Suomalaiset ovat lähes maailman huonoimpia asettumaan toisen ihmisen asemaan

Tämä on tosiaan käytännössä huomattu. Suomi on omituinen sekoitus pohjolan amerikkaa ja toisaalta täysin patologista erakkoutta ja vihamielisyyttä omaa kansaansa, naapureitansa kohtaan. Ihme kansa.

hv

Juu. Taas hyvä tekosyy niille joita ei kiinnosta kuin oma itse. Että se nyt on vaan täällä tapana..

Jos sitä mitataan tuollaisilla ominaisuuksilla, en ihmettele. Meillä kun esimerkiksi anteliaisuus on ulkoistettu siten, että on olemassa sosiaaliturva ja kaikkien oletetaan hoitavan omat asiansa siten, ettei apua ulkopuolisilta tarvita. Samoin esimerkiksi huomaavaisuuden puute selittyy sillä, että täällä ei katsota hyvällä toisten asioihin puuttumista. Eihän poikkeamat näissä asioissa kerro varsinaisesti empatian puutteesta, vaan siitä, miten täällä on tapana toimia ja järjestää asiat. 

Vierailija kirjoitti:

Juu. Taas hyvä tekosyy niille joita ei kiinnosta kuin oma itse. Että se nyt on vaan täällä tapana..

Ei se ole mikään tekosyy. Sen takana on sosiaalinen paine ja pelko siitä, ettei kuulu joukkoon. Ihan inhimillisiä piirteitä ja nämä opitaan jo lapsena. 

Vierailija kirjoitti:

Jos sitä mitataan tuollaisilla ominaisuuksilla, en ihmettele. Meillä kun esimerkiksi anteliaisuus on ulkoistettu siten, että on olemassa sosiaaliturva ja kaikkien oletetaan hoitavan omat asiansa siten, ettei apua ulkopuolisilta tarvita. Samoin esimerkiksi huomaavaisuuden puute selittyy sillä, että täällä ei katsota hyvällä toisten asioihin puuttumista. Eihän poikkeamat näissä asioissa kerro varsinaisesti empatian puutteesta, vaan siitä, miten täällä on tapana toimia ja järjestää asiat. 

Mutta eikö tavallaan voisi kuvitella että empatia olisi sisäsyntyistä, luontaista, ihmisen sisältä lähtevä idea, ei joku sosiaalisten normien määrittämä, ahdas viitekehys? Vai selittäisikö se ristiriita suomalaisten korkeat masennusluvut? Että sisäsyntyisesti ihmiset saattaisivat halutakin olla empaattisempia, mutta jäykkä kultturikonteksti estää, tukahduttaa sen? Hmm...

Saudit?

Huvittavaa, koska meillä on silti jostain syystä yksi maailman empaattisimmista, hyvinvoivimmista, tasa-arvoisimmista ja huolehtivaisimmista kulttuureista mitä löytyy. Esim. jenkeissä ei paljon sääliä tunneta, puhumattakaan toisen ja kolmannen maailman maista, vaikka ovat ilmeisestikin täynnänsä mitä "empaattisimpia" ihmisiä...

Onko sitä tutkittu kuinka hyvin yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan niissä maissa joissa tuo empatia on olematonta?

"Tutkimuksen mukaan maailman empaattisimpia maita ovat Ecuador, Saudi-Arabia ja Peru."

Olisin huolestuneempi jos Suomi olisi noiden joukossa.

Tässä olisi pitänyt mitata empatiaa koirille ja hevosille.

Suomihan on maailman onnellisin maa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sitä mitataan tuollaisilla ominaisuuksilla, en ihmettele. Meillä kun esimerkiksi anteliaisuus on ulkoistettu siten, että on olemassa sosiaaliturva ja kaikkien oletetaan hoitavan omat asiansa siten, ettei apua ulkopuolisilta tarvita. Samoin esimerkiksi huomaavaisuuden puute selittyy sillä, että täällä ei katsota hyvällä toisten asioihin puuttumista. Eihän poikkeamat näissä asioissa kerro varsinaisesti empatian puutteesta, vaan siitä, miten täällä on tapana toimia ja järjestää asiat. 

Mutta eikö tavallaan voisi kuvitella että empatia olisi sisäsyntyistä, luontaista, ihmisen sisältä lähtevä idea, ei joku sosiaalisten normien määrittämä, ahdas viitekehys? Vai selittäisikö se ristiriita suomalaisten korkeat masennusluvut? Että sisäsyntyisesti ihmiset saattaisivat halutakin olla empaattisempia, mutta jäykkä kultturikonteksti estää, tukahduttaa sen? Hmm...

Niin tottakai empatia on sisäsyntyistä. Tässä tutkimuksessa on vain ongelmana se, että sitä mitataan toiminnalla, koska sitä ei voi tunteen tasolla mitata. Se empatia voi olla ihmisessä, vaikka se ei toiminnassa näykään. Esimerkiksi ihmisten mielestä on ihan hyvä, että on olemassa sosiaaliturva ja he voivat tuntea empatiaa, kun kuulevat, että porukkaa joutuu yt:iden takia työttömäksi. Mutta eihän tämä piirre näy arjen anteliaisuutena lainkaan, koska se empatian konkreettinen osoitus ja seuraus tapahtuu jossain ihan muualla esim lainsäädännössä ja ammattiliitoissa. 

Saudi-Arabiahan onkin tunnettu kiltteydestään, huomaavaisuudestaan ja myötätuntoisuudestaan esimerkiksi naisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Oikea empatian mallimaa.

Entä sitten?

Minun tapani elää on olla kiinnostumatta toisten olemisista/menemisistä/tekemisistä. Toiveissa olisi että saisin omaan suuntaani samaa.

