G: Osaatko miehesi kieltä?

Osaan mieheni kieltä pari lausetta, minun nimi on... minulla on nälkä... minun pojan nimi on... ja numerot n. kuuteen saakka. Eli en siis osaa kieltä.



Löysin yhden englanninkielisen oppikirjan, teach yourself... , mutta opinnot päättyivät siihen, kun kirjaimisto vaihtui kappaleessa 6. Opinnot siis harkinnassa ja varmaan pitäisi itse opiskella, kun nepalin kielestä ei kurssia löydy...

Opettelin vietnamia omin päin ennen kuin olin miestäni tavannutkaan. Meillä oli naapureina vietnamilaisia. Yhdellä kesäyliopiston kurssilla olen joskus käynyt, mutta se oli liian helppo. Kirjastosta on löytynyt suht hyvin matskua, vaikka murre ei ihan täsmää (mieheni on Etelä-Vietnamista).



Ymmärrän vietnamia sekä luettuna että kuultuna aika hyvin (ja arvaan loput asiayhteydestä). Voin lukea sanomalehtiä, pysyn kärryillä keskustelussa, voin heittää kommenttia väliin, tiedän, mihin ollaan menossa jne. Mutta puhe tökkii. On vaikeaa, kun sanan merkitys vaihtelee äänenkorkeuden mukaan. Miehen kanssa olen alusta asti puhunut suomea. Vietnamissa on tietysti usein " pakko" puhua vietnamia, jos haluaa tulla ymmärretyksi. Toisaalta hyvä ymmärrys nostaa puhumisen kynnystä: on ärsyttävää puhua kuin pikkulapsi. Mutta eipä sille mitään voi, puhumaan oppii vain puhumalla.

mutta haluaisin kyllä kovasti joskus opetella. Albanian kieli kuullostaa mielestäni kauniilta eikä olisi uusia aakkosiakaan opeteltavana niin siinä mielessä ei ainakaan tunnu mahdottoman vaikealta.. Lausutaankin pitkälti niin kuin kirjoitetaan. Ja olisi kiva pystyä joskus tulevaisuudessa miehen kaikkien sukulaisten kanssa puhumaan edes jonkun verran, nyt kun tuo lapsikin jo meillä on :)



Tietääkö kukaan mitään hyviä albanian itseopiskelumateriaaleja, joista olisi hyvä aloittaa? Entä onkohan Turussa tulossa/menossa jo joku albanian kurssi? Mieheni on siis Kosovosta, puhuu albaniaa äidinkielenään.

Luen mieheni kielellä lehtiä, katson tv:tä, juttelen mieheni sukulaisten kanssa lähes päivittäin ja tietenkin kotona meillä puhutaan tätä kieltä suomen lisäksi.

Eli olen oppinut ajan kanssa, kävin yhden kurssin aikoinaan ja sen jälkeen omatoimisesti kielioppia kahlaamalla ja erityisesti vaan rohkeasti puhumalla.

Itse osaan vain muutamia lauseita ja muutaman ' tuhman' sanan. Mutta halu oppia puhumaan mieheni kieltä on kova.

Mieheni ystävät ihmettelivät miten on mahdollista, että ymmärrän melkein kaiken vaikken osaa puhua- Niin miten se on mahdollista ? Luulisi, että jos ymmärtää niin silloin myöskin osaisi puhua.

Mieheni kielessä kirjaimet ovat vaikean näköisiä ja niitä on paljon- Joten oppia kirjoittamaan ko. kieltä saattaisi olla aika hankalaa ..



t.emmi

Kysymys ehka suunnattu Suomessa asuville, ja mehan ei siella asuta...mutta toki puhua palpatan sujuvasti ilman mitaan kursseja/ kouluja...aika tehnyt tehtavansa, ja turkki kakkoskieli heti suomenkielen jalkeen:)

angelika1984:

Tietääkö kukaan mitään hyviä albanian itseopiskelumateriaaleja, joista olisi hyvä aloittaa? Entä onkohan Turussa tulossa/menossa jo joku albanian kurssi? Mieheni on siis Kosovosta, puhuu albaniaa äidinkielenään.

Meillä on kaksi erilaista kielikurssia, molemmat englantia-albania. Toinen on tietokoneromppu; " Learn Albanian" . Ihan kiva, mutta melko suppea tarjonnaltaan. Itse en sitä juurikaan ole käyttänyt, mutta 5-vuotias tyttäremme tykkää kovasti " pelata kielipeliä" .

Laajempi ja kattavampi kielikurssi on " Collequail Albanian" , jossa on koulumaisesti kuuntelu-cd (ja kasetti) sekä paksu kirja missä on sanastoa, tehtäviä ja tekstikappaleita, joissa edetään loogisesti helposta asiasta vaikeampaan. Kielioppiakin on kattavasti. :o) Sitä voin suositella ja miksei tuota romppuakin, jos teillä on lapsia.

Jos haluat kielikursseja ostaa, mene vaikka tuonne " www.vertaa.fi" ja syötä kirjaosastossa hakusanaksi " albania" - saat ostopaikat sekä hinnat. Itse olen ostanut suomalaisesta kirjakaupasta molemmat.

