Help: Naispuolisten ystävien outo käytös?
Mulla on todella outo ongelma, johon pitäisi saada ajatuksia toisilta naisilta tai vaikka miehiltä, tosin en tiedä, osaavatko miehet tähän paneutua.
Olen alkanut seurustelemaan puolisen vuotta sitten miehen kanssa, jota olen tietysti esitellyt sitten ystävilleni yhteisten illanistujaisten merkeissä.
Ongelmaksi on muodostunut ystävieni outo käytös, joka kohdistuu minuun. On vaikea kuvailla mitä se on, mutta paras sydänystävänikin muuttuu miehen seurassa minua kohtaan nokittelevaksi ja happamaksi. Esim. jos alan kertoa jotain juttua, hän alkaa vähätellä minua ja ikään kuin puhuu ohitseni miehelleni, että no toi nyt on tollasta haha haa. Eli ivailee minusta miehelleni...
Siitä tulee mulle tosi kurja olo, koska en ole tottunut näiltä ystäviltäni saamaan mitään ikävää.
Ikää meillä on jo lähes 40, joten ei olla tyttösiä enää.
Siinä, missä tämä yksi ystävä nokittelee minua ja vitsailee mieheni aikana minun kustannuksellani, toinen ystäväni taas pistää pystyyn oudon shown, jossa hänestä tulee bimbo. Hän pyrkii istumaan koko ajan minun ja mieheni väliin, muka selvittämään jotain asiaa. Hän myös tekee itsensä tosi näkyväksi ja viimeksi esitteli joitain bikinikuviaan lomamatkalta miehelleni. Pahinta, että tämän ystäväni oma mies istui siinä vieressä.
Jouduin jopa sanomaan ystävälleni, että rauhoitus nyt, oli ihme kierroksilla ja tuntui että menossa on joku show.
Ärsyttävin tilanne oli, että kun mieheni kumartui suukottamaan minua poskelle, tämä ystäväni hyökkäsi toiselta puolelta pussaamaan minua toiselle poskelle ja yritti halata sieltä toiselta puolelta minua ja miestä... Ei todellakaan ole normaalia käytöstä tältä kaverilta, en osaa suhtautua tuohon ollenkaan.
En pysty ymmärtämään, mikä näissä ystävissäni tapahtuu mieheni aikana, koskaan aiemmin ei ole ollut meillä tällaista, vaikka olen ollut suurimman osan ystävyydestämme parisuhteessa.
Kaksi eksääni ei tehnyt tuollaista vaikutusta näihin kavereihin, päinvastoin, olivat hyvin normaaleja, lämpimiä ihmisiä.
Alussa mulla oli vaan epämääräisen outo olo näiden tapaamisten jälkeen, en heti yhdistänyt näiden ystävien käytöksen muutosta mieheeni liittyväksi. Nyt kun olen asiaa tässä miettinyt, niin voisin vannoa, että juuri miehestä tämä johtuu, koska kaikki muu on ennallaan.
Oma päätelmäni on niinkin lapsellinen, että koska mieheni on aika maskuliininen ja harrastaa fyysistä lajia, joka tekee hänestä harteikkaan ja nk. äijän näköisen, että se triggeröisi nämä muuten niin ihanat ystäväni joihinkin kanakotkotustiloihin. Heidän omat miehensä ovat perheenisiä ja sellaisia miehiä, joita itse arvostan. Kuskaavat lapsia treeneihin ja laittavat tarvittaessa ruokaa, eivät treenaa salilla vaan ovat ihan perusmiehiä.
Mutta voiko selitys olla niin yksinkertainen? Voiko tuollainen nk. äijämäinen ulkoasu herätellä näissä minunlaillani keski-ikää lähestyvissä ystävissäni jotain alkukantaista kilpailutunnetta? Muistan tällaisen dynamiikan yläasteajoilta, mutta aikuisiällä tämä on ensimmäinen kerta, kun törmään tähän...
Lopputulos on kuitenkin se, että mulle tulee ahdistava ja inhottava olo näiden tapaamisten jälkeen. Joudun miettimään sanojani ystävieni aikana, ei tee enää mieli tavata porukalla vaan viettää aikaa sellaistan ystävien kanssa (miehen ystävien), jossa minua kohdellaan arvostavasti ja kunnioittavasti.
Mitä ajatuksia teillä on? Toivoisin, että ette aukoisi päätänne tai koittaisi vierittää tätä jotenkin mun syyksi. Olen tässä potenut alakuloa ja ihan tarpeeksi. Toisaalta olen avoin muillekin ajatuksille, että voiko taustalla olla jotain muuta, jota en vaan tajua?
