Mitä mieltä olet subjektiivisen päivähoito-oikeuden paluusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvä uutinen. Lähtökohtaisesti ajattelisin, että niiden lasten, joita vanhemmat eivät itse halua pitää kotona paras paikka ei ehkä myöskään ole siellä kotona. Ne vanhemmat, joilla jaksaminen riittää olla ja puuhailla lasten kanssa 24/7 eivät tarvitse siihen mitään pakkoa.

Lähtökohtaisesti se apu tarvittaisiin silloin sinne kotiin ja sille vanhemmalle. Eikä niin että pistetään se lapsi kärsimään; tekemään järjettömän pitkiä päiviä isossa lapsiryhmässä. Pahimmillaan se lapsi on 1v ja äidillä uus vauva kotona. 

On tietysti olemassa muitakin päivähoitomuotoja kuin ne järjettömän suurten lapsiryhmien kidutuspäiväkodit, mistä te aina tykkäätte maalailla niitä kauhukuvia.

Kuten? Kerhot, pph:t, ryhmikset ym. ? -> niitä on jo pitkään ajettu alas. Ja ajetaan edelleen. Ja pystyyn lykätään nyt näitä "monitoimitaloja", eli suomeksi sanottuna juurikin järjettömän suurten lapsiryhmien päiväkoteja, puhutaan siis sadoista lapsista yhdessä talossa. Tilat vielä näitä "luokattomia" jo pienilläkin, vedetään vaan vähän sermiä eteen ja kutsutaan niitä monitoimitiloiksi.

Ja niihin houkutellaan kaikki näillä "laadukas varhaiskasvatus"- höpinöillä (suunnitelmat on toki hienoja, ne ei vaan käytännön tasolla toteudu) ja ilmaisilla varhaiskasvatusmaksuilla. Samalla toisaalla puhutaan työntekijöiden valtavasta joukkopaosta; ensin katosi opettajat ja nyt on meneillään hoitajien joukkopako. 

Onneksi itsellä on varhaiskasvatuksessa enää vain kuopus, ja hänelläkin vain 1,5v jäljellä. Ongelmat näen joka päivä, vaikka henkilökunta hymyilee nätisti lasta tuodessa ja hakiessa. 

Näistä ei ole kyllä kokemusta kun omat lapset on pph:lla. Meillä sujuu kaikki mainiosti ja ihan samat päivähoidon säännöt meitäkin koskee. Kun varhaiskasvatusoikeus oli rajattu alle 20 h/vk, sai pph huonompaa palkkaa osapäiväisistä lapsista (tai perhe joutui maksamaan enemmän). Parilla tutulla on kyllä lapsia päiväkodissa, eikä heidän kokemukset tunnu kyllä ihan vastaavan niitä pahimpia painajaisia joita täällä on maalailtu.

Tietysti on kokonaan toinen kysymys, että jos päivähoito on joillakin paikkakunnilla laadultaan ala-arvoista, niin löytyykö tähän muka oikeasti lääke subjektiivisen päivähoidon kieltämisestä vai pitäisikö sittenkin keksiä ihan muita ratkaisuja.

Se mitä perhe näkee arjesta on ihan murto-osa, siten vähän yhdentekeviä nämä "kyllä meidän Molla vaan on tykännyt"-jutut. Ammattilaisten pako alalta kertoo kyllä totuuden. Ja kokemukseni mukaan myöskään lapset ei osaa tuoda ilmi niitä epäkohtia sen paremmin, pienelle lapselle surkeastakin muodostuu nopeasti arkinen asia (esim. se ettei kukaan aikuinen ehdi kohtaamaan häntä kertaakaan päivän aikana kunnolla), eikä hän osaa sellaista kyseenalaistaa, tuoda ilmi taikka kritisoida. 

Tunnen kaksi alalla ollut joita työnantaja kielsi myös kertomasta perheille että ovat lähdössä. Edes tätä ei saa sanoa, perhe voisi miettiä uudelleen lapsen hoidossa olemista jos saisi tietää että se lempitäti onkin irtisanoutunut.

Hieno juttu. Ehdin näin lenkkeillä koiran kanssa, käydä lounaalla, ratsastaa hevosellani. Ja lapsi saa yhtäaikaa mielekästä tekemistä, ruokaa ja leikkikavereita.

T:kotirouva

Huonoa, että työssäkäyvät eivät saa lapsiaan lähipäiväkotiin ja huonoa, että äitiyslomalaiset vievät isomman 2 vuotiaan pois perheen luota koko päiväksi.

up

Vierailija kirjoitti:

Erittäin hyvä uutinen. Lähtökohtaisesti ajattelisin, että niiden lasten, joita vanhemmat eivät itse halua pitää kotona paras paikka ei ehkä myöskään ole siellä kotona. Ne vanhemmat, joilla jaksaminen riittää olla ja puuhailla lasten kanssa 24/7 eivät tarvitse siihen mitään pakkoa.

Tällaisille vanhemmille pitäisi vielä järjestää jaksamisen perus- ja jatkokurssi vielä suuremmalla syyllä kuin lapsille kokopäivähoitopaikka, sillä lapsi parat joutuvat kuitenkin olemaan muun aikansa näiden jaksamisen tuolla puollen hiippailevien hemmojen armoilla.