Lue keskustelun säännöt.
"Nyt se on varmaan tv lupatarkastaja!" ja muita juttuja jotka eivät aukene nuoremmalle sukupolvelle
Jos ovikello soi emmekä odota ketään, vitsaillaan miehen kanssa että siellä on lupatarkastaja, telkka piiloon! Jälkikasvu ei ymmärrä.
Kommentit (1826)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ole yllätys, että nykynuoret ovat tyhmiä.
Nykynuoret ovat olleet tyhmiä jo antiikin aikoina. Suuret filosofit parituhatta vuotta sitten ovat päivitelleet että tämä nykynuoriso on kyllä sellaista sakkia etta turmio tulee kun pääsevät vallan kahvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
... Ennen autojen rekisterinumeroista tiesi, miltä paikkakunnalta ne on. K oli Kuopion läänistä, M Mikkelin läänistä jne....
Seminologeilla (keinosiementäjillä) oli työn puolesta punaiset Mikkelin läänin kuplavolkkarit.
Oon kans syntynyt 83 enkä tiedä miten pankkikorttia höylättiin. Täytyy googlettaa.
Mutta laskuja maksoin pankin eteisessä kerran kuussa vielä 2006.
Muistan Windows 95 ja Windows 98.
Yahoo, AltaVista, Kiss FM Chatrolopolis,
Artic. Net, City. Fi Chatit.
Kiiltokuvia ja tarroja myydään ihan tavallisissa kaupoissa, kuten Cittarissa ja Prismassa edelleen. Vaikka lapset ei niitä pahemmin enää kerää, niitä käytetään koristeluun ja askarteluun edelleen.
Muistan vieläkin kun kaveri tilas vaaleanruskeat vakosamettihousut Elloksen kuvastosta ja olin tosi kade.
90-luvun alussa teininä tilasin suosikkibändini fanikamaa heidän fanclubista Briteistä useammankin kerran. Homma kävi niin että valkkasin tuotteet, laskin summan ja kävin tekemässä pankissa shekin kyseiselle summalle punnissa. Shekki lähetettiin tilauslomakkeen kanssa postitse. Tuo shekin teko maksoi pankissa muistaakseni reilu 70mk. Eli pankin palvelumaksuihin kului iso osa siitä summasta mitä oli viikkorahoista tullut säästettyä fanikamoja varten. En muista miten kauan kesti kamojen tulla mutta kyllä ne aina lopulta tuli ja oli sitä mitä pitikin. Ei Posti kuitenkaan kovin nopsaan tuolloin ulkomailta tullut. Minulla oli monta ulkomaista kirjekaveri jo ala-asteelta, IYS:stä tottakai! Kaakkois-Aasiasta kesti kirjeen tulla usein vuodenkin joten melko verkkaiseen tahtiin vaihdeltiin kuulumisia.
Nuo yllä mainitut fanikamat myin sitten fanitukseni päättymisen myötä laittamalla myynti-ilmoituksen johonkin nuortenlehteen, todennäköisesti Suosikkiin. Kamat teki hyvin kauppansa pelkän sanaisen kuvailun kanssa. Kaupankäynti tapahtui kirjeitse, rahatkin tuli kirjeellä ja sitten postitus ostajalle. Joku taisi haluta soittaa varmistaakseen että olen oikea ihminen.
Nuoriso ei lue historiaa. Eletään tätä päivää hällä väliä tyylillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon kans syntynyt 83 enkä tiedä miten pankkikorttia höylättiin. Täytyy googlettaa.
Mutta laskuja maksoin pankin eteisessä kerran kuussa vielä 2006.
Muistan Windows 95 ja Windows 98.
Yahoo, AltaVista, Kiss FM Chatrolopolis,
Artic. Net, City. Fi Chatit.Kiiltokuvia ja tarroja myydään ihan tavallisissa kaupoissa, kuten Cittarissa ja Prismassa edelleen. Vaikka lapset ei niitä pahemmin enää kerää, niitä käytetään koristeluun ja askarteluun edelleen.
Muistan vieläkin kun kaveri tilas vaaleanruskeat vakosamettihousut Elloksen kuvastosta ja olin tosi kade.
Olen myös kasarilapsi ja opin pankkikortin höyläämisestä elokuvasta yksin kotona 2. :D Kun Kevin kirjautui hotelliin ja virkailija oikeasti höyläsi sen kortin ja Kevin on että "wow it worked".
Rakastan ysärileffoja, niistä vielä välittyy se analoginen maailma missä ihmiset on läsnä eikä nenä luurissa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
MTV alkoi näkymään telkkarista. Se oli päällä aina. Ja kuka muistaa Jyrkin? Se tuli joka arkipäivä. Oli tosi voin ohjelma, kaikki uusimmat trendit ja bändit ja muotijutut ja ilmiöt näki sieltä
Jyrki ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvalappustereoiden kanssa käytiin lenkillä. Painoi kyllä jtain kilon se loota
Punnitsin juuri edelleen käytössäni olevan Sony Walkmanin (90-luvulla ostin) ja se painaa noin 202 grammaa ilman kasettia ja kasetti painaa noin 30 grammaa.
Noin 202 grammaa?
Onko punnittu uusien vai käytettyjen paristojen kanssa?
Kyllä noilla paristoilla on ehditty kuunnella useampi kasetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvalappustereoiden kanssa käytiin lenkillä. Painoi kyllä jtain kilon se loota
Punnitsin juuri edelleen käytössäni olevan Sony Walkmanin (90-luvulla ostin) ja se painaa noin 202 grammaa ilman kasettia ja kasetti painaa noin 30 grammaa.
Noin 202 grammaa?