:(
Kommentit (93)
Ap:n tulkinta lienee aivan oikea. Keski-ikäiset ystävättäret ovat vain myöhässä miehekkään miehen perässä. Paras fertiili ikä on kaukana takana. Mikäli he olisivat realistisempia ja rationaalisempia, he tajuaisivat tämän itsekin. He eivät saavuta käyttäytymisellään muuta kuin sen, jonka ovat jo saavuttaneet eli ystävyys väjähtyy.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tuollainen käytös oikeasti jotenkin yleistäkin, kun monissa viesteissä tuo ilmiö tunnistetaan? Olisin kuvitellut tuollaista tapahtuvan lähinnä television komediasarjoissa.
On yleisempää kuin voisi kuvitella. Sen verran moni nainen on rakentanut itsetuntonsa pääasiassa miesten huomion varaan, että kyllä tätä esiintyy aikuisten naistenkin keskuudessa. Siinä vaiheessa, kun nämä naiset oppivat kohentamaan itsetuntoaan muuten kuin vastakkaisen sukupuolen liehittelyllä, häviää tämäkin käytös kuin itsestään.
Miksi naiset ovat niin sekaisin? Olen kyllästynyt naisten kiusaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tuollainen käytös oikeasti jotenkin yleistäkin, kun monissa viesteissä tuo ilmiö tunnistetaan? Olisin kuvitellut tuollaista tapahtuvan lähinnä television komediasarjoissa.
On. Siis nelikymppisillä, kolmekymppisillä ei.
Minullakin on tuosta kokemuksia. Enkä ole komea, harteikas tai maskuliininen (fiksu ja kaiketi hauska kylläkin...täällä pikkukylässä miehet usein aika juroja). Voin kuvitella millainen tilanne on raamikkailla ja maskuliinisilla ekstroverttimiehillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tuollainen käytös oikeasti jotenkin yleistäkin, kun monissa viesteissä tuo ilmiö tunnistetaan? Olisin kuvitellut tuollaista tapahtuvan lähinnä television komediasarjoissa.
Kyllä mäkin vähän tätä ihmettelin, että tämä tunnistetiin näin yleisesti...en ole minäkään törmännyt tähän sitten teiniaikojen draamailujen...Kiva saada vertaistukea, samalla harmittaa vastaavan kokeneiden naisten puolesta. En osaa kuvitella, että miesten keskuudessa tulis tällaista.
ap
Hahhah, kuinka väärässä oletkaan tuon viimeisen virkkeen suhteen! Todellakin miehet osaavat myös taantua teinin tai eläimen tasolle aivan samalla tavalla, kun uusi viehättävä nainen tuodaan näytille.
Tämä riippuu ihan ihmisistä, ei sukupuolesta. Omassa läheisessä kaveriporukassani kaikki ovat tasapainoisia aikuisia eikä tuollaista näe, mutta olen todistanut tuollaista käytöstä miesten osalta miehen etäisempien tuttujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tuollainen käytös oikeasti jotenkin yleistäkin, kun monissa viesteissä tuo ilmiö tunnistetaan? Olisin kuvitellut tuollaista tapahtuvan lähinnä television komediasarjoissa.
On. Siis nelikymppisillä, kolmekymppisillä ei.
Minullakin on tuosta kokemuksia. Enkä ole komea, harteikas tai maskuliininen (fiksu ja kaiketi hauska kylläkin...täällä pikkukylässä miehet usein aika juroja). Voin kuvitella millainen tilanne on raamikkailla ja maskuliinisilla ekstroverttimiehillä.
Millaisia kokemuksia sulla on miehenä tästä, ts. miten olet huomannut? Yleensä miehet EIVÄT huomaa kun naiset liehittelevät, pitävät vaan ystävällisinä heitä. Ja vähän alle nelikymppiset juurikin ovat näitä, alle 30v naiset ovat ilmeisesti itsetunnoltaan paremmassa jamassa, en ole huomannut tuollaista, paitsi sitten ehkä teini-iässä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tulkinta lienee aivan oikea. Keski-ikäiset ystävättäret ovat vain myöhässä miehekkään miehen perässä. Paras fertiili ikä on kaukana takana. Mikäli he olisivat realistisempia ja rationaalisempia, he tajuaisivat tämän itsekin. He eivät saavuta käyttäytymisellään muuta kuin sen, jonka ovat jo saavuttaneet eli ystävyys väjähtyy.
Niinpä, on oltu sen parikymmentä vuottakin saman miehen kanssa, on talo ja lapset ja kaikki puuduttaa. Sitten tulee se sinkkukaveri, jolla uusi ja komea mies, jolta saa vieläpä huomiota, kun on ystävällinen ja näytillä ekaa kertaa. Itsensä nolaavat siinä vaan, surullista. Nämä samat naiset ovat niitä räväköitä ja rempseitä, joita kuulee kailottamassa junien ravintolavaunuissa, ja Iskelmäfestareilla tms. pitävät näytöksiään. Myötähäpeä on suuri. Joidenkin naisten huomionkipeys ei tunne ystävyysrajoja. Jos oma suhde on väljähtynyt, voi vikitellä kaverin miestä.
