Kävin katsomassa mummua vanhainkodissa ja osuin paikalle ruoka-aikaan, hänelle oli sidottu tumput käteen ruokailun ajaksi

Miksi näille mummuille ei laiteta peg-nappia. Saisivat ravintoa, vaikka eivät enää itse pystyisi syömään. Pysyisivät vielä muutaman vuoden kauemmin hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan selvittänyt mistä syystä mummo raapii? Onko kenellekkään tullut mieleen, että tuputtavat mm. ruokaa nopeammin suuhun kuin mummo kykenee puremaan ja nielemään? Menin viime vuonna sairaalaan siinä vaiheessa kun "ruokailu" oli päättymässä. Ihmettelin miksi mummun posket olivat kuin oravan posket. Mummun ruoka ei ollut edennyt suuta pidemmälle. Syy - osittain halvaantunut myös nielusta eikä luonnollisesti pystynyt nielemään normaalisti.

Jos alakropasta halvaantunut tai vakavasti vammautunut ihminen ei juokse cooperia, otatko apuvälineeksi piiskan vai jätätkö ihmisen niin pitkäksi aikaa urheilukentälle että juoksee cooperin? Olisiko toisinaan syytä miettiä mistä käytös johtuu sen sijaan että mennään sieltä mistä aita on matalin? Mikäli raapiminen johtuisi tässä tapauksessa esimerkiksi siitä, että ruokaa tuputetaan liian nopeaan tahtiin niin huomattavasti inhimillisempi, oikeudenmukaisempi ja eettisempi vaihtoehto olisi ruokkia hitaammassa vauhdissa/tarjota nestemäisempää ruokaa. Eettisyys ei liene suuressa arvossa vanhustenhoidossa.

Tämä on valitettavasti totta, että syöttäminen tehdään niin hirveällä hosumisella, että syötettävät ovat tukehtua. Sitten ihmetellään kun ei haluaisi syödä.

Monilla huonokuntoisilla on jo muutenkin nielemisvaikeuksia, ei silloin lapata ruokaa suuhun kuin kauhakuormaaja hiekkaa. Myöskään juottaminen ei ole ihan helppoa ja pitää tehdä kärsivällisesti, muuten menee kurkkuun. Olen itsekin syöttänyt ja juottanut vaikeavammaisia, ei ole mikään hosuen tehtävä juttu.

Vanhuksia usein kohdellaan kuin tavarapaketteja, unohdetaan, että huolehditaan tuntevista ihmisistä.

Käyn välillä syöttämässä isääni, joka on vaikeasti dementoitunut, täysin sänkyyn hoidettava. Syöttämiseen kuluu aikaa rauhalliseen tahtiin 40 minuuttia.

Ymmärrät varmaan, että kun laitoksessa on kymmenen samanlaista syötettävää, ei kaikkia kertakaikkiaan voi syöttää mahdollisimman rauhallisesti ja kiireettömästi. Hoitajia ei riitä tähän. Vai jätetäänkö lounas antamatta joka toiselle? Hoitajat eivät ehtisi muuta tekemäänkään kun syöttämään, koska palvelutalossa tarjotaan 5 ateriaa päivässä (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala).

Jos useampi omainen kävisi auttamassa, olisi syömishetket rauhallisia ja kiireettömiä. Mutta eipä siellä usein omaisia näy.

Vierailija kirjoitti:

Miksi näille mummuille ei laiteta peg-nappia. Saisivat ravintoa, vaikka eivät enää itse pystyisi syömään. Pysyisivät vielä muutaman vuoden kauemmin hengissä.

Toivon tosissani että tuo oli sarkastinen kommentti... siltä varalta että ei, kuinka kauan luulet etta se elämän väkisin pitkittäminen on eettistä?

En anna yhdenkään vanhuksen raapia itseäni.  Muistisairaat vanhukset penkovat vaippojaan, raapivat haaroväliään ja takapuoltaan, heillä kynsienalustat ovat täynnä likaa, alkaen ulosteista ym. alapään eritteistä ja bakteereista. 

