***Kesäkerttujen viikonloppu***

Yritin olla fiksu näin aamu tuimaan ja laittaa linkin tuonne eiliseen, mutta eihän siitä mitään tullu...... pieleenmeni sekin.



No täällä edelleen kärvistellään kotosalla eikä vauvaa kuulu. Heräsin tossa seitsemän maissa kun isäntä tuli yölliseltä baarireissultaan kotio. Koko yönä en ole nukkunut kunnolla, kun vähän väliä on vihlonut kipeästi alavattasta. Ja nyt en saa enään nukuttua vaikka väsyttäisi ihan vietävästi. Kai tuo yö oli niin rauhaton ja tuskallinen, kun oli pieni pelko kokoajan että mitä jos tulee lähtö. Mistä kuski sairaalaan ja pääseekö mies mukaan kun on juonut. No onneksi ei viälä tullut lähtöä, mutta jos vaikka tänään minäkin pääsisin jakautumaan. Toivossa on hyvä elää.



Johku 40+4

Kävin eilen yliaikaiskontrollissa, eikä vielä ainakaan selviä merkkejä synnytyksen käynnistymisestä. Kanavaa oli vielä jäljellä, eikä vauveli ollu vielä kunnolla kiinnittynyt. Tosin uudelleen synnyttäjällä se ei välttämättä kiinnitykään kuin vasta aivan loppusuoralla. Sain siis ohjeeksi mennä ambulanssilla sairaalaan, jos vedet menee. No tuskinpa niin tapahtuu, aiemmat synnytykset on ainakin käynnistyneet suppareilla ja kalvot puhkaistu vasta salissa.



Painoarvio oli huimat 4,2-4,6kg, joten iso vauveli siellä masussa taas asustelee. Odotellaan kuitenkin luontaista käynnistymästä, koska kaikki näytti olevan muuten hyvin. Varaudun siis synnytykseen vasta juhannusaaton aatoksi ;) Masussa taitaa mun lapset viihtyä liiankin hyvin. Onneks oma vointi on kuitenkin hyvä. Napakoita supisteluita esiintyy nykyään vain satunnaisesti, eikä ne siis oo vielä johtaneet mihinkään. Jatketaan siis odottelua.



Mua jäi kans " vaivaamaan" se kohtukuolema viikolla 42. Oliko yliaikaiskontrolleissa kaikki ollu kuitenkin ok? Pitäiskös tässä nyt kovastikin jo huolestua??



Aurinko paistaa ihanasti ja taitaa tulla erittäin lämmin päivä, joten siirrynpä kahvin keittoon ja terassille nauttimaan aamusta. Päivänjatkoja kaikille odottajille.



Romisa 41+2

..koska muakin jäi se Hermionen kohtukuolema vaivaamaan ja jopa jonkin verran pelottamaan.

Jos vaan viitsit kertoa enemmin asiasta, se vois helpottaa. Ymmärrän tosin jos et itse halua tällä hetkellä asiaa ajatella ja asiasta kertoa.



Mulla ens vkolla käynnistys myöskin joten osaltani se myös helpottaa tämän asian tiimoilta. Kunpa siis sinne asti menis kaikki ok.



Marieela kera Palleron 38+6

ihanan näköinen päivä tulos, täällä oli eilen vähä viileempää..

yö tuli nukuttua hyvin, illalla koitin saunata mut ei vaikutusta supistelun osalta, nyt ois niin hyvä lähtä ku viikonloppu ja mies valmiiks kotona.sit sil ois 4 päivää töitä ja alkais loma , 4 viikkoa!!! ja siihen isyyslomaa perään niin johan on äijä kerranki kotona niiin et varmaan jo alkaa kyllästyttää ;D



täälläon ihan hirmu hiljaista? missä kaikki? liekö sit pihalla ku on hyvä ilma vai onko kaikki muut laitoksella ja me muutamat epätoivoiset vaan täällä?



no pitää käydä myöhemmin kattoo uudelleen, nyt ulos..



Aks 39+1

Täällä sitä ollaan vaan!



