Lue keskustelun säännöt.
20-40-vuotiaissa on 70 000 miestä enemmän kuin naista. (Lähde: Tilastokeskus) - nuorelle pariutumishaluiselle miehelle tällä on karut implikaatiot
10.12.2019 |
Kilpailu on kovaa nuorelle miehelle, miehiä on niin paljon enemmän naisille.
Moni jääkin ilman.
Oletko sinä yksi sellainen? Et löydä naista, vaikka mitä tekisit. Eikä sinussa ole mitään vikaa, ongelmana on vain se, että naisia ei riitä jokaiselle miehelle.
Tilanne on ikävä. Mitä sille voi tehdä?
Kommentit (591)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Onhan siinä eroa onko yhdellä miehellä parisuhde koko ajan ja kolmella muulla nolla. Vai tapahtuuko tätä kiertoa niin että jokainen mies saa sen suhteen ainakin joksikin aikaa. Kumpi on parempi?
Ei jokainen nainenkaan ole parisuhteessa koko aikaa.
Mutta tässä on nyt jo useampaan kertaan yritetty kysyä, että pitäisikö jotain siis tehdä ja jos, niin mitä ja kenen. Vai ihan lämpimikseenkö tässä vain toistellaan lukumääriä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vastaavasti naisia on enemmän yli 55 vuotiaissa. Kyllä parisuhteissa ollaan vielä 55-ikävuoden jälkeenkin! Kummallakin sukupuolella on tällaista aikaa elämässään, että toista sukupuoleta on enemmän. Siten asiat ovat tasapainossa.
Perhebarometri 2018 -tulosten mukaan alle 40-vuotiaiden miesten lapsettomuuden syinä sopivan kumppanin puute nousi tärkeäksi tekijäksi. Eikä ihme, meillähän on valtava pula perheenperustamis-ikäisistä naisista maassamme! Järkyttävää määrää ilman omaa perhettä jääviä nuoria miehiä ei hirveästi lohduta tieto siitä, että vasta 55v+ iässä mahdollisuudet parisuhteisiin paranee
Mikä sinun mielestäsi olisi ratkaisu tähän?
Maahanmuuttopolitiikasså voitaisiin ainakin kiinnittää huomiota tähän ja tehdä tilannetta parantavia ratkaisuja.
Esim. Ruotsista turvåpaikkaa hakevista alaikäisistä noin 90 prosenttia ovat olleet poikia ja pienen maan nuorison sukupuolijakauma onkin jo vääristynyt Kiinan kaltaiseksi.
https://yle.fi/uutiset/3-8489107
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Ei se ollut selittelyä parhain päin vaan fakta. Kummityttöni on 18-vuotias ja seurustelee tällä hetkellä kolmannen poikaystävän kanssa. Eivät ihmiset pariudu 20-vuotiaina ja pysy siinä liitossa 40-vuotiaaksi saakka.
Miksi ylipäänsä pitäisi selitellä parhain päin, kun eihän kyse ole mistään, missä haettaisiin syyllisiä. Ei ole meidän naisten vika, että meitä on nuorena vähemmän kuin miehiä. Emme me sille mitään voi.
Toimisiko tuo työttömyyden vähentämiseen myös? Jos vaikka jaettaisiin työpaikat niin että yksi tekisi 10 vuotta ja toinen seuraavat 10 vuotta. Sitten ei sinun logiikallasi olisi työttömyyttä koska kumpikin kuitenkin saa olla 10 vuotta töissä?
Ylijäämämies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Ei se ollut selittelyä parhain päin vaan fakta. Kummityttöni on 18-vuotias ja seurustelee tällä hetkellä kolmannen poikaystävän kanssa. Eivät ihmiset pariudu 20-vuotiaina ja pysy siinä liitossa 40-vuotiaaksi saakka.
Miksi ylipäänsä pitäisi selitellä parhain päin, kun eihän kyse ole mistään, missä haettaisiin syyllisiä. Ei ole meidän naisten vika, että meitä on nuorena vähemmän kuin miehiä. Emme me sille mitään voi.
Ylijäämies on 33-vuotias, eikä hän ole seurustellut kenenkään kanssa.
Ylijäämämiehellä on mahdollisuus saada nainen 56-vuotiaana, ja se masentaa ylijäämämiestä.
