"Nyt se on varmaan tv lupatarkastaja!" ja muita juttuja jotka eivät aukene nuoremmalle sukupolvelle

Meinasin unohtaa seksilinjat! Poika oli ensin soittanut jollekin ehkä Super Mario -linjalle ja samalla sivulla oli ollut sitten tämän seksilinjan mainos. No, 10-vuotias on utelias ihmistaimi! Soittipa sitten samalla sinnekin. Ihmettelin puhelinlaskua, joka oli vissiin kolminkertainen normaaliin verrattuna. Soitin Telelle (kai se oli silloin tuon niminen paikka) ja ihmettelin. Sieltä kysyttiin heti, että onko huushollissa lapsia. Eihän siinä laskussa siis näkynyt erittelyä, että mistä se ylimääräinen summa oli siihen pompsahtanut. Olisi pitänyt tallettaa se lasku :) Yritin toki väittää, ettei mun poika varmaan ja epäilin jopa huoltomiestä, onneksi vain mielessäni. Soitin kuitenkin pojan kaverille, missä syyllinenkin oli silloin ja kutsuin hänet kotiin. Soitti takaisin vielä ja kysyin, että onko hyvä vai huono asia. En kertonut. Hetihän se poika-parka tunnusti soittaneensa. Oli vielä saanut mielestään heikosti on informaatiota, sitä hän oli odottanut. Teleltä vielä lohdutettiin, että olen kuitenkin päässyt vähällä rahallisesti. Monilla  laskut ovat olleet tosi isoja. Puhuin viellä pojan kanssa, että pitääkö nyt sitten vielä hankkia estokin puhelimeen, mutta poika surkeana sanoi, ettei tarvi, "sekin kuitenkin varmaan maksaa". Eikä tarvinnutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auton ikkunan auki veivaaminen

Irtokarkkien ostaminen "per karkki" -hintaan

Ja tietysti moni sananlasku ei välttämättä aukene, esim. variksia langalla tai toimii kuin junan vessa.

Kymmenellä pennillä noita.

Ja viidellä pennillä noita.

Sit kymmenellä pennillä noita.

Kymmenellä pennillä noita. Näitä kakstoistasia.

..... jne...

Voi kioskin myyjäparkaa jos joutuisi vielä nykyäänkin laskemaan, olisi ihan kauheaa kun muutenkin palvelut laajentuneet _paljon_ ja asiakkaita normi päivänä jonossa ulos saakka

Eikä ole oikein enää kioskejakaan. Ärrät hävinneet ainakin tässä kaupungissa. Keskustan lähellä ei ole yhtään ja pitäisi muka junalippuja sieltä ostaa. No, onneksi täällä VIELÄ on asemalla lipunmyynti. Ennen oli monta yksityistä kioskia, nyt ei ole. Mikä ne lopetti? Joskus kuulin, että Veikkaus kun kauppoihinkin tuli veikkauspisteet. Mutta onko totta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otetaanko matkalle 36 kuvan rullia vai riittääkö 24?

Tästä tuli mieleen ne 4 kulmaiset salamavalot jotka kiinnitettiin pocket-kameraan. Ne oli kalliita ja sai kuvissa kaikkien silmät loistamaan punaisina.

Siihen salamaan sai 10cm korotusosan ja ei tullut punasia silmiä. Kellarissa on kamera, jatko ja salamakuutioita. Filmikoot olivat 110 ja 126

Vierailija kirjoitti:

Kukkurakaupan tarrat.

Apua, mä kävin alaikäisenä ostamassa Kukkurasta kaljaa ja sain niitä merkkejä. Heitin ne kaverilla roskikseen ja se sai äidiltään haukkumiset, että miks nää on roskissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pannukahvin keittäminen. Kenelläkään ei ollut kahvinsuodattimia. Oli tarkkaa puuhaa. Kun vesi kiehui, purut joukkoon ja varovasti takaisin hellalle ihan hetkeksi. Sitten odoteltiin, kaadettiin kuppiin vähän ja se kipattiin takaisin pannuun. Sitten taas odotettiin, että ne purut laskeutui ettei tullut puruja kuppiin. Oli lapsena jännää kun sai ensimmäisiä kertoja yksin suoriutua tästä proseduurista.

Ne on kahvinporoja eikä -puruja, ja meillä tehdään pannukahvia edelleenkin. On nimittäin parasta kahvia. 

