Lue keskustelun säännöt.
Elämäntapamuutos vaikeassa elämäntilanteessa
14.12.2019 |
Hei!
Etsisin vinkkejä siihen, miten toteuttaa painonhallintaan liittyvä elämäntapamuutos, kun omaa aikaa on päivässä n. 1 h ja silloinkin pitää olla hiljaa ja pysyä kotona, koska lapsi nukkuu.
Teen tällä hetkellä 8-10 tunnin työpäiviä, sieltä menen kotiin jossa hoidan lapsen ruokahommat yms. Mies on osana päivistä kotona, joten tässä välissä on noin tunti aikaa huilahtaa. Pian alkaakin sitten iltatouhut ja lapsi nukkumaan. Itse menen tuntia myöhemmin nukkumaan, jotta saisin edes vähän omaa aikaa. Aamulla herään ja sama rutiini alkaa taas. Viikonloput eivt tuo helpotusta, koska meistä jompi kumpi on aina töissä. Vaikka aikaa treeniin olisikin aina välillä, olen niin kuollut töiden jälkeen, että jaksan vain rojahtaa sohvalle ja syödä herkkuja, vaikka pyrinkin niitä välttämään. Kuitenkin sorrun aina jossain vaiheessa vanhoihin tapoihin.
Niinpä nyt toivoisin vinkkejä ns lempeään elämänmuutokseen, joka sopii näin kiireiseen elämäntilanteeseen. Tarvitsen paljon unta (9-10h) jotta olen virkeä kolo päivän, vähemmällä unella väsähdän jo klo 17. Tämän takia esim aamutreenit ennen töitä (pitäisi aloittaa treenaaminen noin klo 5 että ehdin ennen töihin menoa) ei oikein sovi. Iltapäivästä olenkin sitten niin väsynyt ettei saa mitään aikaiseksi.
Olisiko kellään antaa hyvää vinkkiä, muuta kuin että ota itseäsi niskasta kiinni? Ai niin, ja ylipaino minulla on noin 20 kg, 10 kg olen jo pudottanut viimeisen puolen vuoden aikana, joten hidastunut painonlasku vähentää motivaatiota entisestään.
Kommentit (97)
Tykkään tästä työstä ja olen siis vasta alalle valmistumassa ensi jouluna. Työ on stressaavaa ainakin tässä muodossa, joten haluan kyllä kokeilla muunkinlaisia tehtäviä tulevaisuudessa. Varsinaisia suuria tavoitteita ei ole.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voimia, ja kovasti tsemppiä elämäntapa muutokseen! Nyt yksi kerrallaan asioita kuntoon, hiljaa hyvä tulee. ❤🙏🏻
Kiitos. Parhaani yritän mutta turhautuminen välillä iskee.
Ap
Liikuntaa lapsen kans: ulkona Hippa leikkejä ja seuraa johtajaa, kävelystä (lapsi mukaan, pyöräillen tai potkiksella jos tarttee). Sisällä joogaa, kuntopyöräilyä tms, joku ehdotti kun et 30 min ja lastenohjelma pyörimään, on aivan hyvä idea.
Sit ruokailu: Vakioisin aamu- väli ja iltapalat terveellisiin ja mieluisiin. Tämä nopeasti vähentää muutostarpeita sen sijaan että lisäisi. Karsisin herkut, pikaruoat, ja kalorijuomat mukaan lukien alkoholin. Sit viikonloppuisin pyrkisin miettimään valmiiksi suht terveellisiä ja maistuvia ruokia. Harkitsisin, mitkä herkut on mielenterveydelle oleellisimpia (lauantain pieni irttaripussi jollekin, toiselle yksi suklaapala päiväkahvilla, jollekin lasi viiniä perjantai-iltana) ja pitäisin ne.
On helpompi muuttaa elämä niin, että etsii pieniä muutoksia, jotka vie toivottuun lopputulokseen mut joista tykkää. Kurin kautta ei kannata lähteä.