Näidenkö pitäisi antaa raapia ihonsa rikki ja sairastuttaa itsensä tie mihin että omainen olisi tyytyväinen?!!

Vierailija kirjoitti:

Miksi näille mummuille ei laiteta peg-nappia. Saisivat ravintoa, vaikka eivät enää itse pystyisi syömään. Pysyisivät vielä muutaman vuoden kauemmin hengissä.

Mulle ainakin elämänlaatu on tärkeämpää kuin kärvistellä muutaman vuoden pitempään käytöshäiriöisenä ja muistamattomana.

Vierailija kirjoitti:

Ohis:

Itsekin jouduin seuraamaan erästä vanhusta, joka mielestäni jäi vaille riittävää ravintoa, koska söi liian hitaasti. Hoitajalla oli noin 10 min aikaa syöttää, ja vanhus ei pystynyt tässä ajassa syömään. Usein hoitaja halusi eteenpäin vielä nopeammassakin ajassa.

'Ei ole nälkä', kun ei ottanut seuraavaa lusikallista, vaikka tosiasiassa edellinenkin oli nielemättä.

Vanhus kuoli seitsemässä viikossa tälle osastolle jouduttuaan. Maallikon näkökulmasta lähinnä ravinnon ja nesteen puutteeseen.

En ole omainen, mutta tuttavana kävin kerran tai pari viikossa häntä syöttämässä ja jossain vaiheessa tuntui, vanhus sai ravintoa vain niillä kerroilla.

Ihan kauheeta, mitä osastonhoitaja sanoi kun huomautit asiasta?

Ymmärrän, että tälläisen ratkaisut tuntuvat todella julmilta omaisen silmiin, mutta kukaan hoitaja ei voi toimia raapimispuuna jokaisena ruokailuna. Tumput ovat kuitenkin kivuton vaihtoehto vanhukselle. Vai miltä sinusta tuntuisi, jos sinua päivittäin töissä raavittaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan selvittänyt mistä syystä mummo raapii? Onko kenellekkään tullut mieleen, että tuputtavat mm. ruokaa nopeammin suuhun kuin mummo kykenee puremaan ja nielemään? Menin viime vuonna sairaalaan siinä vaiheessa kun "ruokailu" oli päättymässä. Ihmettelin miksi mummun posket olivat kuin oravan posket. Mummun ruoka ei ollut edennyt suuta pidemmälle. Syy - osittain halvaantunut myös nielusta eikä luonnollisesti pystynyt nielemään normaalisti.

Jos alakropasta halvaantunut tai vakavasti vammautunut ihminen ei juokse cooperia, otatko apuvälineeksi piiskan vai jätätkö ihmisen niin pitkäksi aikaa urheilukentälle että juoksee cooperin? Olisiko toisinaan syytä miettiä mistä käytös johtuu sen sijaan että mennään sieltä mistä aita on matalin? Mikäli raapiminen johtuisi tässä tapauksessa esimerkiksi siitä, että ruokaa tuputetaan liian nopeaan tahtiin niin huomattavasti inhimillisempi, oikeudenmukaisempi ja eettisempi vaihtoehto olisi ruokkia hitaammassa vauhdissa/tarjota nestemäisempää ruokaa. Eettisyys ei liene suuressa arvossa vanhustenhoidossa.

Olisi eettistä hoitaa omat vanhukset kotona. Tulee mieleen kolme ystävääni ,jotka hoitavat vanhuksiaan kotona. Yhdellä on ulkomaalainen mies ja hoidossa on naisen äiti. Yhden sukujuuret ovat Virosta ja hän hoitaa äitiään. Ja yksi on ulkomaalaistaustainen kokonaan. Kaikilla käy myös kodinhoitajia, paitsi ulkomaalaisperhe hoitaa täysin itse. Vaipallisia, ja kaikessa autettavia, mutta moni ei huoli edes hyväkuntoista yksinäistä sukulaistaan hoitoon kotiinsa.