Anoppi jo aamutuimaan soitteli,että onko mitään merkkejä?Sanoin,että ei.Tulevat lapsia vahtimaan kun tarvitsee.Ei haluta varuiksi viedä,koska olen nyt yrittänyt mahdollisimman paljon noitten isompien lasten kanssa touhuta,koska ei sitä tiedä kuinka paljon vauva vie aikaa.Imetys ym.Meillä nämä ovat nukkuneet vaan aluksi,mutta eihän sitä tästä uudesta tulokkaasta tiedä millainen kaveri on.Onneksi mies jää isyyslomalle,joten apua on aluksi.



ROMISA: minulla ensi ke ensimmäinen yliaikaisuuskontrolli,jos tarvitsee.Mitä kaikkea katsoivat?En viimeksi sinne asti ihan ehtinyt...Nyt jo häämöttää.Vauva vähän liikkunut,joten luulen,että lähellä synnytys on.Eilen jopa juilikin,mutta ei mitenkään pahasti vielä.siksi ne kipeät supparit tulevat taas yllätyksenä minulle,koska niitä ei tässä loppuvaiheessa enää ole ollut.



Lähdetään kohta lasten kanssa ulkoilemaan ja ehkä ulos syömään.Mies tuossa imuroi ennen lähtöä.



Minuakin vähän säikäytti se kohtukuolema...kuulin kamulta hänen ystävästään,jonka vauva kuoli vajaa 40 viikolla kun napanuora kiristyi kaulan ympärille...Ei pitäisi näitä miettiä,mutta väkisin tulee mieleen...YHYY!Ja nyt jotenkin jännittää vielä se kun meille on jo suotu kaksi tervettä lasta niin vieläkö kolmaskin...onhan ihmisillä kyllä paljon suurempiakin perheitä!



No nyt piristävämpiä aatoksia ja ulkoilemaan kauniiseen ilmaan!



MEERINÄIPPA 41 (kuulostaa niin paljolta)

Huomenta kaikille. Mulla hiipi kanssa epävarmuus sen eilisen kirjoituksen osalta. Ja näköjään muilla. Siis kohtukuolemasta.



Itse koin poikani kohtukuoleman viikoilla 38 ja aikaa tapahtuneesta on vajaa 6 vuotta. (tämä raskaus on ollut vaikea henkisesti) Mutta Teidän tarinoiden lukeminen / teille kirjoittaminen on ollut suunnaton helpotus.

Koska kaikki täällä ovat " tässä" tilassa en asiasta ole sen enempää kirjoittanut, enkä kirjoita nytkään.

(haluan pitää Teidät onnellisina odottajina)

Mutta se millä olen itse selvinnyt tämän raskauden on LUOTA ÄIDIN VAISTOOSI!!!!

Tunnustele liikkeitä. Jos on epävarma olo, käy äitipolilla tarkistuksessa ( Se on niiden Työ)



Asiasta ei tällä hetkellä sen enempää. Voin kertoa siitä joskus tuolla toisella puolella.

Ei muuta kuin aurinkoista päivää ympäri suomea. Tulen myöhemmin uudestaan, minulla tuo ajatus karkasi.



Miiris+" pietu" rv 40 Siis se tuli se 40 täyteen :-)

Ekaks ONNEA kaikille vauvan saaneille, oli niin monta että tasapuolisesti kaikille onnittelut!!



Kyllä nuo on juu ikäviä nuo kohtukuolemat. Meidän lähipiirissä (sukulainen, naapuri, ystävä, toinen ystävä) ovat kokeneet kohtukuoleman. Nämä kaikki tapahtui samoinhin aikoihin kun meille syntyi nuo kaksi lasta. Todella ikäviä, ihan sanattoman surullisia tapauksia :(.



Yhdellä kuolema johtui hepatoosista muille ei varsinaisesti syytä löytynyt, tai ainakaan eivät sitten halunneet kertoa.



