"Nyt se on varmaan tv lupatarkastaja!" ja muita juttuja jotka eivät aukene nuoremmalle sukupolvelle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30 v sitten kesämökillä piti nousta talon katolle, että pystyi soittamaan ” kännykällä”, joka oli kookas laatikko ja luuri siinä johdolla kiinni. NMT-kenttien kattavuus oli heikkoa.

Isälläni oli 90-luvun lopulla jo ihan nykypuhelimen kokoinen Ericsson, tosin paljon painavampi, mutta antenni täytyi nostaa sivusta pystyyn. Jos mökin sisällä halusi soittaa, piti puhelinta pitää ikkunassa kiinni ja puhua pää kallellaan. Telellä ei nimittäin ollut tukiasemaa tarpeeksi lähellä, mutta Radiolinjalla oli, ja siksipä isä vaihtoikin pian operaattoria Teleltä Radiolinjaan. Teleltä tuli sitten postitse kysely, jossa piti ilmoittaa, miksi oli heiltä pois vaihdettu. Ihan vapaaehtoinen se kysely oli, mutta minä sen täytin ja isä sen sitten postitti takaisin. Vaihdon syyksi kerroin, että Telen kanssa ei kuulu siellä missä puhelinta käytetään. Taisi mennä vuosi tai pari, niin johan oli Telenkin masto pystyssä mökkipaikkakunnalla. Ehkäpä muutkin mökkiasukkaat olivat sankoin joukoin vaihtaneet operaattoria, ken tietää.

Kyllä mulla oli jossain vaiheessa 90-luvun puolivälissä Nokian Nmt ihan kännykän kokoinen, mutta painava. Radiolinja operaattorina ja kuului huitsin nevadassa eli mökillä .

Radiolinjalla ei ollut NMT-verkkoa eli et voinut sen operaattorin kanssa soittaa nmt-puheluja.

En tiedä oliko muikkuverkko tms, mutta liittymä oli Radiolinja ja puhelin Nokialainen Nmt, se on vieläkin tuolla varastossa ja Radiolinjan lahjoittamat käyntikortitkin tallessa ja puh.numerokin on edelleen sama.

Miksi keksisin näitä juttuja?

No jos siinä oli Radiolinjan liittymä, kyse ei voinut olla NMT-puhelimesta. Suomeen ensimmäisen matkapuhelinverkon eli NMT-verkon rakensi PTL Tele (ihan 1980-luvun alussa), muut silloin toimineet puhelinyhtiöt toimivat vain lankapuhelinverkoissa. GSM-verkot tulivat vasta 1990-luvulla.

"Tsau! 14v tyttö etsii k-kamua. Minulla on koira ja kissa. Voit olla iältäs 0-100v "

Vanhemmat olisi varmaan arvostaneet kun joku 50v Jorma olisi vastannut ilmoitukseen :D

Minulla ei ollut ensimmäisessä omassa kämpässäni ovisilmää. Kerran olin sopinut ystävän kanssa, että hän tulee kylään. Olikin myöhässä ja ovella oli tv-lupatarkastaja. Ehdin juuri ja juuri vetää oven kiinni, kun huusi oven läpi "Sinne tulee sitten poliisit jos et avaa, näin kyllä sinistä valoa" Yritin sönkätä, että se tulee akvaariosta. Ei mennyt läpi ja peloissani avasin. Kiinni jäin :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasettimankan äänipään puhdistukseen oli myynnissä myös äänipään puhdistuskasetteja. Sinne vaan kasetti pyörimään ja puhdistamaan.

Juu mulla on sellanen vieläkin jossain laatikossa, miksikähän sekin on tullut säästettyä. Sen mukana tuli myös pieni pullo puhdistusainetta, jota tiputettiin niin pieniin vilttityynyihin.

Mulla on myös hieno harja, jolla puhdistettiin vinyylilevyjä. Oli vähän luksusta.