Riippuu murrealueesta, kumpaakin käytetään.

Käytetään mitä käytetään, mutta kahvinporot on oikein. 

Mä oon syntyny 1983 ja osa näistä jutuista menee ohi. Eli ilmeisesti oon edelleen hip ja pop! Jees poks, pallinaamat!

Sunday, monday, happyday.

Veroilmoitukseen liitettiin kaikki vuoden aikana säästetyt apteekkikuitit jotka sai vähentää verotuksessa.

Tammikuussa edellisen vuoden Sokoksen säästetyt kuitit laskettiin yhteen ja palautettiin Sokokselle, saatiin omistajaoikeushyvitystä. Tämä oli siis aikana kun ei vielä ollut vihreitä bonuskortteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pannukahvin keittäminen. Kenelläkään ei ollut kahvinsuodattimia. Oli tarkkaa puuhaa. Kun vesi kiehui, purut joukkoon ja varovasti takaisin hellalle ihan hetkeksi. Sitten odoteltiin, kaadettiin kuppiin vähän ja se kipattiin takaisin pannuun. Sitten taas odotettiin, että ne purut laskeutui ettei tullut puruja kuppiin. Oli lapsena jännää kun sai ensimmäisiä kertoja yksin suoriutua tästä proseduurista.

Ne on kahvinporoja eikä -puruja, ja meillä tehdään pannukahvia edelleenkin. On nimittäin parasta kahvia. 

Riippuu murrealueesta, kumpaakin käytetään.

Käytetään mitä käytetään, mutta kahvinporot on oikein. 

Ohis, mutta täällä niitä sanotaan myös kahvinpuruiksi.

Ovelta ovelle kiersi kirjakauppiaita. Meillekin tilattiin tietosanakirjasarja. Eka osa oli jo

valmistunut ja seuraavat osat sai sitä mukaa kun niitä valmistui.

Sanontoja ja joita käytettiin paljon. Auts töks töks. Tuli jostain hupi ohjelmasta. , Karpolla on asiaa. Sitä käytettiin usein, että nyt olisi Karpolla asiaa yms. Olen erilainen nuori. Sitä käytettiin kuvaamaan jotain outoa ja se tuli muistaakseni Anneli Tempakan radio-ohjelmasta.

Uudempia: pieni muna iso sielu.

Ainakin isoissa kaupungeissa oli Postin yhteydessä Tele jossa saattoi soittaa puheluita he joilla ei ollut omaa puhelinta. Kaukopuhelut joutui muistaakseni tilaamaan. Siellä oli pienet kopit joissa oli puhelin ja hyvä äänieristys.

Vierailija kirjoitti:

Elannon tavaratalot ( myöhemmin Eka- ja Maximarket), Elannon baarit ja pullapuodit. Elannon jäsenkirja. En vieläkään tiedä mitä sillä jäsenkirjalla tehtiin, mutta muistan että sellainen "piti" olla. Hain Leppävaaran Maximarkettiin töihin 80' luvun alussa ja ehdoton vaatimus oli ( jos minut palkataan) että liityn tähön E- liikkeeseen. Nykyäänhän se on S-ryhmä.

Elanto teki jälkiuuni(reikä)leipää, joka oli erinomaista.

Elannolla oli myös limsatehdas, joka teki muun muassa Appelsiini- ja Omenaeloa.

Vierailija kirjoitti:

Elannon tavaratalot ( myöhemmin Eka- ja Maximarket), Elannon baarit ja pullapuodit. Elannon jäsenkirja. En vieläkään tiedä mitä sillä jäsenkirjalla tehtiin, mutta muistan että sellainen "piti" olla. Hain Leppävaaran Maximarkettiin töihin 80' luvun alussa ja ehdoton vaatimus oli ( jos minut palkataan) että liityn tähön E- liikkeeseen. Nykyäänhän se on S-ryhmä.

Oi, muistaako joku muu Elannon häälimpun? Maailman parasta ruisleipää, ei ollut siivutettu ja limppu oli valtava.

Koulumatkalla bussikyyti maksettiin lipuilla jotka olivat sellaisessa lippivihkossa, muistaakseni 30 lippua kannasta toisissaan kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elannon tavaratalot ( myöhemmin Eka- ja Maximarket), Elannon baarit ja pullapuodit. Elannon jäsenkirja. En vieläkään tiedä mitä sillä jäsenkirjalla tehtiin, mutta muistan että sellainen "piti" olla. Hain Leppävaaran Maximarkettiin töihin 80' luvun alussa ja ehdoton vaatimus oli ( jos minut palkataan) että liityn tähön E- liikkeeseen. Nykyäänhän se on S-ryhmä.

