Opettajat syrjivät poikia koulussa
On olemassa aivan aiheellinen huoli siitä, että poikia jopa syrjitään Suomen peruskoulussa.
Jonna Mikkoselle ovat jääneet mieleen erään hänen ystävänsä pojan sanat.
– Jos pojat tekee jotain kiellettyä tunnilla, niin opettaja aina huutaa, että ”pojat hiljaa”. Mutta jos tytöt tekee jotain kiellettyä tunnilla, niiltä pyydetään nätisti, Mikkonen muistelee lapsen kertoneen.
Kyse ei ole pelkästä tuntemuksesta, vaan aiheesta on myös tutkimusnäyttöä.
Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiinkin nimettömästi. Samalla osoitettiin, että miesopettajat kiinnittävät arvioinnissaan naisopettajia vähemmän huomiota tyttöjen ja poikien välisiin luonne-eroihin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/03d01bea-d7b8-4a1a-a8c5-cd2f327d985b
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en syrji. Olen joutunut viime aikoina keskittymään, etten anna pojille liikaa huomiota. Tämä johtuu siitä, että pojat vaatii ja marisee, on kuin pikkulapset äidissä kiinni. Ihan tauotta. Jos en kiinnitä huomiota, alkaa murjotus ja laiskottelu. Tytöt on kilttejä ja fiksuja, osaavat tehdä ilman jatkuvaa huomiota asioita. Olen miettinyt niinkin, että pojat kehittyy hitaammin ja siksi ovat lapsenomaisempia vielä ysiluokallakin kuin tytöt. Eräs kollega kuvasi hyvin: "nämä on niin aikuisen kipeitä". Sitähän nuo on, erityisesti pojat. Välillä miettii, että onko tässä äiti vai opettaja.
Kaikkihan tietää että pojat kehittyy tyttöjä hitaammin. Tuollainen typerä asenteellinen tilitys, mitä yllä kirjoitit on juuri esimerkki siitä mitä ap yrittää sanoa. On olemassa kasvatustieteen ammattilaisia ja sitten sinun kaltaisiasi tusinaopeja. Toki joka duunissa on olemassa ne lahjakkaat ja vähemmän lahjakkaat tekijät, harvassa hommassa vaan saa aikaan niin pitkäkantoista tuhoa kuin lahjattoman opettajan käsissä.
”Tytöt on kilttejä ja fiksuja” ”Pojat vaatii ja marisee”.
"Kaikkihan tietää että pojat kehittyy tyttöjä hitaammin". Kai tiedät, ettei tuo ole totta?
Tytöille annetaan enemmän vastuuta nuoremmassa iässä ja saattavat siksi käyttäytyä kypsemmin/aikuisemmin, mutta samaa vastuuta pienenä kantava poika kykenisi aivan samaan. Älkää levittäkö tälläistä tietoa, mihin harmillisen usea jää lankaan.
Enpä ole syrjintää oman lapsen koulussa huomannut. Oma poika 15-vuotias ja kaikki numerot 9 tai 10 opettajasta riippumatta. Ennemmin olen pohtinut onko tuo kouluarviointi nykyään liian löperöä kun kymppejä tulee joka aineesta. Meillä kyllä on kotona lapsille opetettu käytöstapoja pienestä pitäen ja hölmöilyistä jaettu sanktioita. Kuulopuheiden mukaan lasten käytös koulussa on nykyään melkoista sikailua....
Vierailija kirjoitti:
Antakaa pelut ja kännykkä pojalle, niin ei tartte ihmetellä ylivilkkautta ja keskittymishäiriötä.
Meillä on kyllä pelukoppa, mutta peluja ei ole ollut vuosikymmeniin.
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole syrjintää oman lapsen koulussa huomannut. Oma poika 15-vuotias ja kaikki numerot 9 tai 10 opettajasta riippumatta. Ennemmin olen pohtinut onko tuo kouluarviointi nykyään liian löperöä kun kymppejä tulee joka aineesta. Meillä kyllä on kotona lapsille opetettu käytöstapoja pienestä pitäen ja hölmöilyistä jaettu sanktioita. Kuulopuheiden mukaan lasten käytös koulussa on nykyään melkoista sikailua....
Kyllä ne arvosanat siitä laskevat, kun pitkä matikka pääsee käyntiin.