Mä puhdistin desinfiointiaineeseen kastellulla topsipuikolla. Omistin aikoinaan tuommoisen puhdistuskasetinkin, mutta mielestäni se ei toiminut lainkaan.

Desinfiointiaineeksi topsiin käy myös kirkas viina.

Vierailija kirjoitti:

Tunsin muutamia pihejä tv-luvattomia, jotka naamioivat mestarillisesti tv:n piiloon, jopa olohuoneessa. Eräs katsoi aina tv:tä makuuhuoneessa. TV oli isossa kaapissa. Mummoni maksoi tunnollisesti koiraveron, sitä ei koskaan tarkastettu. Valtio olisi saanut paljon sakkotuloja, jos koiralliset olisi tarkastettu.

Ei valtio perinyt koiraveroja. Ne olivat kunnan tuloja ja riippui kunnasta, kannettiinko sitä veroa vai ei.

"Anna se lyijykynä että saan kelattua musiikin alkuun".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin just viemässä säästöpossun sisällön (43 markkaa ja 17 penniä) Meritaan.

Ennen meritaa oli syp, suomen yhdyspankki. Niin ja oli myös postipankki.

Ennen SYP:iä oli PYP, Pohjoismaiden Yhdyspankki. Ennen Postipankkia oli Postisäästöpankki, jonka lyhennys PSP periytyi Postipankille.

Tv:tä katsellessa: - Älä mee säteen eteen.

Vierailija kirjoitti:

poliisi tv ja Raija tai Reija Pellikka vai mikä se nyt olikaan... klassikko ja Karpolla on asiaa!

Ohis! Raija Pellikka oli myös "Paljonko on paljon" -ohjelman juontaja. Ja tästähän 90-luvun alkupuolella yksi opettaja vitsaili, että "paljonko paljonko on paljon Raija Pellikka on Raija Pellikka". Me opiskelijat oltiin ihan että häh. Itse tiesin tuon naisen, mutta ainoastaan Poliisi-TV:tä joskus katselin.

-Äitii, tuu ikkunaan, täällä huutaa Liisa! Entisajan 'kännykkä' , kun ei jaksanut juosta sisälle jotain asiaa äidiltä kysymään.

- kouluvaatteet, ainakin housut piti vaihtaa kun tuli koulusta

- avain roikkui aina kaulassa kanttinauhassa.

-Kesällä, kun vanhemmat töissä, piti käydä syömässä leikkipuistossa, yksin en saanut käyttää kotona hellaa.

-lähikauppaan oli tili, johon kävin ostamassa pikkuostoksia vanhemmille (ja vähän itsellenikin).

-Minä vastaan! Aina oli hirveä kiire ehtiä ensiksi vastaamaan puhelimeen.

-Koko perhe luki ja kunteli uutisia samaan aikaan, kun Hesari jaettiin osiin ja tv-uutisten aikaan kaikki katsoivat hiljaa samaa tölliä.

-Ennen ihmiset kohtasivat toisensa, halusivat tai eivät, ei ollut montaa päivää, kun et olisi nähnyt edes jonkun. Kaupat, pankit, rahan nostot, laskujen maksaminen, postit, kelan toimisto, työkkäri, kioskit, vaikka loton palautus. Teatterilipun, leffalipun, bussilipun osto. Vanhuksille palvelusten tekeminen jne.

Ei meidän lapset..

Vierailija kirjoitti:

Mekin oltiin tuota "hämähäkinverkko"leikkiä. Se putosi pelistä joka kosketti narua yrittäessään läpi. Meillä lausuttiin loru minkä aikana joka kierrokselle "valmistettiin" uusi verkko. Se meni näin: ulle dulle doff, kinkkelaade koff, koffelaade kinkkelaade ulle dulle doff :DD

Meillä näitä hokemia käytettiin vuoron valintaan. Eli kehen viimeinen sana osui (tässä doff) sai vuoron. Samalla tavoin käytettiin hokemaa "enten tenten teelikamenten liivet laavet lammet loo ukko hyppäs avantoon".