Ylijäämämiehen tapa puhua itsestään viittaa vahvasti nepsy-puolen ongelmiin. Ja muistutan ylijäämämiestä, että 56-vuotias vanhapoika ei kelpaa kenellekään. Mutta jos ylijäämämies jatkaa nepsy-puhettaan, niin ei taida oma mielenkiintoni riittää hänen kanssaan keskusteluun.
No eipä sit ihmekään että suurin osa miehistä tuntuu nykyään olevan homoja. Ei riitä naisia kaikille joten kiiman vimmoissaan mieskin käy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Ei se ollut selittelyä parhain päin vaan fakta. Kummityttöni on 18-vuotias ja seurustelee tällä hetkellä kolmannen poikaystävän kanssa. Eivät ihmiset pariudu 20-vuotiaina ja pysy siinä liitossa 40-vuotiaaksi saakka.
Miksi ylipäänsä pitäisi selitellä parhain päin, kun eihän kyse ole mistään, missä haettaisiin syyllisiä. Ei ole meidän naisten vika, että meitä on nuorena vähemmän kuin miehiä. Emme me sille mitään voi.
Toimisiko tuo työttömyyden vähentämiseen myös? Jos vaikka jaettaisiin työpaikat niin että yksi tekisi 10 vuotta ja toinen seuraavat 10 vuotta. Sitten ei sinun logiikallasi olisi työttömyyttä koska kumpikin kuitenkin saa olla 10 vuotta töissä?
Väännän rautalangasta: M i t ä s i i s p i t ä i s i t e h d ä j a k e n e n ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Onhan siinä eroa onko yhdellä miehellä parisuhde koko ajan ja kolmella muulla nolla. Vai tapahtuuko tätä kiertoa niin että jokainen mies saa sen suhteen ainakin joksikin aikaa. Kumpi on parempi?
Ei jokainen nainenkaan ole parisuhteessa koko aikaa.
Mutta tässä on nyt jo useampaan kertaan yritetty kysyä, että pitäisikö jotain siis tehdä ja jos, niin mitä ja kenen. Vai ihan lämpimikseenkö tässä vain toistellaan lukumääriä?
Eräs ratkaisu olisi alkaa suosia naisten maa h an tuloa nykyisen miesenemmistön sijaan.
Toinen olisi että jos suomalainen hakisi itselleen naisen ulkomailta, tämä saisi nykyistä huomattavasti helpommin kansalaisuuden, ja jäädä suomeen miehen kanssa. Valtio voisi myös tukea hakuprosessia jollakin tavalla.
Tässä on vain kaksi esimerkkiä, jotka nyt nopeasti tulivat mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Onhan siinä eroa onko yhdellä miehellä parisuhde koko ajan ja kolmella muulla nolla. Vai tapahtuuko tätä kiertoa niin että jokainen mies saa sen suhteen ainakin joksikin aikaa. Kumpi on parempi?
Aika harva on yhdessä ja ainoassa suhteessa koko ajan 20-40 vuotiaaksi vaikka miehiä ja naisia olisikin aivan sama määrä. Kyllä luonnollista vaihtelua on joka tapauksessa. On aika sama olisiko joku vaihtoehto parempi tai huonompi koska emme siihen voi juuri vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Onhan siinä eroa onko yhdellä miehellä parisuhde koko ajan ja kolmella muulla nolla. Vai tapahtuuko tätä kiertoa niin että jokainen mies saa sen suhteen ainakin joksikin aikaa. Kumpi on parempi?
On toki eroa. Kumpi on parempi lienee makuasia. Perheen perustaminen voi olla vaikeaa määräaikaissuhteessa.
Pointti oli kuitenkin se että parisuhteiden ketjuttaminen useamman miehen keskenkin heikentää pariutumismahdollisuuksia verrattuna siihen että sukupuolijakauma olisi tasainen, puhumattakaan siitä että naisia olisi enemmän kuin miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa nyt huomioon että vaikka naisia olisi enemmän, niin vapaa nainen on vapaa yritettäväksi. Ei siihen tule ne 50 000 tai 70 000 muuta miestä sille juttelemaan just silloin kun te teette tuttavuutta. Teidän tilaisuudet on ohi vasta kun ei ole enää vapaita naisia.
Niinpä. Täällä esimerkiksi kolmekymppinen, pyöreähkö seinäruusutar, mutta eipä ole miehiä koskaan pahemmin kiinnostanut.
Minkäköhän takia?
Tunnistit itse oman ongelmakohtasi. Voisiko sille tehdä jotain?