Puuh erosin ja löysin elämäni miehen, oikean namupalan. Kaveripariskunnat ja kaverit olivat kukin oman kehitysasteensa mukaisesti iloisia tai kateellisia. Yksi pariskunta erosi kun tajusi katsomalla, että onnellinen voi olla ihan oikeasti eikä leikisti ja nelikymppisenä voi rakastua roihuten. Siksi kaikki eivät halua eronneita tai tuoreita pariskuntia elämäänsä, voi mennä pasmat sekaisin jos vertailee.
Kyllä tämä konsepti on ihan tuttu meille miehille. Yksi puoli asiaa on se, että sinkkumiehenä voit vetää itsesi "kuosiin" aika monessakin mielessä, mutta jos sulta puuttuu täysin naisen läsnäolo elämästäsi, niin naiset huomatessaan sen eivät ota riskiä, että lähtevät ensimmäisenä naisena "heikoille jäille" testaamaan, olisiko tästä uroosta puolisoksi. Turvallisempaa on keskittyä niihin yksilöihin, jotka joku toinen nainen on jo testannut ja päästänyt suhteeseen.
Kuulostaa siltä että ystäväsi ovat kyllästyneitä vaippoja vaihtaviin isimasumiehiinsä ja kun estradille astuu Uros, alkaa hormonit hyrrätä.
Sitähän on tutkittukin että naiset ei loppujen lopuksi pidä pehmomiehiä mitenkään kiihottavina ja paras tapa pilata parisuhteensa on se, että mies jää kotiin hoitamaan lapsia kun nainen menee töihin. Koska me ihmiset ollaan kuitenkin vaan eläimiä ja mies joka ei vaikuta maskuliiniselta metsästäjältä ei jaksa seksuaalisessa mielessä pitkään kiinnostaa.
Joten tottakai jos joutuu vertaamaan isimasua ja jässikkään, isimasu häviää vaikka sitä kuinka rakastaisi. Sitten naista alkaa (alitajuisesti) v-tuttaa että se ikisinkkukaveri jota kohtaan on voinut tuntea ylemmyyttä on löytänyt "paremman" miehen kuin itse. Sitten aletaan testata omaa viehätysvoimaa. Kaikki tämä tiedostamatta.
Aina ajatellaan että vain naisen ulkonäöllä olisi merkitystä mutta parisuhteessa on vähintään yhtä tärkeää että mies säilyttää miehekkyytensä eikä kehitä mitään pullavaa isimasua. Jos siis on tarkoitus että parisuhteessa on kipinääkin vielä. Jos riittää että ollaan vaan lasten hoivayksikkö, ei ole niin väliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on myös uusi kiva mies ja kyllästyttää ja väsyttää käydä kylässä, kun emännät niin innoissaan fanittaa miestäni ja dissaavat minua, vanhaa ystäväänsä. Käytös ei ole räikeää, ja luultavasti ystäväni eivät tajua mitä tekevät, mutta käytös on niin jatkuvaa että jälkeenpäin minua ärsyttää.
Miten se dissaus ilmenee, pystytkö yhtään tarkentamaan?
Tekevät pilaa minusta. Vitsillä tietenkin, mutta jatkuvana ja vain minuun kohdistuvana hieman epämukavaa. Ennen arvostivat esim ammattiani ja nyt se sama ammatti onkin naurettava. Laittavat someen jälkeenpäin kuvia illanvietosta ja kiitoksia vain miehelleni siitä miten kivaa oli. Tuntuu kuin he haluaisivat muodostaa mieheni kanssa jonkin koulukiusausringin, jossa minua kiusataan. Todella v-mäistä ja juuri sen verran hienovaraista, että mieheni ei todellakaan ymmärrä että illanvietoissa olisi mitään vikaa.
Siis miksi oot heidän kanssa vielä tekemisissä! Apua. Ilman kavereitakin pärjää jos ne on tuollaisia
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset ovat niin sekaisin? Olen kyllästynyt naisten kiusaamiseen.
Se alkaa jo kouluajoista. Ihan apinalaumahierakia jo silloin. Ja jatkuu vaan aikuisuuteen. En tiedä onko aitoa ystävyyttä olemassa
Kyllä mäkin vähän tätä ihmettelin, että tämä tunnistetiin näin yleisesti...en ole minäkään törmännyt tähän sitten teiniaikojen draamailujen...Kiva saada vertaistukea, samalla harmittaa vastaavan kokeneiden naisten puolesta. En osaa kuvitella, että miesten keskuudessa tulis tällaista.
ap