Mulla supisteli eilen ihan moneen otteeseen, aina säännöllisesti mutta kivuttomasti mutta illalla oli vatsa arka, ja tänään on ollut vatsalihakset (jos sellaisia tuolla vielä on) niin kipeät. Ajattelin että jos tänään supistelee samalla lailla niin soitan sitten sairaalaan. Yö meni miettiessä että kestääkö kohtu tuollaiset " pikku" supistelut vai oonko nyt tyhmän rohkea..mutta kun ei ne tosiaan mitään synnytyssuppareita ollut.



Tämä loppuaika on taas tätä hermojen koettelua. Luin aamuyöstä vanhoja päiväkirjoja, kirjoitin sellaisia tosi ahkeraan kun odotin esikoista ja kakkosta, niin aivan mahtavaa on nyt lukea niitä ja vielä vanhempana varmasti vielä hienompaa! Niistä kuitenkin sain taas vahvistusta että kyllä tämä tästä! Ihan samanlailla oon ollut paniikissa kakkosen odotusaikana että miten mä jaksan vauvaa hoitaa jne., ns. tyhmiä mietteitä, mitä nytkin on toisinaan pukannut päälle. Ja sitten taas se valtava onni kun vauva oli syntynyt kun hehkutan niissä kirjoissa niitä fiiliksiä! Tuli vähän lisäpotkua tähän odotukseen... :)



Mies onneksi tajusi ihan itse eilen lopettaa kolmen oluen jälkeen juomisen vaikka kuulema olis tehnyt ihan hirveästi mieli ottaa kun oli rankka työviikko takana ja upea keli! Olinpa ylpeä pienessä mielessäni, esikoisen aikaan kun tuo mies kyllä ymmärtänyt mun mielestä lainkaan tuollaisia(kaan) asioita miettiä. Itse join yhden alkoholittoman siiderin, ne koppersbergin alkohoittomat päärynä-light siiderit on oikeasti tosi hyviä, suosittelen! Miltei saatoin kuvitella olevani terassilla :)).



t. mariadee 38+1 (tai ultran mukaan 39+0?)

Meille syntyi pieni prinssi Ke 14.6.06, klo 22.37



Painoa miehellä oli 3280g ja pituutta 50,5cm.



Synnytys oli nopea ja meni kaurapussien ja ilokaasun voimin. Itselle tuli kolme kosmeettista tikkiä. Juuri kotiuduttiin ja maito pakkaa rinnoissa.



Onnittelut kaikilla vauvansa saaneille! En nyt jaksa pinoja lukea. Käyn kirjottelémassa kertomusta,kun sille tuntuu..



Lytte kera Pikku-Ukon 3vrk, melkein

Onnea Pikku pojasta :-)

Mikä sen mukavampaa kun nauttia noista auringonsäteistä oman pienokaisen kanssa.



Mä istun varmaan koko päivän täällä koneen äärellä. Tai siis meinasin lähteä kyllä kävelylle.

Mua pelottaa taas toi tuleva synnytys, kai siksi kun suurin kipu mulla on ollut noi sukkapuikko vihlonnat tän raskauden aikana ja sit siinä ne ongelmat on kuta kuinkin ollut. EI mitään valittamista alkuraskauden pahoinvoinnin jälkeen ja senkin on jo unohtanut.



Nyt mulla on aivan kuvotus olo ja ruoka ei maita. Toisaalta tekisi mieli syödä että olo paranis, mutta kun ajatteleekin ruokaa niin Yök...

No mä lähen kävelylle. Tulen terrorisoimaan teitä taas myöhemmin.



Miiris + " pietu" rv 40

[color=blue]Ehdin vielä ennen kun vieraat tulevat..Olen siivonnut melkein koko päivän! Tai oikeastaan vienyt tavaroita oikeille paikoilleen..ne kun tuppaavat esikoisen mukana liikkumaan ympäri taloa.[/color]



[color=blue]Ja huomasin taas inhottavan jutun..muurahaiset tulevat taas sisälle taloon. Miksi?? Tosi inhottavaa..mua kutittaa joka paikasta![/color]