Voi olla, mutta musta tuntui kyllä, että meidän poikaa suosittiin yläkoulussa. Hän sai mm. kolme stipendiä päättäjäisissä, kun paremman keskiarvon saanut tyttö sai vain yhden.
Olisiko mahdollista, että kaikki keskittyvät opiskeluun ja kuuntelemaan opettajaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en syrji. Olen joutunut viime aikoina keskittymään, etten anna pojille liikaa huomiota. Tämä johtuu siitä, että pojat vaatii ja marisee, on kuin pikkulapset äidissä kiinni. Ihan tauotta. Jos en kiinnitä huomiota, alkaa murjotus ja laiskottelu. Tytöt on kilttejä ja fiksuja, osaavat tehdä ilman jatkuvaa huomiota asioita. Olen miettinyt niinkin, että pojat kehittyy hitaammin ja siksi ovat lapsenomaisempia vielä ysiluokallakin kuin tytöt. Eräs kollega kuvasi hyvin: "nämä on niin aikuisen kipeitä". Sitähän nuo on, erityisesti pojat. Välillä miettii, että onko tässä äiti vai opettaja.
jos tuo kertomasi on totta ja tuo on automaattisesti poikien tapa käsitellä maailmaa, sen on oltava poikien hormoneista johtuvaa.
Tämähän tarkoittaa sitä, että koulumaailma on todellakin nykyään tyttöjen ehdoilla rakennettu.
Koulumaailma on rakennettu TÄYSIN poikien ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko mahdollista, että kaikki keskittyvät opiskeluun ja kuuntelemaan opettajaa?
Ei ole mahdollista, koska pojilta ei saa vaatia sellaista. Opettajien, tyttöjen, vanhempien ja koko yhteiskunnan on hypittävä poikien pillin mukaan.
Ei se mitään, onneksi poikia syrjitään niin paljon, että heille annetaan huomattavasti enemmän opettajan huomiota ja resursseja kuin tyttöoppilaille. Plus tietenkin se, että meillä on nyt järjestelmä, joka perustettiin juurikin sen takia, että pojat eivät osaa olla paikoillaan ja tarvitsevat jotain aktivointia, joten ei omia pulpetteja kenellekään!
Älkääkä edes aloittako siitä, että miten perusteltiin sitä, että lukion pitkästä matematiikasta saa parhaat pisteet, ihan sama minne alalle haet.
Kyllä, "tosi syrjivä" järjestelmä ja opettajat poikia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni nousi keskiarvo melkein kokonaisella numerolla, kun sama naisopettaja vaihtui siihen, että joka aineella oli oma opettajansa. Mistä lie kertoo.
Ja minulla taas keskiarvo nousi melkein kokonaisella numerolla, kun pari vuotta minua opettanut luokanopettamies vaihtui aineenopettajiin. En ole koskaan ajatellut tämän johtuneen sukupuolista.
Olen ollut ala-asteen aineenopettaja yli 20 vuotta ja siten olen opettanut tuhansia oppilaita. Vaikka joskus on tietenkin poikkeuksia niin 90 % tunteja pahiten häiritsevistä oppilaista on ollut poikia. On toki ollut kumpaakin sukupuolta, joilla on osalla ollut hankalaa antaa työrauhaa, mutta miltei aina nämä opiskelua eniten häiritsevät poikalapset ovat olleet ADHD-oppilaita tai sitten poikia, joille yhtään mitkään kiellot ja säännöt ei mene perille, ihan sama miten paljon jälki-istuntoja ym häiritsemisestä seuraa. Osalla ADHD-oppilaista auttaa lääkitys, osalla ei.
