Miten olette ratkaisseet seurusteluasiat, jos teininne ei ole halunnut hyväksyä uutta kumppania?

Oletteko jatkaneet teinin jurputuksista huolimatta seurustelua vai kenties lopettaneet koko suhteen? ap

Vierailija kirjoitti:

Heittämällä teinin kadulle. Täällä ei joku teinipelle ala äitiään määräilemään.

En sentään ole heittämässä teiniä kadulle, mutta ei hän todellakaan voi päättää sitä, ketä saan tapailla. En minäkään ole puuttunut hänen kaverisuhteisiinsa.

Olen seurustellut uuden kumppanin kanssa melkein vuoden. Mies on käynyt muutaman kerran meillä tekemässä taloon liittyviä pieniä korjauksia kaverityylillä. Nyt mies oli ensimmäistä kertaa luonamme vähän pidemmän aikaa ja oli jo korkea aika paljastaa lapsille, että viihdymme toistemme seurassa jatkossakin vähän tiiviimmin eli tarkoittaa käytännössä tapailua parin viikon välein. Teinipoika ei tykännyt asiasta. ap

Millaisia kokemuksia teillä on? Tuskin olen ensimmäinen tällaisessa tilanteessa. ap

Riippuu täysin kokonaisuudesta. Laita video teidän kommunikaatiosta niin saat palautteen.

Teini ensin, mies sitten.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin kokonaisuudesta. Laita video teidän kommunikaatiosta niin saat palautteen.

Ei laita, vaan olen kyselemässä, miten muut ovat ratkaisseet tilanteen. ap

Vierailija kirjoitti:

Teini ensin, mies sitten.

Sinä annat teinisi sanella perheen säännöt ja jopa sen, saako sinulla olla seurustelukumppania?

Yksikään mies / nainen ei menis lapseni ohi.

Teini ei ole enää kauan teini. Välejä teiniin ei kannata polttaa.

Vierailija kirjoitti:

Teini ei ole enää kauan teini. Välejä teiniin ei kannata polttaa.

Lopettaisit siis seurustelun, vaikka teini ei ole edes tutustunut kyseiseen ihmiseen?

Teini ei päätä meillä muistakaan isommista asioista, joten ei hänellä ole sanavaltaa myöskään seurusteluasioihini. 

Vierailija kirjoitti:

Teini ei ole enää kauan teini. Välejä teiniin ei kannata polttaa.

Onneksi ei ole. Siksi ei kannata myöntyä jokaiseen teinin oikkuun, vaan antaa ajan kulua ja teinin kasvaa aikuiseksi. Kyllä hän viimeistään sitten ymmärtää, että äidin/isän asiat eivät ole hänen päätettävissään.

Vierailija kirjoitti:

Yksikään mies / nainen ei menis lapseni ohi.

Miten seurustelu on lapsen ohi menemistä? Omat vanhempani pariutuivat kumpainenkin uudelleen, kun olin itse varhaisteini ja sallin sen mielelläni heille kummallekin. Hyvät kumppanin löysivät ja ovat vieläkin samoissa liitoissa. Paljon ikävämpää olisi, jos olisivat jääneet yksinäisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini ei ole enää kauan teini. Välejä teiniin ei kannata polttaa.

Lopettaisit siis seurustelun, vaikka teini ei ole edes tutustunut kyseiseen ihmiseen?

Ei ole ehtinyt tutustua?

"Olen seurustellut uuden kumppanin kanssa melkein vuoden. Mies on käynyt muutaman kerran meillä tekemässä taloon liittyviä pieniä korjauksia kaverityylillä."

Kokemusta ei ole, mutta todennäköisesti jatkaisin seurustelua teinin mielipiteestä huolimatta. Toki mieskin joutuisi ottamaan sen huomioon että minulla on lapsi/lapsia. Ehkä emme esim. viettäisi kovin paljoa aikaa minun kotona.

Oma äitini alkoi seurustelemaan, kun minä ja siskoni olimme teini-ikäisiä. Muuttui ihmisenä aivan täysin. Ei enää tukenut meitä yhtään, teki kaiken tämän miehen ehdoilla. Jo asiasta huomautettiin, hän uhriutui ja raivosi. Lopulta pakotti meidät muuttamaan mukanaan miehen luokse. Ei välittänyt meistä enää lainkaan. Itse koki että teki kaikki velvollisuutensa ja tilanne oli oikein hyvä. Ei nähnyt, kuinka paljon varsinkin siskoni tilanetteesta oirehti. Minä pääsin muuttamaan jo vuoden jälkeen opiskelemaan, mutta siskoni jäi sinne. Lopulta teki itsemurhan. Nykyään välit äitiin luonnollisesti poikki, eikä hän vieläkään koe tehneensä mitään väärää. On edelleen yhdessä sen miehen kanssa. Tästä on jo pari vuosikymmentä, mutta ajattelen edelleen siskoani päivittäin. Vetoan: älä tee sitä. Deittaile sitten kun lapsesi on muuttanut pois ja tekosi eivät enää vaikuta hänen elämäänsä. Älä ole itsekäs. Nuoresi tarvitsee sinua enemmän kuin sinä tarvitset miestä, ja jos lapsesi ei viihdy miehesi kanssa hän kärsii tilanteesta enemmän kuin kukaan muu.

Normaalit ihmiset eivät vedä johtopäätöksiä yhden tapaamisen perusteella. On täysin luonnollista, että noin ison asian käsitteleminen vie aikaa. Se, ettei teini heti hypi riemusta, ei tarkoita, etteikö hän hyväksyisi suhdetta. Anna hänelle vain aikaa tehdä se omaan tahtiin. 

Mitäs otit ikävän mörököllin. Ensi kerralla sitten mukavampi mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini ei ole enää kauan teini. Välejä teiniin ei kannata polttaa.

Onneksi ei ole. Siksi ei kannata myöntyä jokaiseen teinin oikkuun, vaan antaa ajan kulua ja teinin kasvaa aikuiseksi. Kyllä hän viimeistään sitten ymmärtää, että äidin/isän asiat eivät ole hänen päätettävissään.

Mitä mieltä olet tilanteesta, kun isä vaihtaa lennosta uuteen parisuhteeseen toisen lapsensa harrastuskaverin yh äidin kanssa? Kyllä niitä oikkuja näyttää olevan aikuisillakin.

Lapsi tulee ensin. Kun nyt kysyit mielipidettä.

Mies vie aikasi teiniltäsi.