[color=red]Kohtukuolemista ollu puhetta..niistä ei yleensä vissiin kauheesti puhuta. Mutta huomasin, että taitavat olla melko yleisiä. Joku tietää aina jonkun jolle on niin surullisesti käynyt. Tiedän myöskin yhden tapauksen..Hänen tapauksessaan vauva oli jotenkin epämuodostunut ja kuoli kohtuun aika alussa. Joutui synnyttämään pienen enkelivauvan :( Siinä ei voinut muuta kuin halata ja kuunnella..Mutta nyt heilläkin on jo vuoden vanha terve poika. Elämän on jatkuttava, vaikka se varmasti todella vaikeaa onkin..[/color]



[color=blue]Onko muuten meillä äideillä oikeus pyytää lääkäriä käynnistämään synnytys jos tilanne näyttää ' kypsältä' ?? Vai onko pakko odottaa esim. rv42 jos lääkäri pyytää/määrää vaikka siis tilanne olisi ' kypsä' jo aiemmin..[/color]



[color=red] Eikä siis mitään merkkejä alkavasta synnytyksestä.. Nyt jo 6 pvä yli!! Aarggghh..ei kestä ei kestä! Ke kontrolli, onneks :)[/color]



Hanna* 40+6

ehkä vähän myöhässä, mutta tuskinpa sillä väliä. olen seurannut tätä palstaa ja ajattelin nyt itsekkin liittyä kesäkerttuihin lasketun ajan lähestyessä, jotta voin jakaa ajatuksiani kanssanne.

olen siis 21vuotias esikoista odottava tuleva äippä eteläsuomesta, laskettu aika aivan kesäkuun lopussa.....



itseäni synnytys pelottaa kamalasti...olen asiaa koittanut käsitellä ja siitä vähän yli päässytkin. pahinmpana pelkona ehkä ponnistusvaihe ja se jos repeää ja ommellaan.......kivun kyllä supistuksissa kestän ja onhan lievitykset keksitty. itse ajattelin epiduraalia, onko teillä jo aiemmin synnyttäneillä positiivisia kokemuksia siitä....onko teho siis hyvä ja auttaako tuo myös ponnistusvaiheessa????



mulla nyt rv 38+1 ja toissapäivänä peräpäässä ns. paineentunne...tuntui että jotain tulee ulos, mutta väärästä päästä....:) no onneksi tänään tuo tunne ohi. voisikohan johtua lähestyvästä synnytyksestä?

eilen oli alaselkäkin kipeänä ja nukkumaan mennessä huono olo ja pää hiukan kipeä....tänään ei taas ole mitään. ihan normaali olo, tosin mitään ei oikein tee mieli syödä ja jos syö niin saa juosta vessaan tyhjentämään suoliston, mikään ei siis pysy sisällä.

vauva tuntuu olevan tosiii ylhäällä viellä, kun painaa kylkiluita ja jos työntää peppuaan oikein urakalla niin, itse saan siinä vaiheessa heittää rintsikat pois. istuminenkin vaikeaa kun vauva painaa ylös.

toivoisi jo toisaalta tämän odotuksen päättyvän, jotta saisi pitää sylissä sitä pientä omaa rakasta, mutta toisaalta viellä " niin paljon" tekemistä että jos vauva sitten masussa malttaisi olla sinne laskettuun aikaan asti.



onko muita joilla muisti pätki? itselläni katkeaa ajatus kesken lauseen ja usein unohtuu mitä piti sanoa. olipa kiva soittaa kelaan yksi päivä kun unohtui sitten itse asia, mutta hetken sitä mietittyä sain asiani kerrottua. puhelimeen vastannut nainen odotteli kiltisti hiljaa jotta sain ajatukseni koottua...mistköhän voisi johtua tämä dementia??? varmaan alakerran 90 vuotiaalla mummollakin on parempi muisti...:)



nyt pitänee mennä hetkeksi löhöilemään, jotta jaksaaa. muutamia päiviä painanut julmettu väsymys, mutta öisin sitten taas ei unta oikein saa.............



fantti_ ja möykky 38+1

sellaista kysymystä viellä että, miten olette rajoittaneet vieraiden tulvaa?