Mutta eihän naisilla pitänyt olla mitään ongelmaa? Luulisi nyt että kelpaa jos naisia on niin vähän.
Eri
Eihän missään ole väitetty, että miehet ottaisivat ylipainoisia naisia avosylein vastaan.
Läski on universaalisti yksi epäviehättävin asia ihmisessä, joten ei tarvitse olla shocked jos ei kelpaa läskinä.
Koskee myös miehiä. Keksin myös monta muuta asiaa. Ei tarvitse olla shocked jos ei kelpaa sellaisena kuin on.
Tietenkin koskee :D onko kukaan väittänyt muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Ei se ollut selittelyä parhain päin vaan fakta. Kummityttöni on 18-vuotias ja seurustelee tällä hetkellä kolmannen poikaystävän kanssa. Eivät ihmiset pariudu 20-vuotiaina ja pysy siinä liitossa 40-vuotiaaksi saakka.
Miksi ylipäänsä pitäisi selitellä parhain päin, kun eihän kyse ole mistään, missä haettaisiin syyllisiä. Ei ole meidän naisten vika, että meitä on nuorena vähemmän kuin miehiä. Emme me sille mitään voi.
Toimisiko tuo työttömyyden vähentämiseen myös? Jos vaikka jaettaisiin työpaikat niin että yksi tekisi 10 vuotta ja toinen seuraavat 10 vuotta. Sitten ei sinun logiikallasi olisi työttömyyttä koska kumpikin kuitenkin saa olla 10 vuotta töissä?
Näinhän se maailma nykyään toimii. Välillä ollaan töissä välillä työttömänä. Välillä ollaan parisuhteessa välillä sinkkuna. Välillä muutetaan työn ja suhteen perässä. Nykyisin on harvinaisempaa se, että ihminen elää elämänsä samalla paikkakunnalla, samassa työpaikassa saman kumppanin kanssa alusta loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylijäämämies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Ei se ollut selittelyä parhain päin vaan fakta. Kummityttöni on 18-vuotias ja seurustelee tällä hetkellä kolmannen poikaystävän kanssa. Eivät ihmiset pariudu 20-vuotiaina ja pysy siinä liitossa 40-vuotiaaksi saakka.
Miksi ylipäänsä pitäisi selitellä parhain päin, kun eihän kyse ole mistään, missä haettaisiin syyllisiä. Ei ole meidän naisten vika, että meitä on nuorena vähemmän kuin miehiä. Emme me sille mitään voi.
Ylijäämies on 33-vuotias, eikä hän ole seurustellut kenenkään kanssa.
Ylijäämämiehellä on mahdollisuus saada nainen 56-vuotiaana, ja se masentaa ylijäämämiestä.Ylijäämämiehen tapa puhua itsestään viittaa vahvasti nepsy-puolen ongelmiin. Ja muistutan ylijäämämiestä, että 56-vuotias vanhapoika ei kelpaa kenellekään. Mutta jos ylijäämämies jatkaa nepsy-puhettaan, niin ei taida oma mielenkiintoni riittää hänen kanssaan keskusteluun.
Ylijäämämiehellä ei ole muutakaan vaihtoehtoa kuin pitää toivonsa tuolla 23 vuoden päässä tulevaisuudessa. Yritätkö sinä tahallasi masentaa ylijäämämiestä entisestään?
Ylijäämämies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Onhan siinä eroa onko yhdellä miehellä parisuhde koko ajan ja kolmella muulla nolla. Vai tapahtuuko tätä kiertoa niin että jokainen mies saa sen suhteen ainakin joksikin aikaa. Kumpi on parempi?
Ei jokainen nainenkaan ole parisuhteessa koko aikaa.
Mutta tässä on nyt jo useampaan kertaan yritetty kysyä, että pitäisikö jotain siis tehdä ja jos, niin mitä ja kenen. Vai ihan lämpimikseenkö tässä vain toistellaan lukumääriä?
Eräs ratkaisu olisi alkaa suosia naisten maa h an tuloa nykyisen miesenemmistön sijaan.
Toinen olisi että jos suomalainen hakisi itselleen naisen ulkomailta, tämä saisi nykyistä huomattavasti helpommin kansalaisuuden, ja jäädä suomeen miehen kanssa. Valtio voisi myös tukea hakuprosessia jollakin tavalla.Tässä on vain kaksi esimerkkiä, jotka nyt nopeasti tulivat mieleen.
