lapsi katuu omilleen muuttoa
pitkän harkinnan jälkeen annettiin tytölle (16v) lupa muuttaa omilleen noin 100 km päähän helsinkiin. käy siis lukiota ja asuu yksiössä, tulee kuitenkin vklp kotiin. on saanut paljon uusia kavereita ja tykkää koulustakin. mulle tuli ihan puskista kun tyttö kertoi kuinka kaipaa kotiin kauheasti ja eikä olisi pitänyt muuttaa. tyttö kertoi mulle eilen että laskee päiviä viikonloppuun ja haluaisi kovasti palata kotiin perheen luo. en tiedä mitä tekisin, miehen mielestä ei tyttöä pitäisi päästää takaisin kotiin kun niin kovalla innolla lähtikin viime kesänä. alkukin meni niin hyvin..... miten pitäisi toimia? onko kukaan ollut samassa tilanteessa?
Kommentit (52)
Kuulostaa hyvältä, että kokeilette sitä julkisilla kulkemista.
Tehkää myös laskelmat, että mitä maksaisi, jos tyttö menisi taksilla sinne junalle. Saattaa tulla edullisemmaksi kuin asunto Helsingissä. Anakin joinakin aamuina voi helpottaa teidän vanhempien "taakkaa". Jos jonain iltana täytyy Helsingissä yöpyä, niin sen voi yöpyä hotellissa/hostellissa.
Jos olisi omasta tytöstä kyse, niin vastaisin varmaan jotakuinkin näin:
"Todella hyvä, että kulta kerroit asiasta äidille. Koti-ikävä vaivaa jokaista, joka muuttaa pois kotoa. Sitten jokin oma muisto itsenäistymisvaiheesta. Toki saat muuttaa takaisin kotiin jos haluat. Koskaan ei elämässä tule katua sellaista, minkä rohkeasti kokeilee. Ajattele kuinka rohkea olet ylipäätään ollut, kun olet jo sinun ikäisenäsi uskaltanut _kokeilla_ ( painota kokeilu-sanaa) yksin asumista. Hienosti oletkin hoitanut ruokailut, pyykinpesut ja muut puhumattakaan koulusta. Ja ajattele, jotkut eivät panosta edes siihen kouluun. Samaan aikaan sinä olet itse huolehtinut arjesta. Jos koulu kerran on mukava, ja haluaisit jatkaa koulussa, niin yritetään miettiä vaihtoehtoja. Kuinka olisi, jos asuisit kotona, ja menisit joka päivä junalla kouluun? Vai haluaisitko kokeilla sitä, että tulisit 1-2 päivää viikolla viikonloppujen lisäksi kotiin, loput asuisit yksin?
Arvaapas muuten, että kun sinulla on ollut koti-ikävä, niin kuinka ikävä minulla on ollut sinua? Luuletko, että minulle olisi yhtään vastaan, että saisin nähdä omaa pientä kultaani lisää kotona?"
Kyllä 16v on liian nuori asumaan omillaan, ilman tukiverkostoa ja aikuisen tukea samalta paikkakunnalta.
Näin tapahtuu vain Suomessa ja silloinkin vain kun vanhemmat tai nuori yksin saa päättää, eikä viranomaiset ole mukana. Ja sitten ihmetellään, kun nuoret ylivelkaantuvat ja syyllistyvät rikokseen.
Jos ette jaksa hoitaa nuorta, olla tukena ja valvoa nuoren etuja ja oikeuksia, tehkää edes lasu, jolloin viranomaiset ovat tukena nuoren elämässä ja on jonkinlainen tukiverkosto.
Onko miehesi lapsen isä?
Usein uusperheissä kun lapsi on uuden rakkauden tiellä ja hänestä halutaan päästä eroon, keinoja kaihtamatta ja on nykyään ongelma jo lastensuojelussa, kun uusi kumppani menee lapsen edelle.
Muutin itse lukioon 400 km päähän kotoa. Muuten meni ihan hyvin, tykkäsin olla itsekseni, mutta arvosanat koulussa laskivat rytinällä, kun pääkaupungin houkutukset veivät mukanaan. Koulun jälkeen menin töihin, jotta sain rahaa leffaan ja shoppailuun.
Alaikäistä ei varmaan voi pakottaa asumaan omillaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa kamala isä lapsella. Totta kai lapsi saa aina tulla takaisin kotiin. Varsinkin kun kyseessä on vielä alaikäinen lapsi. Pystyisikö kulkemaan kouluun julkisilla?
se olisi kyllä paras vaihtoehto mutta aika kohtuuttomat tulisi matkoista, ensin lapsi pitäisi heittää juna-asemalle (noin 15km) ja sitten vielä tunti junalla.
Meillä ekaluokkalainen 7v, kävelee 2.7 km ja sen jälkeen bussimatka puolituntia eli koulumatka yhteensuuntaan kestää n. 45 min.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa kamala isä lapsella. Totta kai lapsi saa aina tulla takaisin kotiin. Varsinkin kun kyseessä on vielä alaikäinen lapsi. Pystyisikö kulkemaan kouluun julkisilla?
se olisi kyllä paras vaihtoehto mutta aika kohtuuttomat tulisi matkoista, ensin lapsi pitäisi heittää juna-asemalle (noin 15km) ja sitten vielä tunti junalla.
Meillä ekaluokkalainen 7v, kävelee 2.7 km ja sen jälkeen bussimatka puolituntia eli koulumatka yhteensuuntaan kestää n. 45 min.
eiköhän lukiolaisen päivät ole hieman pidempiä kun alakoulun juuri aloittaneella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei opi ikinä pärjäämään yksin ku aina paapotaan.
Kyllä lapsia paapotaan ja mitä turvallisempi koti, niin sitä paremmin he aikuisena pärjäävät. Tuo on kovan ja kylmän ihmisen näkemys, joka varmaan itse ehkä jäänyt huolenpitoa vaille, eikä pysty sitä muillekaan antamaan.
Lapsena paapottu ja passattu ei pärjää aikuisenakaan . Minut koulutettiin pärjäämään, ei ne vanhemmat ikuisesti oo auttamassa.
Tosiaan fiksu suunnitelma nyt teillä. Nuoren henkistä itsenäistymistä ei voi väkisin nopeuttaa. Hienoa, että tyttö otti asian itse esiin ja asia saadaan järjestymään.
Ilman muuta voi ihan hyvin tulla kotiin, ei se ole pelkkä ikäjuttu. Ei ole mukavaa herätä aamulla yksin, ei ole ketään juttukaveria, kenelle päivän tapahtumia kertoisi. En suosittele kenelekkään. Yksi asuvat nuoret ovat ihan oikeasti vaarassa masentua. omien lasten kavereista tiedän. Aika moni tyttö ottaa sinne kenet tahansa pojan seuraksi. Siinä ei paljon ehdi miettiä kun siellä jo joku taloudellisesti rasittava huomaa, tuollahan voin bunkata ilmaiseksi. Tottakai teidän on otettava alaikäinen kotiin. Etkö sinä äitinä välitä. Miksi miehesi ontoista mieltä. Lapsi ei kai ole isälleen kovinkaan läheinen. Jätät tyttölapsen ikävissään heitteille. Meille saa tulla aina kotiin.
Eiköhän lukukauden vaihtuessa lukion vaihto onnistu.
Minä kyllä kannustaisin jatkamaan koulua. Kotona voisi tosiaan käydä välillä arkenakin, jos pääsee koulusta aikaisemmin tai seuraavana päivänä on myöhempään meno.