Voisi tietenkin olla, että "liika" aineellinen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne vähentävät elämän ankaruuden ja rankkojen vaaratilanteiden ja kriisien kokemista - ja se kun taas on avain muiden tuskan ymmärtämiseen, asioiden kokeminen itse. Muutenhan toisten saappaissa onkin tunnetusti erittäin hankala seisoa ja hahmottaa maailmaa.

Tulipa nyt vaan mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sitä mitataan tuollaisilla ominaisuuksilla, en ihmettele. Meillä kun esimerkiksi anteliaisuus on ulkoistettu siten, että on olemassa sosiaaliturva ja kaikkien oletetaan hoitavan omat asiansa siten, ettei apua ulkopuolisilta tarvita. Samoin esimerkiksi huomaavaisuuden puute selittyy sillä, että täällä ei katsota hyvällä toisten asioihin puuttumista. Eihän poikkeamat näissä asioissa kerro varsinaisesti empatian puutteesta, vaan siitä, miten täällä on tapana toimia ja järjestää asiat. 

Mutta eikö tavallaan voisi kuvitella että empatia olisi sisäsyntyistä, luontaista, ihmisen sisältä lähtevä idea, ei joku sosiaalisten normien määrittämä, ahdas viitekehys? Vai selittäisikö se ristiriita suomalaisten korkeat masennusluvut? Että sisäsyntyisesti ihmiset saattaisivat halutakin olla empaattisempia, mutta jäykkä kultturikonteksti estää, tukahduttaa sen? Hmm...

Niin tottakai empatia on sisäsyntyistä. Tässä tutkimuksessa on vain ongelmana se, että sitä mitataan toiminnalla, koska sitä ei voi tunteen tasolla mitata. Se empatia voi olla ihmisessä, vaikka se ei toiminnassa näykään. Esimerkiksi ihmisten mielestä on ihan hyvä, että on olemassa sosiaaliturva ja he voivat tuntea empatiaa, kun kuulevat, että porukkaa joutuu yt:iden takia työttömäksi. Mutta eihän tämä piirre näy arjen anteliaisuutena lainkaan, koska se empatian konkreettinen osoitus ja seuraus tapahtuu jossain ihan muualla esim lainsäädännössä ja ammattiliitoissa. 

Ja taas mitä tulee esim siihen huomioonottamiseen, suomalaiset nimenomaan huomioivat toiset ihmiset siten, että jättävät heidät rauhaan. Tällaisessa vertailussa sitä tuskin katsotaan empatiaksi ja huomioinniksi, mutta suomalaiselle on oikeasti palvelus, että se naapuri ei kysele joka ikisen rasahduksen perään. Siinäkin on pohjimmiltaan useimmiten kyse juuri siitä, että halutaan hyvää sille naapurille (ja samalla tietysti itselle) eikä haluta vaivata. 

Suomessa on kova ilmapiiri. Köyhiä, työttömiä, vanhuksia pidetään pohjasakkana, koska he eivät ole tuottavia. Suomesta on tulossa pikku amerikka, jossa vain raha merkitsee ja rikkaat ovat a-luokan kansalaisia. Muut palvelijoita tai jätettä, joka joutaa kuolla pois, rikkaita häiritsemästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sitä mitataan tuollaisilla ominaisuuksilla, en ihmettele. Meillä kun esimerkiksi anteliaisuus on ulkoistettu siten, että on olemassa sosiaaliturva ja kaikkien oletetaan hoitavan omat asiansa siten, ettei apua ulkopuolisilta tarvita. Samoin esimerkiksi huomaavaisuuden puute selittyy sillä, että täällä ei katsota hyvällä toisten asioihin puuttumista. Eihän poikkeamat näissä asioissa kerro varsinaisesti empatian puutteesta, vaan siitä, miten täällä on tapana toimia ja järjestää asiat. 

Mutta eikö tavallaan voisi kuvitella että empatia olisi sisäsyntyistä, luontaista, ihmisen sisältä lähtevä idea, ei joku sosiaalisten normien määrittämä, ahdas viitekehys? Vai selittäisikö se ristiriita suomalaisten korkeat masennusluvut? Että sisäsyntyisesti ihmiset saattaisivat halutakin olla empaattisempia, mutta jäykkä kultturikonteksti estää, tukahduttaa sen? Hmm...

Niin tottakai empatia on sisäsyntyistä. Tässä tutkimuksessa on vain ongelmana se, että sitä mitataan toiminnalla, koska sitä ei voi tunteen tasolla mitata. Se empatia voi olla ihmisessä, vaikka se ei toiminnassa näykään. Esimerkiksi ihmisten mielestä on ihan hyvä, että on olemassa sosiaaliturva ja he voivat tuntea empatiaa, kun kuulevat, että porukkaa joutuu yt:iden takia työttömäksi. Mutta eihän tämä piirre näy arjen anteliaisuutena lainkaan, koska se empatian konkreettinen osoitus ja seuraus tapahtuu jossain ihan muualla esim lainsäädännössä ja ammattiliitoissa. 

Totta, hyviä pointteja tässä keskustelussa. Ja lisäksi tulos on senkin takia todella kyseenalainen, koska Saudi oli saanu korkeat pisteet. Saudi?! Siis se maailman kolkka, jossa naisen arvo on koiran tasolla ja oikeudet samaten? Mitä empaattista on toisen sukupuolen räikeässä alistamisessa ja nöyryyttämisessä?

Vierailija kirjoitti:

"Tutkimuksen mukaan maailman empaattisimpia maita ovat Ecuador, Saudi-Arabia ja Peru."

Olisin huolestuneempi jos Suomi olisi noiden joukossa.

Ainakin Saudi-Arabiassa se empatia kohdistuu vain omaan piiriin eikä muihin.