Siksi noin, koska tuo Walkman painaa 0,86 grammaa yli 202 gramman. Olisi kenties pitänyt pyöristää 203 grammaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Evakko Salmista kirjoitti:
Radiolupa
Viinakortti
Kapulalossi
Käynnistysveivi
Säännöstelykupongit
Kahvinpaahto-rännäli
Sikuri
Kessu
Separaattori
Lerppu ja korppu
Oranssit hätäpuhelin-pöntöt tien varsilla (suunnittelin sellaisen Ericssonilla)🤔
Voikirnu
Kurri
---
Tietokoneen
- reikänauhat (käytin 70-luvulla)
- reikäkortit (käytin TKKn UNIVACissa vielä 70-luvulla)
- CPM-käyttöjärjestelmä (käytin 80-luvuilla)
- ensimm. internet-selain MOSAIC (käytin -94)
- tiedonsiirtomodemit (luritus), jopa puhelinluurin 📞 kautta kommunikoivat äänimodemit vielä 80-luvuilla
Kansallis-Osake-Pankin JEANS-tili lapsille ja nuorille. Farkkukantinen tilikirja ja aina jokaista kymmenen markan säästöä kohti sai keräilyjulisteeseen tarran. Juliste oli huoneen ovessa, koska porukat kielsi laittamasta julisteita seinille.
Minulla oli ainakin Michael Jackson-, kissanpentu- ja koiranpentu-julisteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin 200 grammaa lauantaimakkaraa siivutettuna.
Ai että! Ja Tupperware-kutsuilla meni muovikipot kaupaks!
Vierailija kirjoitti:
Anttilan kuvaston sivut on tarttunu yhteen muutamasta kohtaa.
Joo, Anttilan kuvaston alusvaatesivujen kanssa tuli teini-ikäisenä pidettyä iltaisin omaa hauskaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jojot ja niillä temppuilu. CocaCola-jojo oli paras!
Tunnen olevani kamalan vanha vaikka olen vasta 29:
- Sadan markan cd-levyt tuntuivat kalliilta, mun piti säästää viikkorahoja pitkään että sain ostettua
- Puhelinkortti ja puhelinosakkeet
- Äitini osti mulle vaatteita Ellokselta soittamalla sinne, lankapuhelimella tietty (kato ku ei ollu Zalandoa!)
Anttilan kuvastokin meille tuli, mutta sieltä ostettiin harvoin koska tavaratalo oli naapurikaupungissa
- kävin usein kipsalta hakemassa 10 pennin oukkidoukkeja
- Sisters Club ja eritoten Suosikin Bees&Honey kysy Ekiltä!
- Kirjevihot
- noloin soittoääni oli Nokia Tune
- TV-lupatarkastaja kävi minunkin ovellani. En koskaan avannut ovea ja tiesin sen siitä, että minulle tupsahteli kirjeitä Viestintävirastolta joissa luki tyyliin näin: "Hei! Olette muuttaneet vastikään uuteen osoitteeseen. Mikäli Teillä on televisio, pyytäisimme rekisteröimään sen osoitteessa www..., soittamaan numeroon 0700.. tai lähettämällä ohessa olevan lomakkeen postitse." Tämä 2010-2012
Pussimaitoa on vieläkin saatavilla monissa maissa, esim. Itä-Euroopassa ja Kanadassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Milk_bag
Muistan tilinauhat ekasta kesäduunista. Oi sitä iloa, kun paperi repäistiin perjantaisin auki parkkipaikalla, ja siinä komeili komea määrä markkoja. Bensaa tankkiin, satakakseiska tulille ja kaksnännisestä Blaupunktista asema kohilleen ja kohti karvarallia. Se oli tosin se toinen nimeltään silloin.
Aikaisemmin ennen ajokortti-ikää suurta hupia oli käydä ostamassa kempparista nalleja, semmoisia vihreitä pahvirasioita joiden sisällä oli rulla nallipyssyihin käypää nallinauhaa. Pätskähti hyvin kun kivellä iski päälle. Tai sitten naulattiin hevosenkenkä varaston nurkalle, työnnettiin hauleista itsetyhjennetty haulikon patruuna siihen väliin ja vasaralla ja piikillä iskua nalliin. Jysähti vähän paremmin. Sitten juostiin taas karkuun naapurin isäntää, keltä se patruuna oli pöllitty sen vajasta.
Lähikaupassa oli tili, jolle sai ostettua äidin pyytämiä tarvikkeita ja ehkä jäätelön tai siripiriä. Jotain saattoi livahtaa taskuun maksamattakin, ettei näy sitten kuun lopussa laskussa. Sanottiin taskualeksi.
Suurimmasta osasta joutuisi nykyään varmaan linnaan. Tai ainakin huostaanotetuksi. Pojalle kun saunassa juttuja kertoo, niin se pyytää saisko suomeks nuo jorinat, iskä mä en tajuu.
Sellainen vastauskuponki, jolla filmitähdet Hollywoodista sai ostaa postimerkkejä, kun ne vastasi meille. Mulle vastasi tri Ben Casey.
Lentokirjepaperi. Oli sellaista ohutta silkkipaperia.
Kosmoskynä.
Tumppu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anttilan kuvaston sivut on tarttunu yhteen muutamasta kohtaa.
Joo, Anttilan kuvaston alusvaatesivujen kanssa tuli teini-ikäisenä pidettyä iltaisin omaa hauskaa:)
Hyi helvetti. Ettekö voi pitää oksettavat runkkujutut omana tietonanne. Ällöttää ajatella miten te koskettelette itteänne samalla kun katotte jonkun alusvaatteissa olevan naisen kuvaa.
Tentulle haisivat spriimonisteet.