Eikö olisi armeliainta olla syöttämättä? Itse en ainakaan tahdo enää elää siinä vaiheessa kun en saa ruokaa itse suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan selvittänyt mistä syystä mummo raapii? Onko kenellekkään tullut mieleen, että tuputtavat mm. ruokaa nopeammin suuhun kuin mummo kykenee puremaan ja nielemään? Menin viime vuonna sairaalaan siinä vaiheessa kun "ruokailu" oli päättymässä. Ihmettelin miksi mummun posket olivat kuin oravan posket. Mummun ruoka ei ollut edennyt suuta pidemmälle. Syy - osittain halvaantunut myös nielusta eikä luonnollisesti pystynyt nielemään normaalisti.

Jos alakropasta halvaantunut tai vakavasti vammautunut ihminen ei juokse cooperia, otatko apuvälineeksi piiskan vai jätätkö ihmisen niin pitkäksi aikaa urheilukentälle että juoksee cooperin? Olisiko toisinaan syytä miettiä mistä käytös johtuu sen sijaan että mennään sieltä mistä aita on matalin? Mikäli raapiminen johtuisi tässä tapauksessa esimerkiksi siitä, että ruokaa tuputetaan liian nopeaan tahtiin niin huomattavasti inhimillisempi, oikeudenmukaisempi ja eettisempi vaihtoehto olisi ruokkia hitaammassa vauhdissa/tarjota nestemäisempää ruokaa. Eettisyys ei liene suuressa arvossa vanhustenhoidossa.

Olisi eettistä hoitaa omat vanhukset kotona. Tulee mieleen kolme ystävääni ,jotka hoitavat vanhuksiaan kotona. Yhdellä on ulkomaalainen mies ja hoidossa on naisen äiti. Yhden sukujuuret ovat Virosta ja hän hoitaa äitiään. Ja yksi on ulkomaalaistaustainen kokonaan. Kaikilla käy myös kodinhoitajia, paitsi ulkomaalaisperhe hoitaa täysin itse. Vaipallisia, ja kaikessa autettavia, mutta moni ei huoli edes hyväkuntoista yksinäistä sukulaistaan hoitoon kotiinsa.

Miten se olisi sen eettisempää, esim pelokas mistään ymmärtämätön vanhus joudutaan jättämään yksin lukkojen taakse vieraaseen ympäristöön aina jos haluaa käydä vaikka kaupassa ellei tietty asuta siellä mummon kodissa.

Laitoksessa periaattessa joku on aina saatavilla, ympäristö on turvallinen, ammattihenkilöt arvioivat ihmisen vointia, siirrot tehdään turvallisesti jne.

Aloitin työt tk-sairaalassa 1980-luvun puolivälissä ja käsivarsissa on vieläkin arpia kynsivien vuodepotilaiden jäljiltä. Innokkaimmat heistä yrittivät purrakin, mutta suurin osa pystyi hampaattomalla suullaan vain imeytymään kiinni hoitajan käsivarteen. Se oli samanaikaisesti kamalaa ja sydäntäsärkevää. Hoitotoimet oli pakko tehdä vastustelevien potilaiden iskuja väistellen. Syöttämisessä ja juottamisessa ei fuskattu, mutta tahti oli toisinaan liian nopea. Onneksi osastolla kävi omaisia syöttämässä läheisiään. Pahinta oli, jos muistisairas ihminen ei enää tuntenut nälkää/janoa eikä ymmärtänyt, mistä syöttämisessä oli kyse. Siinä tunsi itsensä avuttomaksi. Pakkojuottamisessa käytettyjen pillipullojen käytöstä onneksi luovuttiin ensimmäisenä työkesänäni.

Vierailija kirjoitti:

Miksi näille mummuille ei laiteta peg-nappia. Saisivat ravintoa, vaikka eivät enää itse pystyisi syömään. Pysyisivät vielä muutaman vuoden kauemmin hengissä.

"Pysyisivät muutman vuoden pitempään hengissä." - Miksi ihmeessä tämän takia PEG? Reagoimattomat vanhat ihmiset, joilla ei edes nielemistoiminto enää pelaa. 