Mitään päihteitä en käytä, kahviakaan en juo, karkkikin tökkii. Itsellä taitaa olla jäätelö se pahin. Saatan helposti vetästä ruoan sijasta litran jäätelöä ja sitten koomata sohvalla loppuillan.
Ap
Olen ollut vähän samanlaisessa tilanteessa. Stressi kulutti elimistöstä kaiken. Ferritiini oli matala, yöllä hapenpuute oli pahimmillaan. Lisäksi elimistöön tuli hiiva, joka vaikutti kaikkeen.
Osta ainakin aktiivisuusranneke, jonka avulla näet, saatko riittävästi unen eri vaiheita.
Tilanteessasi liikunnan pitää olla lempeää, ei treeniä. Se ei saa kuluttaa stressihormoneja eikä tuottaa niitä. Voitko vaikka tanssia hetken? Tai kävellä vähän? Tai tehdä pilatesta tai joogaa. Uimaan et varmaan pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelen usein bussipysäkiltä noin 1 km kotiin, vaikka voisin senkin matkan mennä bussilla. Töissä tulee koko ajan oltua liikkeessä. Eli sellaista lempeää liikuntaa tulee kyllä tasaisesti, se vaan ei tunnu vaikuttavan yhtään mihinkään. Olen todella lyhyt, joten peruskulutukseni on pieni vaikka olenkin näin ylipainoinen.
Ap
Ihan ensinnä pitäisi sisäistää se että asioiden vaihtaminen toisiin ei toimi. Eli karkin vaihtaminen teehen. Hyväksy se itsessäsi että olet sokerinarkki, äläkä selittele mitään. Sitten selität itsellesi, että ei, et voi syödä enää näitä asioita, että nyt sinä päätät, koska tämä on sinun elämäsi, eikä mieliteon elämä. Sitten et vain enää syö herkkuja. Piste. KAikki pyöriminen asian ympärillä vain laittaa syömään tai ainakin kaipaamaan niit äherkkuja.
Sitten toisekseen. Energia ei lisäänny sillä että se hetki mikä pitäisi käyttää lepäämiseen käytetäänkin hikoilemiseen. Energia lisää energiaa vain silloi kun on mitä lisätä. Jos ihminen on jo valmiiksi ihan piipussa, se ei kaipaa yhtään kahvakuulaa lisää. Eli syöminen on se mitä pitää tarkistaa. Isoin asia se että syöt tarpeeksi silloin kun on ruoka-aika. Jos nipistät ja otat vähän leipää pitkin päivää niin illalla syöt sitten kaloreita kamalat määrät, ja huonoista ruoka-aineista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja dieettejä en ehkä haluaisi, kun ne on niin ehdottomia ja yksikin lipsahdus saa aikaan syöksykierteen.
Ap
Hesarissa oli artikkeli (eilen tai ihan äskettäin) tapojen muuttamisesta ja rutiinien tärkeydestä ja miten kauan siihen muutokseen oikeasti menee.
Aloita muutos ihan pienestä helposti toteutettavasta asiasta ja jatka sillä niin kauan, että siitä on tullut rutiini. Esimerkiksi jos syöt kaksi pullaa päivässä, jaa 1 pulla kahtia ja syö vain yksi. Muutaman viikon päästä et kaipaa kokonaista pullaa syötäväksi. Jos kuitenkin lankeat syömään kaksi päivässä välillä, niin ei se kaada mitään, seuraavana päivänä takaisin uuteen rutiiniin.
Itse aloitin vaihtamalla ruokalautasen pienempään.
Dieetit eivä toimi, ei kannata käyttää elämäänsä laihduttamalla ja lihomalla takaisin ja lopulta aineenvaihdunta on niin hidas, että on helppo pysyä lihavana vähälläkin syömisellä.
Mitäs jos ajattelisit ihan suosiolla, että tämä hetki elämässä on nyt tällaista ja myöhemmin sitten on aikaa muuhun? Painonpudotuksen suurin este on oikeasti stressi ja unenpuute. Sä onneksi saat nukkua riittävästi, pidä siitä ainakin kiinni, auttaa jo paljon!