Väität siis, että naispuolisia trvpknhkjoita ei kohdella tasapuolisesti miespuolisiin verrattuna? Entä uskotko todella, että Suomeen säädettäisiin laki, joka kohtelisi sukupuolia eriarvoisesti? Miksi sen puolison pitäisi ylipäänsä saada kansalaisuus? Minkä ihmeen takia veronmaksajien pitäisi tukea ihmisten pariutumisreissuja ulkomaille? (Huom. ihmisten, koska en näe, että Suomi tulee koskaan laatimaan lakia, jolla se tarjoaisi tuollaisia oikeuksia vain toiselle sukupuolelle.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Ei se ollut selittelyä parhain päin vaan fakta. Kummityttöni on 18-vuotias ja seurustelee tällä hetkellä kolmannen poikaystävän kanssa. Eivät ihmiset pariudu 20-vuotiaina ja pysy siinä liitossa 40-vuotiaaksi saakka.
Miksi ylipäänsä pitäisi selitellä parhain päin, kun eihän kyse ole mistään, missä haettaisiin syyllisiä. Ei ole meidän naisten vika, että meitä on nuorena vähemmän kuin miehiä. Emme me sille mitään voi.
Toimisiko tuo työttömyyden vähentämiseen myös? Jos vaikka jaettaisiin työpaikat niin että yksi tekisi 10 vuotta ja toinen seuraavat 10 vuotta. Sitten ei sinun logiikallasi olisi työttömyyttä koska kumpikin kuitenkin saa olla 10 vuotta töissä?
Väännän rautalangasta: M i t ä s i i s p i t ä i s i t e h d ä j a k e n e n ?
Eräs ratkaisu olisi alkaa suosia naisten maa h an tuloa nykyisen miesenemmistön sijaan.
Toinen olisi että jos suomalainen hakisi itselleen naisen ulkomailta, tämä saisi nykyistä huomattavasti helpommin kansalaisuuden, ja jäädä suomeen miehen kanssa. Valtio voisi myös tukea hakuprosessia jollakin tavalla.
Tässä on vain kaksi esimerkkiä, jotka nyt nopeasti tulivat mieleen.
Tästähän voisi tehdä oman ketjun, jossa ratkaisuja pohdittaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Onhan siinä eroa onko yhdellä miehellä parisuhde koko ajan ja kolmella muulla nolla. Vai tapahtuuko tätä kiertoa niin että jokainen mies saa sen suhteen ainakin joksikin aikaa. Kumpi on parempi?
On toki eroa. Kumpi on parempi lienee makuasia. Perheen perustaminen voi olla vaikeaa määräaikaissuhteessa.
Pointti oli kuitenkin se että parisuhteiden ketjuttaminen useamman miehen keskenkin heikentää pariutumismahdollisuuksia verrattuna siihen että sukupuolijakauma olisi tasainen, puhumattakaan siitä että naisia olisi enemmän kuin miehiä.
Eli taas päädytään siihen, että joko valtio alkaa harjoittaa ihmiskauppaa kehitysmaista tai naisten oikeutta valita asuinpaikkansa ja kumppaninsa rajoitetaan?
Persumiehet ja miesasiamiehet kuolevat siis sukupuuttoon. Ei varsinaisesti haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Onhan siinä eroa onko yhdellä miehellä parisuhde koko ajan ja kolmella muulla nolla. Vai tapahtuuko tätä kiertoa niin että jokainen mies saa sen suhteen ainakin joksikin aikaa. Kumpi on parempi?
On toki eroa. Kumpi on parempi lienee makuasia. Perheen perustaminen voi olla vaikeaa määräaikaissuhteessa.
Pointti oli kuitenkin se että parisuhteiden ketjuttaminen useamman miehen keskenkin heikentää pariutumismahdollisuuksia verrattuna siihen että sukupuolijakauma olisi tasainen, puhumattakaan siitä että naisia olisi enemmän kuin miehiä.
Eli aletaanko abortoida poikasikiöitä, jotta ongelma parinkymmenen vuoden kuluttua poistuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilastoihin perustuvissa ajatuksissa unohtuu helposti se elämän todellisuus. Vaikka jossain ikäluokassa olisi tietty määrä toista sukupuolta enemmän, tästä ei automaattisesti seuraa että koko tuo "ylijäämä" jäisi ilman parisuhdetta. Suhteitahan syntyy ja purkaantuu jatkuvasti. Yksi ihminen on siis vaikka tuon 20-40 ikävuoden aikana yhdessä yleensä monen ihmisen kanssa. Periaatteessa olisi siis mahdollista jopa että jokainen mies olisi jonkin aikaa parisuhteessa tuona ikävälinä vaikka heitä onkin enemmän kuin naisia.