Jos piti soittaa äidille kun oli kauoungilla oli parasta toivoa että on kolikoita, löytää puhelinkopin ja arvaat missä äiti on.

Meidän iskä sai tuomion kun kävi TV lupa tarkastajan päälle ja hakkas sen koska se kuunteli postilaatikosta et telkkari on päällä ja tuli sisään väkisin . Sillon se oli kauheeta mutta nykyään naurattaa :D

Nuoriso ei halua oppia historiasta mitään. Ei tästä kauaksi taakse mennä, kun oven takana saattoi olla lupa tarkastaja. 

Paljon muukin mikä on jäänyt taakse, ei jotkut halua edes tietää, mutta minäpä tiedän ja tiedänkin hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

poliisi tv ja Raija tai Reija Pellikka vai mikä se nyt olikaan... klassikko ja Karpolla on asiaa!

Ohis! Raija Pellikka oli myös "Paljonko on paljon" -ohjelman juontaja. Ja tästähän 90-luvun alkupuolella yksi opettaja vitsaili, että "paljonko paljonko on paljon Raija Pellikka on Raija Pellikka". Me opiskelijat oltiin ihan että häh. Itse tiesin tuon naisen, mutta ainoastaan Poliisi-TV:tä joskus katselin.

Pelli, ei Pellikka.

Lihakauppiaat kiersi autoillaan maaseudulla. Myynnissä saattoi olla myös vaatteita ja makeisia. Tämä vielä 2000-luvun alussa, tulee muistot mummulasta mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Sanoin teinin kuullen että jokin asia meni pipariksi. Hän sävähti ja ymmärsi että kerroin kiertäen että asia meni vi*uiksi. Kyllä oli hauskaa. :D

Mennä pipariksi ja mennä vi*uiksi - sama asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasettimankan äänipään puhdistukseen oli myynnissä myös äänipään puhdistuskasetteja. Sinne vaan kasetti pyörimään ja puhdistamaan.

Juu mulla on sellanen vieläkin jossain laatikossa, miksikähän sekin on tullut säästettyä. Sen mukana tuli myös pieni pullo puhdistusainetta, jota tiputettiin niin pieniin vilttityynyihin.

Mulla on myös hieno harja, jolla puhdistettiin vinyylilevyjä. Oli vähän luksusta.

Mä puhdistin desinfiointiaineeseen kastellulla topsipuikolla. Omistin aikoinaan tuommoisen puhdistuskasetinkin, mutta mielestäni se ei toiminut lainkaan.

Desinfiointiaineeksi topsiin käy myös kirkas viina.

Meillä aina nuoriso naureskelee, kun mies käyttää vanupuikosta nimeä topspuikko. Kyselivät mistä nimi tulee :D

Vierailija kirjoitti:

Meidän iskä sai tuomion kun kävi TV lupa tarkastajan päälle ja hakkas sen koska se kuunteli postilaatikosta et telkkari on päällä ja tuli sisään väkisin . Sillon se oli kauheeta mutta nykyään naurattaa :D

Tunkiko se lupatarkastaja itsensä väkisin siitä "postiLAATIKOSTA" sisälle?

Meillä tv ei kuulu postilaatikkoon asti ;)

Ennen saattoi olla merkittäväkin tapahtuma tai asia, niin siitä ei ollut yhtään kuvaa näyttää kellekään.

Saatoit esiintyä vaikka Ilosaarirockin päälavalla, niin sulle ei jäänyt siitä yhtään kuvaa ja yleisön ottamat kuvat ihmiset pitivät itsellään, ei ollut nettiä mihin niitä olisi laitettu. Kaksi kertaa tuli soitettua Tavastiallakin, mutta siitä ei ole yhtään kuvaa. Harvoin jaksoi ostaa R-kiskalta sen pokkarin ja viedä kehitettäväksi.