Tee ruokavaliossa perusjärkeviä valintoja, ei mitään ketokikkailuja. Ostat ja kokkaat saat perusterveellistä ruokaa, mitä muu perhekin syö. Lisäät kasviksia, siemeniä, pähkinöitä, hyviä rasvoja jne. Jos mahdollista, käy työpäivän aikana lounastauolla tekemässä pieni kävelylenkki tai kävele töihin/töistä tai osan matkaa. Muutenkin lisää arkiliikuntaa aina kun mahdollista.
Tuollaisella ihan tavallisella tervellisellä elämän tavalla olet stressittömämpi, eikä painon ainakaan pitäisi nousta. Sitten, kun lapsi on isompi ja/tai elämäntilanne muuten helpottuu, voit kokeilla painonpudotusta, jso siihen vielä koet olevan tarvetta.
Elämäntapamuutos on nimenomaan noita pieniä arkisia muutoksia parempaan, ei laihdutuskuureja tai ketoilua, jos et sitten ole ajatellut sellaiseen siirtymistä loppuelämäksesi. Tapaan työssäni jatkuvasti asiakkaita, jotka ovat ketoilemalla onnistuneet pudottamaan lyhyessäkin ajassa ison määrän kiloja, mutta valitettavasti ne kyllä tuppaavat tulemaan myöskin lyhyessä ajassa takaisin, mikäli ketogeeniseen ruokavalioon ei siirrytä pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menisin jonnekin ravintoterapeutille. Kaikki ei ole kunnossa elimistössäsi, jos liikut noin paljon, ja olet noin väsynyt. Kilpirauhanen? hormonit? anemia? Jotain on sekasin. Ja elämäsi on kaaosta, keho tarvitsee lepoa. Jos nukut noinpaljon, ja silti väsyttää, kuulostaa tosi oudolta.
Laita mies hoitamaan lasta suurimman osan ajasta, ja hoida itsesi kuntoon. Saata myös tietämättäsi sairastaa masennusta. Silloin on aina väsynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Punnitse syötävä ruoka. Syö 500kcal normaalia vähemmän. Älä juo limpparia tai syö mitään herkkuja. Ei mitään pullia, suklaata tai karkkeja. Älä syö eineksiä. Osta käsipainot kotiin. Tee punnerrukia, leukoja, käsipainoilla kyykkyjä ja muita kehonpaino liikkeitä. Juo paljon vettä. Paino lähtee putoamaan.
Anteeks nyt vaan, mutta ruoan punnitseminen ja kalorinlaskenta on älyttömiä ohjeita kenelle vaan, saati sitten muutenkin ylikiireiselle pienen lapsen äidille!
Chillausta, kivoja asioita ja enemmän kasviksia. Ei voi mennä pieleen, sillä elämä paranee tällä vaikkei edes laihtuisi.
Tuo on siitä vaikeaa kun ihminen ei itse päätä asioista. Eli laihduttaminen tai että syö vähemmän on mahdotonta. Ihmisellä ei ole omaa tahtoa.
Eli pitäisi ulkopuolelta järjestää köyhyys. Ettei ruokaa olisi.
Tai että jalka murtuu ja ei viitsi lähteä kauppaan.
Monille laihduttaminen on ihan mahdotonta ja vain pieni osa ihmisistä laihtuu päätöksellä.
Meillä on käytännössä illuusio ja markkinoidaan sellaista kuin laihduttamista.
Se ei ole totta. Nykyisessä ympäristössä laihtuminen on mahdotonta, mutta markkinavoimat kyllä myy laihduttamisella.
Sen takia näemme ympärillämme paljon lihavia. Ne jotka on laihoja ovat geeneiltäänkin sellaisia ja laihoissakin on paljon ylipainoa.
Jos tästä loukkaantuu niin suotta. On uskomus että elämässä voi olla oman onnensa seppä.
Se on kuin uskonto ja nämä henkilöt suuttuvat silmittömästi tästä väitteestä. Samalla tavoin kuin uskovaiset suuttuvat kun heille kertoo ettei jumalaa ole.