Elanto teki jälkiuuni(reikä)leipää, joka oli erinomaista.

Elannolla oli myös limsatehdas, joka teki muun muassa Appelsiini- ja Omenaeloa.

Muistan sellaisen pienehkön ruisreikäleivän jonka nimi oli Eloleipä. Sitä ostettiin Elannon Pullapuodista ja se oli tuoreena todella hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pannukahvin keittäminen. Kenelläkään ei ollut kahvinsuodattimia. Oli tarkkaa puuhaa. Kun vesi kiehui, purut joukkoon ja varovasti takaisin hellalle ihan hetkeksi. Sitten odoteltiin, kaadettiin kuppiin vähän ja se kipattiin takaisin pannuun. Sitten taas odotettiin, että ne purut laskeutui ettei tullut puruja kuppiin. Oli lapsena jännää kun sai ensimmäisiä kertoja yksin suoriutua tästä proseduurista.

Ne on kahvinporoja eikä -puruja, ja meillä tehdään pannukahvia edelleenkin. On nimittäin parasta kahvia. 

Riippuu murrealueesta, kumpaakin käytetään.

Käytetään mitä käytetään, mutta kahvinporot on oikein. 

Ohis, mutta täällä niitä sanotaan myös kahvinpuruiksi.

Joo, voihan niitä sanoa vaikka kahvinpaskakikkareiksi, mutta oikea sana on silti kahvinporot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajokortti oli valkoinen pahvi, joka uusittiin viiden vuoden välein.

Henkilöllisyystodistus oli valkoinen pahvikortti ja se piti uusia viiden vuoden välein.

Ajokortti oli punainen, eikä sitä tarvinnut uusia. Jossain vaiheessa tuli muotiin laminoida pahvisia ajokortteja ja laminaattiin jätettiin reikä josta sai lisättyä silmälaisien käyttövaatimuksen, jos vanhetessa alkoi näkö heikentyä.

https://pbs.twimg.com/media/DqV1bamXgAA_lR_.jpg

Minä tiesin tämän. Sen siitä saa kun kakarat pääsevät muistelemaan. Sain  valkoisen pahvisen ajokortin vuonna 1970. Vuonna 1975, kun se piti vaihtaa olivat punaiset tulleet käyttöön. Sellainen on lompakossa vielä pari vuotta. Silloin sain kuormurikortin vaihdetuksi rekkakortiksi (ABCE) ilman tutkintoja.

195

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elannon tavaratalot ( myöhemmin Eka- ja Maximarket), Elannon baarit ja pullapuodit. Elannon jäsenkirja. En vieläkään tiedä mitä sillä jäsenkirjalla tehtiin, mutta muistan että sellainen "piti" olla. Hain Leppävaaran Maximarkettiin töihin 80' luvun alussa ja ehdoton vaatimus oli ( jos minut palkataan) että liityn tähön E- liikkeeseen. Nykyäänhän se on S-ryhmä.

Elanto teki jälkiuuni(reikä)leipää, joka oli erinomaista.

Elannolla oli myös limsatehdas, joka teki muun muassa Appelsiini- ja Omenaeloa.

Muistan sellaisen pienehkön ruisreikäleivän jonka nimi oli Eloleipä. Sitä ostettiin Elannon Pullapuodista ja se oli tuoreena todella hyvää.

Juuri se, nam.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elannon tavaratalot ( myöhemmin Eka- ja Maximarket), Elannon baarit ja pullapuodit. Elannon jäsenkirja. En vieläkään tiedä mitä sillä jäsenkirjalla tehtiin, mutta muistan että sellainen "piti" olla. Hain Leppävaaran Maximarkettiin töihin 80' luvun alussa ja ehdoton vaatimus oli ( jos minut palkataan) että liityn tähön E- liikkeeseen. Nykyäänhän se on S-ryhmä.

Oi, muistaako joku muu Elannon häälimpun? Maailman parasta ruisleipää, ei ollut siivutettu ja limppu oli valtava.

Ostin häälimpusta aina neljänneksen, hyvää se oli. Lisäksi oli joku todella iso hyvä vaaleakin leipä, siitäkin ostin aina sen neljänneksen.