itse haluaisin pari viikkoa ihan omaa tutustumis aikaa vauvaani, ilman että koko ajan joku muu riepottelisi ja olisi kamala hälinä, vaan haluaisin ihan rauhallisen kotiutumisen....onko tämä ihan ok?

eihän tuo itsekästä voi olla sillä olenhan lapsen isän kanssa odottanut 9kk jotta voin vauvan nähdä ja tutustua siihen.....miten siis hillitä yli innokkaat mummot ja papat??????

miten sairaalassa vierailut???

onko ok, myös " kieltää" sinne tulemiset jos oikeasti väsynyt ja kipeä....

itse en ainakaan jaksaisi muita jos olo tukala ja väsynyt.....

meille syntyi 14.6 klo 17.40 tyttövauva. paino 3235g, pituus 50cm ja py 35,5cm. synnytys oli rankka ja tuskallinen, mutta tässä sylissä tuhiseva nyytti sai jo ajan kultaamaan muistot.



mulla kans on maito noussut tänään rytinällä ja neiti imikin tuossa kolme tuntia putkeen, hyvä ettei huku siihen maitoon. no, nyt sain sen rauhoittumaan sänkyyn, yritän käydä heti kirjoittamassa synnytyskertomuksen.



Tytteli-83 ja Ella 3pv

LYTTE, onnea pojasta! Ihanaa että kaikki hyvin... :)



MIIRIS, tosi ikävää lukea että sullekin on käynyt noin ikävästi, sitä poikasi kohtukuolemaa siis tarkoitan :(. En edes uskalla ajatella miten sellaisesta selviäisi ja voin hyvin kuvitella kuinka vaikea on ollut tämä raskaus! Kun ihan näin " normaalistikin" sitä pelkää kaikkea mahdollista ja mahdotontakin tapahtuvaksi niin on varmasti ollut henkisesti vaikeaa luottaa elämään tämän uuden raskauden kanssa. Onneksi olet jo voiton puolella ja kohta sulla on pikkuinen sylissä.



Mun tutuilla kaikilla joilla on vauva kuollut masuun on viikot ollut muistaakseni 36-39 välillä. Ja kaikki joutuivat myös synnyttää kuolleen vauvansa, tuntuu todella liian raskaalta tuollainen kohtalo kenelle tahansa :((.



FANTTI, ollaankin samoilla viikoilla, mullakin siis 38+1. Epiduraali auttoi mulla ainakin todella hyvin sen vajaa kaksi tuntia, mutta ponnistusvaiheeseen mä en sitä saanut vaikka olisin halunnut. Kätilön mielestä se olisi pidentänyt synnytystä entisestään!? Ponnistusvaiheessa en sitten saanut mitään, tai oikeastaan viimeisten 5 tunnin aikana en enää saanut muuta kuin ilokaasua joka sinänsä ei auttanut mutta sai pään aina hetkeksi sekaisin..Mutta tiedän ystäviä joilla on epiduraali mennyt nappiin ajoituksen kanssa eli että se on riittänyt ponnistusvaiheeseenkin niin kyllä se on tuntunut monelle olleen pelastus. Mulla loppui sen vaikutus kun olin 8cm auki niin siinä vaiheessa ei enää Naistenklinikalla ainakaan silloin v.98 annettu uutta satsia sitten.



Vieraista en ole enää miettinyt kun tämä on jo kolmas lapsi meille niin luulen ettei enää kauheeta rumbaa toivottavasti tule :0 ?? Ainoa murhe mulla on että miten saan mummot ja papat pysymään sairaalasta pois sen aikaa että lapsemme pääsevät ensin rauhassa käymään tutustumassa vauvaan? Kait ainoa keino on vaan sanoa suoraan heille, jos loukkaantuvat niin sitten loukkaantuvat.



Kotiin luulen että tulee lähinnä naapureita ja muutama kaveri käymään, ja mä joudun olemaan sairaalassa kuitenkin sen verran pitkään kun sektio on tulossa että sielläkin kerkiää käydä ne kiireisimmät, eipähän tarvii sitten kotona passata.