Muutenkin lapsellista olla ylpeä perintötekijöistä joiden avulla on luontaisesti laiha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on siitä vaikeaa kun ihminen ei itse päätä asioista. Eli laihduttaminen tai että syö vähemmän on mahdotonta. Ihmisellä ei ole omaa tahtoa.
Eli pitäisi ulkopuolelta järjestää köyhyys. Ettei ruokaa olisi.
Tai että jalka murtuu ja ei viitsi lähteä kauppaan.
Monille laihduttaminen on ihan mahdotonta ja vain pieni osa ihmisistä laihtuu päätöksellä.
Meillä on käytännössä illuusio ja markkinoidaan sellaista kuin laihduttamista.
Se ei ole totta. Nykyisessä ympäristössä laihtuminen on mahdotonta, mutta markkinavoimat kyllä myy laihduttamisella.
Sen takia näemme ympärillämme paljon lihavia. Ne jotka on laihoja ovat geeneiltäänkin sellaisia ja laihoissakin on paljon ylipainoa.
Jos tästä loukkaantuu niin suotta. On uskomus että elämässä voi olla oman onnensa seppä.
Se on kuin uskonto ja nämä henkilöt suuttuvat silmittömästi tästä väitteestä. Samalla tavoin kuin uskovaiset suuttuvat kun heille kertoo ettei jumalaa ole.
Muutenkin lapsellista olla ylpeä perintötekijöistä joiden avulla on luontaisesti laiha.
Aivan aivan AEVAN.
Duoda duoda. Onhan lihavuusgeenikin jo löydetty.
Ei ihminen kykene olemaan hengittämättäkään tai pysäyttämään sydäntä tai kontrolloimaan ajatuksiaan mitenkään.
Yritä siinä sitten kontrolloida nälkää :D :D
Toisaalta onhan niitä kakkan pidättelijöitäkin. Ei sitäkään kauaa jaksa kun mötkähtää housuun.
Mäki suosittelen Kaisa Jaakkolan Palaudu ja vahvistu kirjaa. Jos ei ole kirjastoissa, osta omaksi. Siitä tulee tehtäväkirja tammikuussa.
Tähän asti olen pudottanut painoa juurikin kaloreita laskemalla (n 1200 kcal/päivä) mutta se johtaa ns helppojen (lue eines)ruokien syömiseen, koska niihin on merkitty kaloripitoisuis valmiiksi eikä ole niin paljon laskemista.
Ap
Itselläni tuntuu olevan illan herkkuhimo vakio, ihan sama miten olen päivän mittaan syönyt. Tämä johtaa usein siihen, että syön todella vähän päivän aikana, jotten mene yli kalorien sitte iltaherkuttelulla. Olen yrittänyt syödä säännöllisesti päivän mittaan, mutta sitten vaan lihon, kun herkut menee illalla joka tapauksessa.
Ap
Kyllä elämäntaparemontti lähtee ensisijaisesti päästä. Jos kovasti päättää voi
Liikkua reippaasti työ/koulumatkat
Syödä terveellisesti ja vähän
Pitää kiinni nukkuma-ajoista
Vierailija kirjoitti:
Itselläni tuntuu olevan illan herkkuhimo vakio, ihan sama miten olen päivän mittaan syönyt. Tämä johtaa usein siihen, että syön todella vähän päivän aikana, jotten mene yli kalorien sitte iltaherkuttelulla. Olen yrittänyt syödä säännöllisesti päivän mittaan, mutta sitten vaan lihon, kun herkut menee illalla joka tapauksessa.
Ap
Sama. Siihen auttaa kunnon iltaruoka ja iltapala, syön viimeiseksi puuroa, keittoa, mustikoita ja raejuustoa.
Huomaaan myös, että pidän itseäni hereillä ja pirteämpää herkuilla. Siihen auttaisi nukkumaanmeno.
Voimia, ja kovasti tsemppiä elämäntapa muutokseen! Nyt yksi kerrallaan asioita kuntoon, hiljaa hyvä tulee. ❤🙏🏻