Kokemuksia lapsiperheen arjesta?
Oon raskaana, ja vielä olis muutama viikko aikaa tehdä abortti. Mietin nyt, että onko lapsi sen kaiken työn arvoinen. Käydään siis miehen kanssa molemmat ihan hyväpalkkaisissa töissä, että ei oo puute rahasta, mutta vapaa-aikaa ja "rauhaa" kyllä myös kaivattaisiin.
N26
Kommentit (12)
Ei kukaan voi sitä teidän puolesta tietää. Ihmiset kokee asiat eri tavalla. Lapset tosiaan muuttaa koko elämän, ja toisille tuo muutos on positiivinen (useimmille kai), ainakin loppupeleissä, kun alkushokista on selvitty, mutta toiset katuvat. Voisiko auttaa, jos miettisit elämääsi esim. 10 vuoden ja 20 vuoden päästä, haluaisitko silloin, että sinulla on jälkikasvua vai ei? Vai arvostatko rauhaa edelleen enemmän?
Kyllä ne vievät kaiken ajan ja pilaavat elämäsi, mutta ovat silti parasta maailmassa.
Ei se yksi lapsi juuri mitään muuta
Mulle lapset ovat rakkainta maailmassa ja kaikki vaiva on satakertaisesti korvattu sillä miten ihania ne ovat. Minäkin olin ennen uratykki ja johtotehtävissä - olen toki edelleen mutta niiden merkitys on nykyään mallia kärpäsen paska, verrattuna aiempan jolloin se oli elämäni sisältö. Mikään työ, ura, raha tms ei merkkaa juurikaan mitään sen rinnalla että on ihana perhe ja lapset.
Mutta, KAIKKI eivät koe asiaa samoin. Siinäpä se vaikeus onkin. Kun etukäteen et voi tietää kumpaan lajiin kuulut, siihen joka katuu vai siihen joka loistaa onnesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se yksi lapsi juuri mitään muuta
Kyllä se mulla muutti aikalailla kaiken, kun vertaan entistä elämääni nykyiseen. Silti tämä tilanne on paljon parempi kuin, jos olisi useampi lapsi. Rakastan lastani enkä kadu, mutta sopeutuminen lapsiperheeksi otti aikansa (olen rauhaa rakastava ja omaa aikaa kaipaava introvertti).
Raskasta on ollut välillä, mutta hyvää on monin verroin enemmän kuin huonoa. Lapsi on ollut elämäni paras asia. Aiemmin työ, harrastukset ja parisuhde olivat ja olisin voinut varmaan elää ihan onnellisesti niinkin, mutta onneksi uskalsin. Ei ole kaduttanut.
Tärkeää on kuitenkin että teette miehen kanssa yhdessä päätöksen niin ettet joudu kantamaan vastuuta yksin. Lopulta kukaan muu kuin te ei voi tietää mikä teille sopii ja tosiasiassa tekään ette voi oikeasti tietää sitä ennenkuin lapsi on syntynyt... tai oikeastaan vasta vuosi sen jälkeen.
Mun lapset on parasta, mitä tämä elämä minulle on tarjonnut. Ihan huipputyyppejä. Olen myös saanut ns omaa aikaa kivasti.
Alan itse olla siinä vaiheessa että lapset on aikuistumisen kynnyksellä. Siskoni ovat lapsettomia. Kyllä huomaan että on aika tyhjä heillä se vanhuus edessä. Itselläni kuitenkin vielä paljon kaikenlaista uutta tulossa elämään lasten myötä.
Suurin syy eroihin on nykytrendi ”oma aika”. Joten jos nyt jo SIITÄ murehdit, varaa suosiolla aika aborttiin.
Jos on rahaa niin voi palkata hoitajan että saa sitä omaa aikaa. Viet kersan päiväkotiin ja teet vaikka 3 päivää viikossa töitä. 2 päivää saat puuhailla päivät omiasi. Viikonloppuna voi olla eri hoitaja niin pääset miehen kanssa treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy eroihin on nykytrendi ”oma aika”. Joten jos nyt jo SIITÄ murehdit, varaa suosiolla aika aborttiin.
Ennenhän sitä sai vanhempi milloin vaan kun lapset saattoi jättää heitteille. Nykyään vasta 13-vuotias on kuulemma siihen kypsä.
Tilaa aika aborttiin ihan suosiolla.