Äsken käytiin tytön kanssa katsomassa 2 päivää vanhaa shetlanninponivarsaa, voi kuinka ihana se oli, näin niinkuin kohta synnyttävänkin äidin mielestä :). Ja tyttöhän oli ihan myyty....

Oi ihanaa!!! Onnea valtavasti, urakka takana, pitkäänhän se sinun lähtösi kestikin. Onnea koko perheelle ja erityisesti prinsessalle :)

Tervehdys!

Vielä en ole synnyttämään kadonnut, vaikka en ole kirjoittamaan ehtinytkään. Kaupoilla pyörittiin ja sataman yössä, niin ei ole koneelle ehtinyt istahtaa.

Eilen aamulla käytiin äitipolilla tutkimuksissa. Katottiin vauvan sydänäänikäyrää 20 min, mitattiin verenpaineet, ultralla tutkittiin ja tehtiin sisätutkimuskin. Minulla ja vauvalla kaikki hyvin ja mitään lääketieteellistä perustetta ei ollut synnytyksen käynnistykseen. Painoarvio ultralla oli 3350g. Olisin ollut kyllä valmis jo sairaalaan jäämään! Sormet ja jalat on turvotuksen takia kuin nakit:) Aikaisempi painoarvio neuvolasta käsin tehtynä oli 3150, että kyllä ne neuvolan täditkin hommansa osaa. Nyt tilannetta sitten seuraillaan parin päivän välein, että milloin käynnistetään jos ei itse tuu ulos. Huomen aamulla sitten taas äippäpolille.

Juhannusuunnitelmatkin alkaa mennä aivan uusiin puihin, kun odotettiin että poju ois tosissaan syntynyt sillon 6 päivä tai jopa aikasemmin. Nih. Ei voi mitään.

Viime yön sain nukuttuakin tosi hyvin. Eikä minkäänlaisia tuntemuksia että synnytys ois ees lähellä. Mun äidillä on kuulemma ollu ihan samalla lailla, että yhtä äkkiä on sitten vaan vedet menny ja se on ollu menoa.

Helpotti kyllä oloa, kun näki vaavin ultralla ja tutkittiin että kaikki varmasti kunnossa. Nyt vaan jatketaan odottelua.

Piizie + masuvaavi 41+4

tytteli, lytte ja ketäs ne muut eilen ilmoittautuneet joitten nimiä en enää muista. varmaan aivan ihanaa ku on kauan syliin odotettu nyytti nyt siinä...oispa jo täälläki.



koko päivän ollaan miehen kans rehkitty pihalla, ruohot leikattu, trimmeröity sieltä mihin ei leikkuril pääse, rikkaruohottu , kasteltu kukat ja muut istutukset.....olo on väsynyt mut mahasta ei kyl oo tänää ollu vaivaa, tieten sen sitte huomenna taas huomaa et on rehkiny liikaa,



just sanoin miehelle et jos nyt pitäis lähtä synnyttää niin mä varmaan nukahtaisin ambulanssiin/autoon eikä mua sais laitoksel kukaan hereille.

mua jännää et pääseekö omal autolla lähtee vai pitääkö tilata piippa auto ku voi olla tiedos nopee synnytys ku paikat valmiiks usean sentin auki..



tervetuloa joukkoon FANTTI ,

ymmärrän sun pelkos vaikka mua ei eka kerralla pelottanu yhtää, ajattelin vaan et on siit muutki selvinny ja et jos se ois niin kauheaa, ei kellään ois ku yks lapsi.

toka kerralla jännäs vähä ja nyt kolmannella kaikkein enite.

mut en pelkää yhtää ponnistusvaihetta ku siin on muuta ajateltavaa ku et miltä se tuntuu ja mulla on ainaki ollu hyvät puudutukset, ekalla epiduraali ja tokalla kerettiin vaan spinaali vähä ennen laittaa ja on kyl maailman tehokkain, vei kaiken tunnon. mun mielestä avautumisvaihe on tuskaa, epiduraali vei pahimman kivun mut se inho paineen tunne ja silloin toka kerran olin sen avautumisvaiheen ilman mitään ennen ku ihan lopius laitettiin se spinaali.oli kyl aika raastava olo !

