lapsi katuu omilleen muuttoa
pitkän harkinnan jälkeen annettiin tytölle (16v) lupa muuttaa omilleen noin 100 km päähän helsinkiin. käy siis lukiota ja asuu yksiössä, tulee kuitenkin vklp kotiin. on saanut paljon uusia kavereita ja tykkää koulustakin. mulle tuli ihan puskista kun tyttö kertoi kuinka kaipaa kotiin kauheasti ja eikä olisi pitänyt muuttaa. tyttö kertoi mulle eilen että laskee päiviä viikonloppuun ja haluaisi kovasti palata kotiin perheen luo. en tiedä mitä tekisin, miehen mielestä ei tyttöä pitäisi päästää takaisin kotiin kun niin kovalla innolla lähtikin viime kesänä. alkukin meni niin hyvin..... miten pitäisi toimia? onko kukaan ollut samassa tilanteessa?
Kommentit (52)
Tukekaa ekan vuoden loppuun. Luultavasti myös koulu, johon on kovasti halunnut, ja uudet kaverit ovat asioita, joita jäisi kaipaamaan.
Onko koulu sujunut hyvin? Onko nuori siihen tyytyväinen, omaan opintomenestykseen? Se on aika hyvä mittari myös.
100 km on lyhyt matka, voitteko järkätä silloin tällöin tapaamisia keskelle viikkoa?
Ja joillekin koti-ikävä tulee joka tapauksessa. Vaikka sitten 22 v välivuosien jälkeen fuksina halutussa opiskelupaikassa. Onhan se myös merkki jostain hyvästä: hän on ollut onnellinen lapsuudenkodissaan.
Annat palata jos todella haluaa, mutta tehkää päätökset hitaasti ja muistakaa jutella tuo toinenkin puoli: mistä joutuu luopumaan.
Terv. taidelukio 92-95, 350 km koti-kotiin
Sanoisin, että keskustelette joulun aikaan asiasta kunnolla. Syksy on muutenkin pelkkää paskaa, joten yrittäisin puhua vielä niin, että jäisi kevääseen asti yrittämään. Ensimmäinen vuosi kasvattaa eniten. Paljon puheluita vaan kotiin ja tsemppaatte. Jos ei onnistu, niin sitten kesällä takaisin ja uusi yritys myöhemmin. Mutta näin lyhyen ajan jälkeen en antaisi vielä luovuttaa.
Jos päästätte kotiin niin kotipaikkakunnalla on sitten koulukin käytävä. Turhan pitkä matka kulkea kouluun 100 kilsaa joka päivä.
Miten sitä pidetään keskusteluasiana, voiko alaikäinen lapsi tulla kotiin??
Only in Finland.
Kotiin vaan. Suomessa ei muutenkaan ole mitään väliä mitä lukiota käy. Turhaa hienostelua ja rahan tuhlaamista. Yhtä korkealle pääsee perähikiän lukiosta kuin jostain ns. eliittilukiosta. Vielä ei sentään Amerikassa asuta.
Kotiin vaan, nyt on hyvä joululta jäädä. Vakavan masennuksen uhka vaanii tuossa kuviossa nyt.
ap täällä taas. sovittiin tytön kanssa että seuraavan jakson alkuun asti on nykyisessä koulussa, sitten kokeillaan julkisilla kulkemista ja sitten tyttö voi vaihtaa koulua
Vierailija kirjoitti:
kiitos vastauksista. tyttö on siis ns. elittilukiossa. käytännön asioiden hoitamisessa ei ole ongelmia (sillähän uskalsinkin päästää kun tosiaan on esin tehnyt omat ruokansa jo noin vuoden) eli pyykit tulee pestyä yms, käy harrastuksessa, näkee myös kavereita. silti kertoi vaan että asunnolla on surullinen ja itkee vaan iltaisin. eli ne muutamat tunnit mitä iltaisin pitäisi olla yksin asunnolla (tehdä niitä läksyjä yms juttuja mitä tekis kotonakin) niin on tosi vaikeita. tyttöä pelottaa mitä kaverit ja sukulaiset sanois siitä että joutuu palaamaan ns maitojunalla kotiin.
me miehen kanssa ollaan molemmat töissä eli ei pystytä tulla tytön luo kyläilemään valitettavasti. on kyllä ikävä tilanne, jos olisin tiennyt en todellakaan olis päästänyt lähtemään mutta halusin antaa tytölle mahdollisuuden.
Mahtuisko hänen kanssaan asumaan joku toinen, jos lähipiiristä löytyis sopiva kämppis? Voisi helpottaa ikävää. Tai sitten tosiaan kotiin vaan. Julmia olette, jos ette anna lapsen palata kotiinsa!
t. 16-vuotiaan äiti
Tunti junalla on niin lyhyt matka, että kotona voisi käydä viikollakin yhtenä yönä. Moni matkustaa päivittäin tunnin per suunta.
Omani täyttää 16v. ja en antaisi muuttaa ennen kun on 18v.
Sano tytölle että tekee ilmoituksen lastensuojeluun niin ne kertoo sun miehellesi että teidän on pakko ottaa tyttö kotiin.
Yksinäisyyttä poistaisi videopuhelu kotiin. Vaikka 15-30min joka ilta.
Koti-ikävä kuuluu asiaan ja nuorta voi oikeasti myöhemmin harmittaa, jos hän luopuu unelmastaan tästä syystä. Koti-ikävä vaihe menee yleensä ohi parissa kuukaudessa.
Miten jotkut ei ymmärrä että 16v. on vielä keskenkasvuisen. Se psyyke rakentuu kodin turvassa.
Itse teen lasun jokaisesta alaikäisestä joka asuu yksin.
En ottaisi heti kotiin ku vähän koti-ikävää itkee.
Vierailija kirjoitti:
Itse teen lasun jokaisesta alaikäisestä joka asuu yksin.
😂😂
Vierailija kirjoitti:
Omani täyttää 16v. ja en antaisi muuttaa ennen kun on 18v.
Sano tytölle että tekee ilmoituksen lastensuojeluun niin ne kertoo sun miehellesi että teidän on pakko ottaa tyttö kotiin.
Ei helvetti mikä "neuvo".
Ei opi ikinä pärjäämään yksin ku aina paapotaan.
Tunti junalla ei ole mitenkään paha, sillä junamatkat voi käyttää läksyjen tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei opi ikinä pärjäämään yksin ku aina paapotaan.
Kyllä lapsia paapotaan ja mitä turvallisempi koti, niin sitä paremmin he aikuisena pärjäävät. Tuo on kovan ja kylmän ihmisen näkemys, joka varmaan itse ehkä jäänyt huolenpitoa vaille, eikä pysty sitä muillekaan antamaan.
Ehtisi varmaan tehdä läksyt junassa kun sekä aamulla että illalla tunti aikaa. Kotiin päästyä illat olisi sitten vapaat kun läksyt on jo tehty tai osa jätetty aamuun.