollut tiptop vaan oli tupsahtanut liikaa puuteria poskelle ja ku käteni kuivuivat jatkuvasta vaipanvaihdosta ja pesemisestä.
Sitten yhtäkkiä, mitään ilmoittamatta, keräsi tavaransa ja lähti. Se oli shokki, mutta jo seuraavana päivänä havaitsin, että minun ja vauvan arki oli paljon parempaa, stressittömämpää ja tasaisempaa kaksin.
Vierailija kirjoitti:
Itse kahden lapsen äitinä ja nyt raskaana ollessa en ymmärrä miksi pitää lopettaa itsestä huolehtiminen lapsen saantiin. Se ei vie kauaa aikaa, että puet päälle normaalit vaatteet (verrattuna jotkut kauhtanat collarit), kampaat/laitat hiukset ja teet vaikka ihan pikaisen meikin. Itse meikkaan kevyesti joka päivä, vaikka ei edes olisi menoja. En tee sitä toki pelkästään miehen vuoksi vaan itseni, mutta ymmärrän kyllä jos mies ajattelee noin kuin sinun miehesi. Ja tästä saa vetää herneen nenään ihan vapaasti, koska näinhän ei kuulu toimia ;)
Miksi meikkaat jatkuvasti? Etkö kestä ulkonäköäsi ilman meikkiä? Pelkäätkö että miehesi löytää luonnonkauniin naisen, jonka ei tarvitse muuttaa ulkonäköään meikeillä?
Minulle tuota näytät ja alle teki oma äitini.
Olin 21v esikoisen ollessa vauva, mies teki reissuhommiabympäri maailmaa ja olin siis melkein yh.
Äitini usein ihmetteli ääneen Miten olen päästänyt itseni rouvittymaan tuossa iässä, kun en meikkaa enkä laita hiuksia kuin ponnarille.
No nyt olen itse 50v täti ihminen. Olen pysynyt normaalipainossa, huolittelen itseni päivittäin, käyn kampaajalla ja vaatteet ovat siistejä merkkivaatteita.
Vain mainitakseni oli äiti iässäni jo 30kg ylipainoinen, lyhyet ohuet hiukset ja näytti ikäistään vanhemmalta.
Ap, jätä puolison kommentit omaan arvoon. Nuo puheet nousevat sanojan omasta heikosta arvomaailmasta
Ero tai sitten mies alkaa kantaa jonkun vastuun lapsesta. Kai tiesit lasta tehdessä että miesten lastenteko halut liittyy vain narsistiseen tarpeeseen laittaa nainen paksuksi, mutta siihen ei liity osallistuminen lapsen elämään.