Ahdistaako muita liiat joululahjat/jouluun liittyvä tavarapaljous?
Itse rakastan kyllä joulua sen tunnelman takia ja kohtuullinen määrä lahjojakin on ok, ainakin lapsille.
MUTTA, onko kellään muulla ongelmaa sen suhteen että sukulaiset ostavat ihan järjettömiä määriä lahjoja ja itseäni ainakin käy ihan ahdistamaan se joka vuotinen tavarapaljous.
Meillä on siis kolme pientä lasta jotka eivät oikeasti osaa edes kummempia toivoa. Haluaisimme muutenkin opettaa järkevää kulutusta ja ostaa mielummin laadukasta ja kestävää, josta on iloa pidempään kun sen aattoillan. Tuntuu kuitenkin että mummot suorastaan kilpailevat siitä kummalta tulee enemmän paketteja ja mitä isompi niin sen parempi. Ollaan kyllä sanottu monet kerrat heille tästä mutta ei vaan mene jakeluun. Myös me vanhemmat saadaan kaikenlaisia kippoja ja kuppeja, kynttiläasetelmia, glögimukeja jne. joka vuosi vaikka aina on sanottu ettei oikeasti tarvita mitään emmekä kaipaa mitään ylimääräistä kaapin täytettä. Tätä tavaraa kuitenkin aina saamme ja alkaa pikkuhiljaa ahdistaa.
Tuntuu toisaalta hirveältä valittaa kun toiset haluavat ilahduttaa perhettämme lahjoilla mutta ihan oikeasti, kuka tarvitsee ne uudet joulumukit joka vuosi? Viime vuonna 2 vuotias lapsemme ei edes jaksanut avata kaikkia mummojen paketteja ja taisi mennä siitä krääsän määrästä vähän hämilleen. Oikeasti vähempi määrä riittäisi lapselle, muutama mieleinen juttu riittää niin ei tulisi tuota tavaraähkyä. En oikeasti tiedä miten ratkaisisi tämän kun järkipuhe ei näihin ihmisiin tehoa. Jos emme vietä joulua heidän kanssaan nii lapsille ei tietty tarvi antaa niitä 20 mummon pakettia avattavaksi heti aattona. Mietin jo että veisin hopelle tai muuhun joulukeräykseen.
Kertokaa jos ootte keksineet keinon jolla saada sukulaiset uskomaan ettei meitä tarvi hukuttaa tavaraan? En kuitenkaan haluaisi olla epäkohtelias lahjanantajille mutten oikeasti jaksa!
Kommentit (75)
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Kirjoitin jo aiemmin noita lahjaideoita. Mutta etkö saa suutasi auki ajoissa? Mummo selvästi haluaa ilahduttaa lasta. Kerro selvästi ja perustellen miksi enemmän ilahduttaa muut kuin leluröykkiöt. Sano, että ne unohtuvat nopeasti joulun jälkeen. Sen sijaan yhteisestä tekemisestä pitkin vuotta olisi iloa ja muistoja pidemmäksi aikaa ja voisi tehdä vaikka kuvakirjan muistoksi. Ehdota, että max. yksi lelu + yksi kirja. Kaikki loput (jos on pakko jotain antaa ja mopo tuntuu mummolla keulivan) on oltava jotain elämyksiä, tekemistä, hyödyllistä tarviketta, vaatetta, urheiluvälineitä jne. Jos perustelet hyvin, uskoisin että jokainen haluaa olla se, jonka lahja muistetaan ja josta jää iloa pidemmäksikin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista yhtään. Toistaiseksi ei ole tullut sellaista lahjamäärää, jota ei voisi avata ja josta lapset ei nauttisi. Enemmän tuntuu ahdistavan aikuisia, jotka haluavat rahaa, ei lahjoja.