Ensimmäisenä tulee kyllä mieleen, että mummollasi on ne tumput käsissä siksi, ettei hän raapisi itseään eikä siksi, että raapisi hoitajaa. 

Pitäisi selvittää, miksi mummusi raapii. Onko hänelle syötetty ruoka liian kuuma, onko hänellä joku muu hätä tms? Itse oli joskus apteekissa hetken töissä ja siellä myytiin Tenoja. Tenojen edustajan kanssa juttelin ja aika raadollista, että sairaaloihin tilataan vaippoja, jotka käytännössä imee 1 vrk pissat. Siis kyllä, vaipat vaihdetaan joillain osastoilla 1x päivässä. 

Miksi sinä ap et itse alkanut syöttää sillä kerralla mummia, kun kerran olit siellä. Mummolta vaan olisit ottanut tumpit pois käsistä ja sinä olisit syöttänyt.

Ei olisi ollut riemulla rajoja ,kun mummo olisi saanut raapia sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mummoani 92 v käytettiin tutkimuksissa, kun ei halua syödä. Mitään vikaa ei löytynyt mahasta, mutta lääkäri sanoi, että siinä iässä syöminen on jo usein vaikeaa, koska nielemislihakset ovat jo heikentyneet, eikä se syöminen tunnu miellyttävältä, koska makuaistiakaan ei enää juuri ole, viimeiseksi kelpaa vain makeat pehmeät ruuat. Puremislihaksetkin ovat yleensä huonossa kunnossa, joten ruuan pitäisi olla ihan muusia. Mutta omaiset ovat vaatimassa vanhuksille pihvejä ja raasteita ja moittivat aina niitä tarjottavia ruokia, niinkuin ne vanhukset vielä  paranisivat pihviateroiden avulla .

Itse haluaisin, että kun olen siinä elämän- (tai monilla dementikoilla elämättömyyden) vaiheessa annettaisiin vain olla syömättä ja kuolla pois.

Nähtyäni aika monta nälkään ja janoon nääntymistä joudun sanomaan, että ei ole hyvä asia vanhukselle eikä niille, jotka joutuvat tätä näännyttämistä sivusta seuraamaan. Lääkärin määräys voi olla, että ei syötetä ja juoteta. Epäinhimillistä kärsimystä.

Ei meillä käsketty lopettamaan syöttämistä ja juottamista, oltiinkin vain hakemamassa selitystä, miksi se on niin vaikeaa. Ja kyllä häntä edelleenkin kärsivällisesti syötetään ja juotetaan.

Olin joskus harjoittelijana Laakson sairaalassa. Eräs hoitaja pölli vanhuksille tarkoitettuja peräruiskeita oman diettinsä tueksi.

Joskus muistisairaalla voi olla purkamatonta fyysistä energiaa, joka purkautuisi jos saisi liikuntaa, vietäis kävelylle. Siihen ei tietenkään ole resursseja.

(Samaa on myös lapsilla ja eläimillä, jos huoltaja ei järjestä liikuntaa, liikkumattomuus voi laukaista agression.)

Vierailija kirjoitti:

Olin joskus harjoittelijana Laakson sairaalassa. Eräs hoitaja pölli vanhuksille tarkoitettuja peräruiskeita oman diettinsä tueksi.

Miten tämä liittyy aiheeseen?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen päättänyt, ettei nyt 77-vuotias äitini laitokseen joudu, jos minussa vain henki pihisee. Suosittelen harkitsemaan samaa.

Tule kertomaan, miten sitten sujuu.

Kun vanhus dementoituu, niin et arvaakaan, mitä kaikkea hän saa aikaan, jos liikuntakyky säilyy.

Kaikki tavarat piilotetaan, naamaan laitetaan teaköljystä, perunajauhoihin.

Kaikki sähkölaitteet piiloon ja kaikki suuhun mahtuva piiloon.

Vahdittava 24/7.

Jos käyvielä itse vessassa, niin pönttö on tukkeessa, kun sinne heitetään kaikkea mahdollista ja mahdotonta.

T. Kokemusta hoitsuna ja omaisena.