Lue keskustelun säännöt.
"Uudenmaan koululaiset ovat jopa yllättävän paljon paremmassa kestävyyskunnossa kuin esimerkiksi Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kouluja käyvät ikätoverinsa"
12.12.2019 |
En nyt tiedä mitä yllättävää tuossa on, samoilla seduilla on valtava ylipaino-ongelma teineillä. Surullista että aikuisiän syrjäytyminen kohdistuu samaan porukkaan.
Kommentit (36)
Tuota... kun tuo Move ei kerro mistään muusta kuin siitä, että testit on tehty. Oman lapseni luokalla ei juostu hampaat irvessä, opettaja kun sanoi, että ei vaikuta liikuntanumeroon. Tuusulassa asuvalle serkulle oli sanottu, että testituloksesta tulee yksi osa liikuntanumeroa.
Kannattaa nyt muistaa, että Move on pelkkä tiedonhankintamenetelmä, johon koulut on pakotettu. Osa liikunnanopettajista osaa asettaa systeemin oikeisiin raameihin, osa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudenmaan koululaisista huomattava osuus asuu taajama-alueella (pk-seutu), missä liikutaan enemmän jalkaisin. Muualla prosentuaalisesti suurempi määrä asuu haja-asutusalueilla, mistä kuljetaan taksilla kouluun ja vanhempien kyydillä kavereille.
Eiköhän tuo kerro paljon enemmän siitä, millä vakavuudella liikunnanopettajat asiaan suhtautuvat. Osa katsoo, että tuo on pelkkä pakkopulla ohi kaikkien opetussuunnitelmassa olevien lajien ja osa taas treenauttaa lapsia pelkkää movetestausta varten 2-3 kk ajan. Lisäksi Uudellamaalla opettajat saa bonuksia sen mukaan, miten lapset testissä pärjäävät.
Kaupunkkiseuduilla kuljetaan kouluun jalan tai pyörällä, maalla viesään ovelta ovelle. Helsinki-Turku-Tampere -akselilla myös liikuntaharrastusten mahdollisuudet ovat hyvät, eikä harrastuksiin tarvitse välttämättä kuljettaa tuntikausia.
Ihan asiallinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Sinne korpeen on jämähtänyt heikoin aines. Näkyy kaikessa.
Näkee että sinä et kuulu heikoimpaan ainekseen. Älykkyys oikein huokuu kommentistasi.
😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin meillä opettaja jätti heikoimpien / keskeyttäneiden tulokset ilmoittamatta. Näin vain parhaiden tulokset tuli tilastoihin. Uudellamaalla on toisaalta huomattavasti enemmän oppilaita, jolloin voi jättää useamman huonon tulokset pois-
Mistä te keksitte, että maalla ei liikuta? Monella lapsella on koulumatkaa yli 25 km, mutta siitä pitää jalan tai pyörällä kulkea 5 km. Se on totta, että koulumatka-aikaa on 2 tuntia päivässä, joten aikaa liikunnalle ei jää samalla tavalla kuin kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä te keksitte, että maalla ei liikuta? Monella lapsella on koulumatkaa yli 25 km, mutta siitä pitää jalan tai pyörällä kulkea 5 km. Se on totta, että koulumatka-aikaa on 2 tuntia päivässä, joten aikaa liikunnalle ei jää samalla tavalla kuin kaupungissa.
Jos on noin pitkä koulumatka, millä todennäköisyydellä lapsi harrastaa vielä jotain liikuntaa koulupäivän jälkeen? Aika harva lähtee omatoimisesti lenkille sinne maantien varteen, lähimmät hiihtoladut ja luistelukentätkin saattavat olla siellä koululla, ohjatut urheiluharrastukset vaatisivat sitä, että sinne "kylälle" pitäisi vanhempien lähteä viemään erikseen, joskus jopa "lähikaupunkiin" asti.
Toisaalta harvalla on sitä koulumatkaa 25 km josta 5 km pitää ensin mennä omin voimin. Useammalla koulumatkaa on jotain 5 km ja 20 km väliltä, ja bussipysäkille / taksin noutopaikkaan saattaa olla korkeintaan muutama sata metriä.
Vierailija kirjoitti:
Mistä te keksitte, että maalla ei liikuta? Monella lapsella on koulumatkaa yli 25 km, mutta siitä pitää jalan tai pyörällä kulkea 5 km. Se on totta, että koulumatka-aikaa on 2 tuntia päivässä, joten aikaa liikunnalle ei jää samalla tavalla kuin kaupungissa.