No itse en kyllä edes sitä rahaa sukulaisilta kaipaa. Eikä muakaan varmasti ahdistaisi kohtuullinen lahjamäärä. Se ei haittaisi edes vaikkei kukaan ostaisi lapsillemme mitään. Voidaan kyllä ostaa itse ne mitä tarvitaan ja halutaan. Mutta esim viime jouluna 2v sai pelkästään toiselta mummolta 20 pakettia! Toki jossain oli pieniä juttuja mutta silti.
Ap
Siis sinua ahdistaa se, että joku toinen eli lapsi saa paljon lahjoja? Oletko miettinyt, mistä moinen paha olo kumpuaa?
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Juridisesti lapsen lahjaksi saama on lapsen omaisuutta, sitä ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Vai tosissasiko oletat, että jos lapsi saa 8000 euron arvosta osakkeita lahjaksi, niin vanhemmat saavat myydä ne, koska eivät pidä niin monesta lahjasta?
Vierailija kirjoitti:
No etkö voi ennakoida ja toivoa leffalippuja, teatterireissua, uimakoulua, laskettelutunteja, luistimia, hoplop-lippua, lasten konserttia, uimahalliin sarjalippuja, harrastusta, jotain nikkaroitavaa, kuluvaa askartelutarviketta, jumppapatjaa, onkea, virveliä, kylpyläretkeä, kausikorttia jonnekin, liikuntavarusteita... Siis onhan vaikka ja mitä kivaa mitä voi nimenomaan toivoa jos joku ehdottomasti haluaa lahjan ostaa! Tietenkin markkinoit sen niin, että jotain yhteistä puuhaa isovanhemman kanssa ja miten se olisi lapselle kivaa ja ikimuistoista.
No tää ois ihan mahtavaa jos kuuntelisivat toiveita ja voisi pyytää jotain elämyksiä tavaran sijasta. Se vaan on just ongelmallista kun se tavata on näille ihmisille se ainoa oikea lahja. Kun pitää olla se paketti, mieluiten iso sellainen. Mun oma äitini on pahin tässä. Monet kerrat ehdottanut hänelle että vaikka lahjakortti ravintolaan niin menemme miehen kanssa viettämään vähän kahdenkeskistä aikaa. Mutta jostain syystä ei näe tätä lahjana vaan tuo sit niitä glögimukeja ja sisustustavaraa johon taatusti uppoaa rahaakin lopulta enemmän kun johonkin elämyslahjaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Juridisesti lapsen lahjaksi saama on lapsen omaisuutta, sitä ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Vai tosissasiko oletat, että jos lapsi saa 8000 euron arvosta osakkeita lahjaksi, niin vanhemmat saavat myydä ne, koska eivät pidä niin monesta lahjasta?
Tosissasiko luulet, että lakimiestä kiinnostaa myynkö lapseni leluja vai en :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Juridisesti lapsen lahjaksi saama on lapsen omaisuutta, sitä ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Vai tosissasiko oletat, että jos lapsi saa 8000 euron arvosta osakkeita lahjaksi, niin vanhemmat saavat myydä ne, koska eivät pidä niin monesta lahjasta?
Puhuimme leluista ja turhasta krääsästä, emme osakkeista. Äly hoi, älä jätä!
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaan avata suu ja kertoa, että ette halua lahjoja. Vaikea kenenkään on ajatuksia lukea.
Eipä tuo kaikille toimi. Meillä ainakin sanottu että ei tarvita lahjoja, ei haluta lahjoja ja ollaan myös aikoinaan sanottu että lahjakortit on tervetulleita jos jotain haluaa antaa tai esimerkiksi kalliimmat laadukkaat lakanat. Mutta on niin kalliit lakanat että ei kehtaa ostaa ja lahjakortit ovat niin kylmiä lahjoja!! Eivät sitten kysy mitä halutaan tai tarvitaan.
Samalla rahalla millä saadaan krääsää, saisi laadukkaat petivaatteet, joita olemme toivoneet.