Itse puhun mieheni kieltä jonkin verran. Sanasto on aika laaja ja ymmärrän hyvin ja kirjoitettukin teksti aukeaa, mutta jotenkin vain tuo puheen tuottaminen takkuaa. Kai minä jännitän puhetilanteissa, enkä siksi löydä sanoja vaikka ne osaisinkin. No - ajan kanssa harjoitus tekee mestarin, eikös vaan? ;o)

Saranda:

" Collequail Albanian" )

fluentti miehen kieli taalla, niin kuin muillakin niin aika tehnyt tehtavansa ja tietty kun lapset puhuu isansa kielta niin siita se kaikki on alkanut aikoinaan se minunkin oppimiseni. Miehen kieli kuitenkin minulla on 3' s paikalla kun englanti on kodin ulkopuolinen kieli ja tulee sita kaytettya enemman kuin miehen kielta ( suomessa usein puhun lapisille swahiliakin koska mieheni ei tule suomeen kanssamme pitkille kesalomille ).



Hyvaa kesaa, Mama-Njogu

Kertoisitteko pääpiirteitä kielestä, onko arabiaa muistuttava kieli miten paljon? Onko maskuliini, feminiini, miten verbimuodot muodostetaan, taipuuko sanat? Entä onko kirjoitusasu aina latinalaisin aakkosin?



Miten ihmisiä muuten puhutellaan? Herra, rouva + sukunimi vai etunimi? Jostain luin, että jossain afrikan kielessä (todella tieteellistä joo:) käytetään paljon " mama" -sanaa kun puhutaan naisista, kohteliaisuutena. Osaisiko joku tästä kertoa lisää?

swahili ei minusta muistuta arabiaa vaikka monet nain sanovatkin, JOITAIN sanoja on swahilissa jotka tulevat arabiasta ( esim. numeroissa ) mutta kielena/puhuttuna ei kuulosta yhtaan samalta.



Swahilia luetaan/puhutaan niin kuin kirjoitetaan ( monikoissa vaihtuu /lisataan kylla ekat 2 kirjainta esim. mango=embe/ma-embe, tuoli= kiti/viti, kuppi=kikombe/vikombe )....Ja mikaan sana EI ikina ala pelkalla C' lla vaan aina CH-.



Mama-ksi kuuluu kutsua oman aidin ikasia ja mummuksi ( NYANYA, mika muuten myos tarkoittaa tomaattia, aanen paino vaan eri aannettaessa ) oman mummun ikaisia, kaikkia jolla on lapsi kuuluu kutsua ensimmaisen lapsen ( tai sen lapsen jonka tunnet ) nimen mukaan esim. " mama-Lydia" , siksi siis mina myos Mama-Njogu. Esim. anoppi ei voi kutsua minua omalla etunimellani vaan kutsuu minua mama-Njogu' ksi.



Nykyaan nuorten ihmisten keskuudessa tietty tamakin kaytanto muuttumassa kun lansimaistuvat kovaa vauhtia.



Niin ja kenian swahili muualla kuin rannikolla on aikas " ankeeta" tanzanialaisten kanssa hengaavat oppivat sen kunnon swahilin ( suomeksi muuten suahili ):)



Mut jep jep, meilla reissuun lahto lahestyy ja pitaa katella mita tuolla laukussa on jo pakattuna eli moit for now.



Mama-Njogu

vaikka monia kieliä muuten puhunkin.. Kaipa sitä jossakin vaiheessa sitten tulee harjoteltua, vaikka mieskään ei puhu täydellisesti omaa äidinkieltään, vaan sekalaisesti kahta eri murretta. Opinhan mä sitä esikoisenkin isän kieltä helposti ja nopeasti.. :)

Pikkusen osaan, aika vähän. Muita kieliä kyllä puhun.

mutta puhuminen tuottaa viela vaikeuksia. Mies puhuu minulle usein aidinkieltaan.

Kotona yhteinen kielemme on kuitenkin englanti, sillä sillä olemme aina kommunikoineet. Opin mieheni kielen asuessani hänen kotimaassaan.



Mieheni kieltä puhun vain silloin kun tuntuu siltä, ettei asia muuten mene perille. Ja lisäksi silloin kun haluamme muiden aikana vaihtaa ajatuksiamme privaatisti.

Puhun Mieheni kieltä mikä on Turkki ,aivan loistavasti sukulaisetkin ymmärtää olen puhunut Turkkia jo ennen kuin tapasin mieheni.

Mielenkiintoista kuulla tästä nimikäytännöstä!



Entä miesten kohdalla? Miksi heitä kutsutaan?

Miehet ( siis oman isasi ikaiset tai joskus jopa lapselliset kaverit jonka nimea et tieda ) on sitten daddy mut yleensa sit esim. Baba-Njogu eli mama ja baba:) Itse kutsun miestani daddy' ks ( Dadi ) lasten kuullen ja sit muuten omalla nimella.



Mut me mennaan viela muksujen kans kavelylle elikka moit ja kuulumisiin:)



Mama-Njogu

kyllä minä osaan jonkun verran mieheni äidinkielen, voisi sanoa näin että ymmärrän kuitenkin enemmän kuin itse haluan puhua. Espanja on kiva kieli ja olisin mielellääni jatkunut sitä kielen opiskelua, mutta en vielä kun olen vielä kotona lasten kanssa.Mutta olisi tarkoitus jatkaa sitä jossain vaiheessa. Ei ainakaan ole ongelma enkö kuulisi sitä kieltä missään koska meillä on paljon tuttavia jotka puhuvat espanja ja joskus mieheni puhuu espanja muutenkin kotona lapsille.