Ei varmasti ole yhtäkään lasta, joka kulkee tuon matkan kävellen joka aamu ja ilta. Älä nyt hullujas puhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Landella ei ole muuta tekemistä kuin istua illat kotona tietokoneella. Kaupungissa voi harrastaa kaikkea
No, miettikääpä sitä, että Kainuussa, Pohjois-Karjalassa jne. muuttotappiokunnissa koulumatkat ovat haja-asutusalueella usein aivan tolkuttoman pitkiä. Jos lapsi istuu koulutaksin tai bussin kyydissä päivittäin 2 tuntia ja käyttää odotukseen yhteensä puoli tuntia, voitte laskea, kuinka paljon vähemmän hänellä jää aikaa liikkua, urheilla ja olla aktiivinen.
Voitte myös laskea liikuntapaikkatiheyden vaikka Pohjois-Karjalassa ja verrata sitä esim. Uuteenmaahan: kummassahan on tiheämmässä urheilukenttiä, liikuntahalleja, jäähalleja, uimahalleja, sisäleikkipuistoja jne.
Ehkä tälläkin voi olla jotakin tekemistä asian kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Landella ei ole muuta tekemistä kuin istua illat kotona tietokoneella. Kaupungissa voi harrastaa kaikkea
Internetti on varmaan kääntänyt asiat päälaelleen. Lapset ja nuoret maalla ovat jämähtäneet netin ääreen,(keskimäärin, eivät kaikki :) kun ympäristössä on virikkeitä vähemmän, kuin mitä kaupungissa on tarjota.
Vierailija kirjoitti:
No, miettikääpä sitä, että Kainuussa, Pohjois-Karjalassa jne. muuttotappiokunnissa koulumatkat ovat haja-asutusalueella usein aivan tolkuttoman pitkiä. Jos lapsi istuu koulutaksin tai bussin kyydissä päivittäin 2 tuntia ja käyttää odotukseen yhteensä puoli tuntia, voitte laskea, kuinka paljon vähemmän hänellä jää aikaa liikkua, urheilla ja olla aktiivinen.
Voitte myös laskea liikuntapaikkatiheyden vaikka Pohjois-Karjalassa ja verrata sitä esim. Uuteenmaahan: kummassahan on tiheämmässä urheilukenttiä, liikuntahalleja, jäähalleja, uimahalleja, sisäleikkipuistoja jne.
Ehkä tälläkin voi olla jotakin tekemistä asian kanssa?
Mutta on metsää, järviä, tuntureita ja vaikka mitä parempaa, kuin joku hikinen kuntosali tai sisäleikkipuisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, miettikääpä sitä, että Kainuussa, Pohjois-Karjalassa jne. muuttotappiokunnissa koulumatkat ovat haja-asutusalueella usein aivan tolkuttoman pitkiä. Jos lapsi istuu koulutaksin tai bussin kyydissä päivittäin 2 tuntia ja käyttää odotukseen yhteensä puoli tuntia, voitte laskea, kuinka paljon vähemmän hänellä jää aikaa liikkua, urheilla ja olla aktiivinen.
Voitte myös laskea liikuntapaikkatiheyden vaikka Pohjois-Karjalassa ja verrata sitä esim. Uuteenmaahan: kummassahan on tiheämmässä urheilukenttiä, liikuntahalleja, jäähalleja, uimahalleja, sisäleikkipuistoja jne.
Ehkä tälläkin voi olla jotakin tekemistä asian kanssa?[/quote
Ei ole. Böndet on laiskoja.
Minua tässä asiassa kiinnostaisi lähinnä syyt siihen miksi tyttöjen ja poikien kunto on "romahtanut" vuosien varrella.
Millaiset on poikien liikuntatunnit nykyisin?
Millaiset on tyttöjen liikuntatunnit nykyisin?
Muista omalla koulu aikana sen että pojat olivat todella hyvässä kunnossa ja liikuntatunneilla liikuttiin oikeasti kaikki tosissaan, tietenkin aina niitä muutamia heikompia poikia myös oli mutta ne oli harvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, miettikääpä sitä, että Kainuussa, Pohjois-Karjalassa jne. muuttotappiokunnissa koulumatkat ovat haja-asutusalueella usein aivan tolkuttoman pitkiä. Jos lapsi istuu koulutaksin tai bussin kyydissä päivittäin 2 tuntia ja käyttää odotukseen yhteensä puoli tuntia, voitte laskea, kuinka paljon vähemmän hänellä jää aikaa liikkua, urheilla ja olla aktiivinen.
Voitte myös laskea liikuntapaikkatiheyden vaikka Pohjois-Karjalassa ja verrata sitä esim. Uuteenmaahan: kummassahan on tiheämmässä urheilukenttiä, liikuntahalleja, jäähalleja, uimahalleja, sisäleikkipuistoja jne.
Ehkä tälläkin voi olla jotakin tekemistä asian kanssa?