T. Se, jonka miehen isovanhemmat hukuttavat krääsään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista yhtään. Toistaiseksi ei ole tullut sellaista lahjamäärää, jota ei voisi avata ja josta lapset ei nauttisi. Enemmän tuntuu ahdistavan aikuisia, jotka haluavat rahaa, ei lahjoja.
No itse en kyllä edes sitä rahaa sukulaisilta kaipaa. Eikä muakaan varmasti ahdistaisi kohtuullinen lahjamäärä. Se ei haittaisi edes vaikkei kukaan ostaisi lapsillemme mitään. Voidaan kyllä ostaa itse ne mitä tarvitaan ja halutaan. Mutta esim viime jouluna 2v sai pelkästään toiselta mummolta 20 pakettia! Toki jossain oli pieniä juttuja mutta silti.
Ap
Siis sinua ahdistaa se, että joku toinen eli lapsi saa paljon lahjoja? Oletko miettinyt, mistä moinen paha olo kumpuaa?
No kyllä ahdisti kun taaperoikäinen sai oikeasti yhteensä noin 50 pakettia eikä jaksanut avata niitä kaikkia. Se ahdisti koska tavaran määrä oli vaan liikaa. Ei se enää ilahduttanut ketään, ei edes sitä lasta. Osalla leluista ei koskaan edes leikitty. Hän sai paljon myös ikätasoonsa sopimatonta tavaraa esim. leikkipyssyn koska "pitäähän pojalla pyssy olla". Mielestäni tämä ei kerro mun omasta pahasta olosta millään tapaa, taisit ehkä ymmärtää jotain väärin?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Juridisesti lapsen lahjaksi saama on lapsen omaisuutta, sitä ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Vai tosissasiko oletat, että jos lapsi saa 8000 euron arvosta osakkeita lahjaksi, niin vanhemmat saavat myydä ne, koska eivät pidä niin monesta lahjasta?
Tosissasiko luulet, että lakimiestä kiinnostaa myynkö lapseni leluja vai en :D
Lasta kiinnostaa ja lahjojen antajaa. Suomalaisilla on kummallinen kuvitelma siitä, että lapsen saamat lahjat olisivat vanhempien.
Miksi kukaan vihaa lastaan niin paljon, että haluaa ottaa tältä omaisuuden pois - vaikka vain nuken tai auton. Siitähän tuossa lapsen tavaroiden myymisessä on kyse, lapsen halveksimisesta.
Periaatteessa lahjanantaja voi tehdä ilmoituksen siitä, että hävität lapsen omaisuutta ja sen jälkeen lastensuojelu kohtelee sinua aika tiukasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaan avata suu ja kertoa, että ette halua lahjoja. Vaikea kenenkään on ajatuksia lukea.
Eipä tuo kaikille toimi. Meillä ainakin sanottu että ei tarvita lahjoja, ei haluta lahjoja ja ollaan myös aikoinaan sanottu että lahjakortit on tervetulleita jos jotain haluaa antaa tai esimerkiksi kalliimmat laadukkaat lakanat. Mutta on niin kalliit lakanat että ei kehtaa ostaa ja lahjakortit ovat niin kylmiä lahjoja!! Eivät sitten kysy mitä halutaan tai tarvitaan.
Samalla rahalla millä saadaan krääsää, saisi laadukkaat petivaatteet, joita olemme toivoneet.T. Se, jonka miehen isovanhemmat hukuttavat krääsään
Sitten otetaan kovemmat keinot käyttöön. Eli krääsät poistuvat samalla ovenavauksella kuin niiden tuojatkin. Jos ei siihen riitä luontoa, krääsät poistuvat hieman myöhemmin. Jos niiden perään kysellään, vastataan, että annettiin eteenpäin, kun ei itse tarvittu tai myytiin, että saatiin ostettua ne lakanat, joita ollaan toivottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Juridisesti lapsen lahjaksi saama on lapsen omaisuutta, sitä ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Vai tosissasiko oletat, että jos lapsi saa 8000 euron arvosta osakkeita lahjaksi, niin vanhemmat saavat myydä ne, koska eivät pidä niin monesta lahjasta?