Vasta jos oletamme kaikki parisuhteet pitkiksi vuosikymmeniä kestäviksi liitoiksi, ero sukupuolten välilisessä määrässä tiputtaisi automaattisesti pariutumismahdollisuuksia.
Tämän totesin jo monta sivua sitten. Viestini vaiettiin kuoliaaksi, koska se uhkasi pilata hyvin alkaneen uhriutumisen.
Viestisi vaiettiin kuoliaaksi koska tuo on niin naurettavan pöljä tapa selitellä ongelmaa parhain päin.
Tosiasia on kuitenkin se että vaikka pienempi määrä naisia kierrättäisikin kumppaneinaan suurempaa määrää miehiä niin koko ajan tietty määrä miehistä on väistämättä ilman parisuhdetta. Jos pariutumisen edellytyksenä on se että joku toinen mies parisuhteensa menettää niin miten ihmeessä se ei muka heikennä mielestäsi pariutumismahdollisuuksia?
Ei se ollut selittelyä parhain päin vaan fakta. Kummityttöni on 18-vuotias ja seurustelee tällä hetkellä kolmannen poikaystävän kanssa. Eivät ihmiset pariudu 20-vuotiaina ja pysy siinä liitossa 40-vuotiaaksi saakka.
Miksi ylipäänsä pitäisi selitellä parhain päin, kun eihän kyse ole mistään, missä haettaisiin syyllisiä. Ei ole meidän naisten vika, että meitä on nuorena vähemmän kuin miehiä. Emme me sille mitään voi.
Toimisiko tuo työttömyyden vähentämiseen myös? Jos vaikka jaettaisiin työpaikat niin että yksi tekisi 10 vuotta ja toinen seuraavat 10 vuotta. Sitten ei sinun logiikallasi olisi työttömyyttä koska kumpikin kuitenkin saa olla 10 vuotta töissä?
Onko sinun logiikkasi siis sellainen että ihminen on parisuhteessa vain jos ei koskaan eroa? Yksi pysyvä kumppani ja se siitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vastaavasti naisia on enemmän yli 55 vuotiaissa. Kyllä parisuhteissa ollaan vielä 55-ikävuoden jälkeenkin! Kummallakin sukupuolella on tällaista aikaa elämässään, että toista sukupuoleta on enemmän. Siten asiat ovat tasapainossa.
Perhebarometri 2018 -tulosten mukaan alle 40-vuotiaiden miesten lapsettomuuden syinä sopivan kumppanin puute nousi tärkeäksi tekijäksi. Eikä ihme, meillähän on valtava pula perheenperustamis-ikäisistä naisista maassamme! Järkyttävää määrää ilman omaa perhettä jääviä nuoria miehiä ei hirveästi lohduta tieto siitä, että vasta 55v+ iässä mahdollisuudet parisuhteisiin paranee
Mikä sinun mielestäsi olisi ratkaisu tähän?
Maahanmuuttopolitiikasså voitaisiin ainakin kiinnittää huomiota tähän ja tehdä tilannetta parantavia ratkaisuja.
Esim. Ruotsista turvåpaikkaa hakevista alaikäisistä noin 90 prosenttia ovat olleet poikia ja pienen maan nuorison sukupuolijakauma onkin jo vääristynyt Kiinan kaltaiseksi.
https://yle.fi/uutiset/3-8489107
Ota huomioon, että eri kulttuuritaustaiset naiset eivät välttämättä ole valmiita pariutumaan kantasuomalaisten kanssa. Aivan kuten harva suomalaisistakaan naisista seurustelee m*ahanmuuttajien kanssa. Yleensä jos mielii seurustella ulkomaalaisen kanssa, niin se puoliso lähdetään itse etsimään maailmalle (ja tuodaan Suomeen tai jäädään puolison maahan).
Ylijäämies on 33-vuotias, eikä hän ole seurustellut kenenkään kanssa.
Ylijäämämiehellä on mahdollisuus saada nainen 56-vuotiaana, ja se masentaa ylijäämämiestä.