Mutta on metsää, järviä, tuntureita ja vaikka mitä parempaa, kuin joku hikinen kuntosali tai sisäleikkipuisto.
joo olis, mutta enemmän siellä luontopoluilla ym. käy etelän ihmiset kuin paikalliset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, miettikääpä sitä, että Kainuussa, Pohjois-Karjalassa jne. muuttotappiokunnissa koulumatkat ovat haja-asutusalueella usein aivan tolkuttoman pitkiä. Jos lapsi istuu koulutaksin tai bussin kyydissä päivittäin 2 tuntia ja käyttää odotukseen yhteensä puoli tuntia, voitte laskea, kuinka paljon vähemmän hänellä jää aikaa liikkua, urheilla ja olla aktiivinen.
Voitte myös laskea liikuntapaikkatiheyden vaikka Pohjois-Karjalassa ja verrata sitä esim. Uuteenmaahan: kummassahan on tiheämmässä urheilukenttiä, liikuntahalleja, jäähalleja, uimahalleja, sisäleikkipuistoja jne.
Ehkä tälläkin voi olla jotakin tekemistä asian kanssa?
Mutta on metsää, järviä, tuntureita ja vaikka mitä parempaa, kuin joku hikinen kuntosali tai sisäleikkipuisto.
Niihin päästäkseen usein täytyisi tallustella tai pyöräillä pimeää maantienlaitaa autoja peläten.
Varmasti tuo on yhteydessä siihen, että kaupungeissa on vähemmän ylipainoisia.
Kaupungeissa on enemmän mahdollisuuksia harrastaa erilaisia asioita. Vaikka itse harrastus ei olisi liikkumista, niin silti sinne harrastukset meneminen liikuttaa.
Tietysti maaseudulla on mahdollista liikkua, mutta kuinka moni oikeasti liikkuu ellei ole jotain sovittua harrastusta tiettynä aikana. Viitsiikö sitä talvella lähteä ulos, pimeään liukastelemaan.
Olen itse asunut lapsena ja teininä sekä maalla että kaupungissa. Maalla asuessani leikin paljon metsässä varsinkin kesäisin ja siitä on jäänyt hyvät muistot. En kuitenkaan muista että talvella olisin leikkinyt paljonkaan ulkona. Liikkuminen jäi kokonaisuudessaan maalla vähäisemmäksi kuin kaupungissa, sillä maalla liikuttiin todella paljon autolla ovelta ovelle ja kaupungissa käveltiin enemmän. Autolla ei edes päässyt ovelta ovelle. Arkiliikuntaa tuli jo koulussa käymisestä. Kaippaankin mentiin kävellen tai pyörällä eikä autolla. Ja lisäksi oli harrastuksia joihin myös mentiin kävelemällä.
Aikuisikäni olen asunut kaupungissa. Välillä pienemmässä ja välillä suuremmassa. Omalla kohdalla on käynyt niin, että olen liikkunut kävellen sitä enemmän mitä suurempi kaupunki on ollut kyseessä. Tämä arkiliikunta on näkynyt painossa siten, että suuressa kaupungissa pysyy hoikkana helpommin. Pikkukaupungissa asuessani olen aina joutunut tarkkailemaan syömisiäni.
Tietty kaupungeissa voi myös ajaa autolla ovelta ovelle (vaikka se on vaikeampaa kuin maalla) ja toisaalta maalla voi liikkua vaikka kuinka paljon. Ihmiset ovat erilaisia ja toimivat erilaisilla tavoilla. Keskimäärin kuitenkin ihmiset ovat kaupungeissa hoikempia. Tutkimusten mukaan varsinkin lähellä keskustaa asuvat ovat hoikkia.
Uusimaa loistaa myös PISA-tuloksissa, koululaiset melkein vuoden edellä siihen verrattuna mitä jossain syrjäkylillä. Aina haukutaan että m a m u t laskisi suomen tuloksia, mutta kyllä syy on ihan vaan koulutusleikkauksissa, opetusryhmien koon kasvattamisessa, opettajien kurinpitokeinojen poistamisessa ja erityisryhmien poistamisessa. 322
Ja aina kun sanotaan, että maalla kasvaa terveimmät lapset ja siellä ne on paras kasvattaa. Olen aina ollut vahvasti eri mieltä. Asuin itse lapsena maalla ja oma teinini on aina asunut ison kaupungin keskustassa. On hänellä nyt ollut huomattavasti monipuolisempi ja hauskempi lapsuus kuin minulla. Paljon kavereita, harrastuksia, touhua ja tohinaa. Liikkuu joka paikkaan kävellen tai pyörällä, minun piti joka kerta kinuta vanhempiani kuskaamaan edes kaverin luo.