Puhuimme leluista ja turhasta krääsästä, emme osakkeista. Äly hoi, älä jätä!
Lakikirjan mukaan kyseessä on sama asia, lapsen omaisuus. Tällä palstalla ollaan kantamassa pois anopin kodin sisältöä ja miehen tavaroita ja lapsen leluja ikään kuin naisella olisi aina oikeus koko lähipiirinsä omaisuuteen. Ei ole.
Onneksi en ole koskaan lahjonut lapsenlapsia. Eipä tule tuollaista valitusta. Jouluja ja synttärinä soitan ja toivotan hyvää juhlaa, mutta muuten ymmärrän käyttää rahani itseeni. Tunnustan, saan jouluna yli 60 pakettia enkä koe mitään ahdistusta niitä avatessani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Juridisesti lapsen lahjaksi saama on lapsen omaisuutta, sitä ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Vai tosissasiko oletat, että jos lapsi saa 8000 euron arvosta osakkeita lahjaksi, niin vanhemmat saavat myydä ne, koska eivät pidä niin monesta lahjasta?
Tosissasiko luulet, että lakimiestä kiinnostaa myynkö lapseni leluja vai en :D
Lasta kiinnostaa ja lahjojen antajaa. Suomalaisilla on kummallinen kuvitelma siitä, että lapsen saamat lahjat olisivat vanhempien.
Miksi kukaan vihaa lastaan niin paljon, että haluaa ottaa tältä omaisuuden pois - vaikka vain nuken tai auton. Siitähän tuossa lapsen tavaroiden myymisessä on kyse, lapsen halveksimisesta.
Periaatteessa lahjanantaja voi tehdä ilmoituksen siitä, että hävität lapsen omaisuutta ja sen jälkeen lastensuojelu kohtelee sinua aika tiukasti.
Sinulla ei ilmeisesti ole lapsia. Katsos, kun oikeastihan asia menee niin, että lapsi ei edes huomaa, kun sieltä kymmenien lelujen joukosta poistuu muutama. Hän ei välttämättä edes tiedä, että sellainen lelu on olemassa. Eikä 10-vuotiasta loukkaa millään tavalla, jos hänen vauva-aikaiset lelunsa myydään. Hän ei taatusti niitä enää käytä. Lahjanantajalla ei ole tähän mitään osuutta. Hän ei omista antamaansa lahjaa. Juurihan itsekin kirjoitit, että ne lapsen saamat lahjat ovat LAPSEN omaisuutta. Lastensuojelu vain nauraa, jos tuollaisesta menet ilmoitusta tekemään. Saattaa myös ohjata hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin jo aiemmin noita lahjaideoita. Mutta etkö saa suutasi auki ajoissa? Mummo selvästi haluaa ilahduttaa lasta. Kerro selvästi ja perustellen miksi enemmän ilahduttaa muut kuin leluröykkiöt. Sano, että ne unohtuvat nopeasti joulun jälkeen. Sen sijaan yhteisestä tekemisestä pitkin vuotta olisi iloa ja muistoja pidemmäksi aikaa ja voisi tehdä vaikka kuvakirjan muistoksi. Ehdota, että max. yksi lelu + yksi kirja. Kaikki loput (jos on pakko jotain antaa ja mopo tuntuu mummolla keulivan) on oltava jotain elämyksiä, tekemistä, hyödyllistä tarviketta, vaatetta, urheiluvälineitä jne. Jos perustelet hyvin, uskoisin että jokainen haluaa olla se, jonka lahja muistetaan ja josta jää iloa pidemmäksikin aikaa.