mut kyllä säki selviit siitä ja palkinto kun on sylis niin kivut unohtuu. niin ja kandee sanoa suoraan et haluutte olla rauhas vauvan kans, on typerää jos siitä loukkaantuu!



lähtispä suunnittelee vielä imurointia...blääh!



aks 39+1

Ja ONNEA TYTTELI, PEARL JA LYTTE ainakin!! Oon seuraillu teidän lähtemistä ja niinhän teillä kaikilla onkin nyt nyytit!



Eilen oltiin äitipolilla vauvan painoarviossa ja kaikki oli hyvin. Teki sisätutkimuksen, arvio lantiota ja ultrasi vauvan. K-suu kiinni, kanavaa 1-2cm ja paikat pehmenneet. Jotain siis tapahtunut, muttei tää täältä varmaan ihan ryminällä vielä säntää! Sf-mittojen ja neuvolatädin mielestä (sekä muutaman muun) vauva olisi ollut iso mutta eilen ultrassa paljastui, että tuloillaan on normaaliakin normaalimman kokoinen vauveli. Tämänhetken painoarvio 38+0 oli aika tasan 3kg ja syntymäpainoksi arvioivat alle 4kg!!! Ihanaa, miten voikaan kivi tippua sydämeltä-- ajattelin jo, etten pysty murua ulos pakertamaan. Ensimmäinen kun tää vasta on...



Tänään onkin sitten pihaa laiteltu ja seuraavaksi olisi vaavin pinnasängyn käsittely loppuun. Ostettiin sellanen käsittelemätön pinnasänky ja nyt ollaan pellavaöljyllä sitä öljyilty. Tulee kyl siistin värinen! Sopii tosi hyvin meidän muihin kalusteisiin. Sit oliski piiperolle kaikki tarvittava valmiina. Vaatteita on saatu ja muuta sellasta mutta ovat sen verran isoja, etten niitä nyt vielä esiin laita, pesen vaan.



Mutta,



ILOISTA ILTAA KAIKILLE!

NAUTITAAN VIILEÄMMÄSTÄ ILLASTA MEKIN ISOMASUT!



Toivottavasti ensi yönä syntyy taasen uusia Kerttuvauvoja!



Helpottunut Alide ja mylläävä Muru 38+1

Meille synty poika 11.6. rv 40+3 klo 11.50. Pienellä miehellä painoa 4260g (ootettiin alle nelikilosta....) ja pituutta 51,5cm. Synnytyksen kestoksi saatiin hurjat 1h20min, amme tuskin kerettiin täytää ja ilman mitään kivunlievityksiä mentiin... Tiistaina jo kotiuduttiin mutta kun meillä ei nettiä nykyään oo niin mummulassa pääsee vaan koneelle :(



Onnea kaikille vauvansa saaneille!!!!!!!!



Suhmura ja Jytky 6vrk

ihan ekax onnittelut:

[size=3]ONNEA ♥

NEAROOSA

LYTTE

TYTTELI

SUHMURA

MRS MAPLE

JAZZIMIINA

PERL [/size]



ja sit iiihan pikkuriikkinen pyyntö *kainosti*

yrittäkää muistaa laittaa nää syntymä ilmoitukset myös tuonne esittely listaan kun minunkin aika on kovin rajallinen näitten tytskien kanssa :/

ja nyt kun lyttekin lunasti omansa hänelläkin riittää tekemistä eikä kerkee niin usein auttelemaan mua päivityksissä



ikävä kyllä kello on niin paljon että on pakko mennä syöttään mimon puuro...vaikka kuinka oisin halunnu kommenttiakin laittaa päivän aiheisiin :(

kaikki aika meni päivitys hommeleihin *snif*

miss ya!

jakselkaas taas " pallo masut" ;DD



krisse, tytöt ja aurora 7 days old...