Tähän tyyliin olen yrittänyt puhua ja mies samoin oman puolen suvulleen. Mutta etenkin nää mummot on niin kiinni siinä materiassa ja pakettien määrä on suorastaan ylpeilyn aihe. Eivät he vaan kuuntele järkipuhetta tässä.
Meillä nuorin lapsi on vasta 3kk ikäinen ja hänenkin kohdalla oikein korostin että ei vauva osaa toivoa mitään, ei hän osaa arvostaa suurta pakettia ja leluröykkiöitä. Niitä lelujakin on sisaruksilta ihan tarpeeksi jo valmiina. Esitin mummolle toiveen villahaalarista joka olisi oikeasti tarpeen tälle lapselle. Saa nähdä mitä sieltä todellisuudessa tulee.
Ap
Eikö ilmastoahdistuskortin vetäminenkään toimi? No ei varmaan jos lähdette sit kuitenkin ThaimaaSEEN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Juridisesti lapsen lahjaksi saama on lapsen omaisuutta, sitä ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Vai tosissasiko oletat, että jos lapsi saa 8000 euron arvosta osakkeita lahjaksi, niin vanhemmat saavat myydä ne, koska eivät pidä niin monesta lahjasta?
Puhuimme leluista ja turhasta krääsästä, emme osakkeista. Äly hoi, älä jätä!
Lakikirjan mukaan kyseessä on sama asia, lapsen omaisuus. Tällä palstalla ollaan kantamassa pois anopin kodin sisältöä ja miehen tavaroita ja lapsen leluja ikään kuin naisella olisi aina oikeus koko lähipiirinsä omaisuuteen. Ei ole.
Lapsen huoltajana ja meidän kotimme omistajana minulla on oikeus päättää, mitä tavaroita lapseni kodissamme säilyttää ja mitä ei.
M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että lakkaat ahdistumasta. Et ole vastuussa siitä, jos toiset ostavat krääsää sinulle. Voit hyvällä omallatunnolla lahjoittaa ne jonnekin, tai myydä. Tosin lasten kanssa voi olla hankalaa, jos eivät haluakaan luopua niistä...
Juridisesti lapsen lahjaksi saama on lapsen omaisuutta, sitä ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Vai tosissasiko oletat, että jos lapsi saa 8000 euron arvosta osakkeita lahjaksi, niin vanhemmat saavat myydä ne, koska eivät pidä niin monesta lahjasta?
Tosissasiko luulet, että lakimiestä kiinnostaa myynkö lapseni leluja vai en :D
Lasta kiinnostaa ja lahjojen antajaa. Suomalaisilla on kummallinen kuvitelma siitä, että lapsen saamat lahjat olisivat vanhempien.
Miksi kukaan vihaa lastaan niin paljon, että haluaa ottaa tältä omaisuuden pois - vaikka vain nuken tai auton. Siitähän tuossa lapsen tavaroiden myymisessä on kyse, lapsen halveksimisesta.
Periaatteessa lahjanantaja voi tehdä ilmoituksen siitä, että hävität lapsen omaisuutta ja sen jälkeen lastensuojelu kohtelee sinua aika tiukasti.
Otathan minut mukaasi, kun menet tekemään ilmoitusta lasten lelujen myymisestä. Haluan nähdä sosiaalityöntekijän ilmeen kun kerrot asiasi.
Meillä on sovittu vuosia sitten, ettei aikuiset ostele toisilleen lahjoja. Vain kukka tai suklaapaketti käy. Lapset saavat kuitenkin lahjoja.
Kun sanoo riittävän suoraan, viesti menee kyllä perille. Ongelmana vain on, että moni ei kehtaa sanoa suoraan. Mennään vain "ei me oikeastaan mitään tarvita"-linjalla ja sitten ihmetellään, kun jotkut tulkitsevat sen vain kursailuksi eivätkä ota tosissaan. Suoraan vaan "emme halua mitään tavaraa" tms. niin viesti menee perille helpommin.