Välillä toivoisi että olisipa koteihin suora videoyhteys. Suurin osa oppilaista onneksi antaa työrauhan ja on ihana opettaa ryhmiä, joissa työrauhaongelmia ei ole (harvinaista), mutta miettikääpä kuinka monta minuuttia opena ehdin huomioida tai auttaa niitä hiljaisia tai muuten hyvin käyttäytyviä ja opiskeluhalukkaita kun tosiasiassa tunneilla, joilla on pari adhd-oppilasta tai äsken kuvattua, joudun joka kolmannessa lauseessa komentamaan näitä tuntia koko ajan häiritseviä. Osa ei saa siis millään pidettyä suutansa kiinni vaan ihan koko ajan pitää hölöttää jotain, kieppua ja pyöriä, olla yhtäkkiä toisella puolella luokkaa tai ainakaan kirjasta ei ole oikea sivu auki jne... Siinä sitten yrität tietsikalta näyttää esimerkkejä ja tarkastaa tehtäviä tai opettaa uutta asiaa. Välillä yritän nopeasti käydä auttamassa muita ja samassa yhdet härdellää ja joudun komentamaan samalla. .. On pidetty palaveria palaverin perään ja siellä saadaan näiden lasten toimintaterapeuteilta kaikenmaailman "ohjeita" miten pitäisi houkutella opiskelemaan sillä ja tällä tempulla. Toki yritän näitäkin oppilaita houkutella opiskelemaan kehumalla silloin kun toimivat oikein. Mutta milloin ne muut oppilaat saavat opettajan huomiota ja apua? Tälläisissä luokissa todella valitettavan vähän. Tai toki saavat mutta valitettavasti siinäkin auttaessa aina nuo tietyt oppilaat vielä härdelläävät jotain. Ja osa heistä todellakin osaa vetää kotona roolia etteivät toki ole tunneilla tehneet mitään ja turhaan komennetaan. Eipä silti, minä näen näitä oppilaita vain pari kertaa viikossa. Heidän vanhempansa (useimmiten) yrittävät pitää heidät kaidalla tiellä koko ajan. Mutta se muu luokka joutuu koko ajan sietämään tätä. Ja joskushan nämä tietyt lapsoset ovat kuitenkin luokan pellejä toisille. Ihan kivoja lapsia suurimmaksi osaksi muuten mutta keskittyminen ei millään onnistu
Miesopettajia tarvittaisiin lisää. Mahtaako tämä sotia feministien agendaa vastaan?
Varhaiskasvatuksessa heitä on vielä vähemmän ja ongelmia vielä enemmän.
Siis miehet itse haluavat ja myöntävät että pojat tarvitsevat kovempaa kuria ja kun sitä saa niin sitten itketään??
Vierailija kirjoitti:
Miesopettajia tarvittaisiin lisää. Mahtaako tämä sotia feministien agendaa vastaan?
Varhaiskasvatuksessa heitä on vielä vähemmän ja ongelmia vielä enemmän.
No kun ei niitä miehiä kiinnosta se työ. Noilla aloilla otetaan ilomielin miehet töihin. Saatais palkatki nousuun opettajilla yms. kun miehiä palkattaisiin enemmän kys.aloille.
Vierailija kirjoitti:
Ei se mitään, onneksi poikia syrjitään niin paljon, että heille annetaan huomattavasti enemmän opettajan huomiota ja resursseja kuin tyttöoppilaille. Plus tietenkin se, että meillä on nyt järjestelmä, joka perustettiin juurikin sen takia, että pojat eivät osaa olla paikoillaan ja tarvitsevat jotain aktivointia, joten ei omia pulpetteja kenellekään!
Älkääkä edes aloittako siitä, että miten perusteltiin sitä, että lukion pitkästä matematiikasta saa parhaat pisteet, ihan sama minne alalle haet.
Kyllä, "tosi syrjivä" järjestelmä ja opettajat poikia kohtaan.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Pojat saavat yläkoulussa monin verroin opettajan huomiota tyttöihin verrattuna. Poikiin sijoitetaan rahallisesti mitattuna tukitoimia tuplat tai triplat tyttöihin verrattuna!
Ainakaan kuraattorien ja psykologien asiakaskunnassa pojat tuskin korostuvat; suurin osa kävijöistä on tyttöjä.
Väitteessäsi voi olla perää siltä kantilta, että pojista ehkä isompi osa saa pedagogista tehostettua tai erityistä tukea. Tämä ei kuitenkaan kerro kaikkea vähemmän näkyvästä tuesta ja ratkaisuista, joista ei tehdä hallinnollista päätöstä tai muuta paperityötä.
Feministisessä sukupuolimarxismissa väkivaltaisimpien ja äänekkäimpien poikien käytös sanoitetaan virheellisesti "vallaksi" ja koko sukupuolen ominaisuudeksi. Aika moni opettaja on omilla kasvatustieteen kursseillaan tai vaikka sosiologian sivuaineessa oppinut sukupuolimarxismia.
-kasvatustieteen ylioppilas ja sosionomiharkat koulussa tehnyt-
Puhun nyt ihan yleisellä tasolla. On todella ongelmallista, jos koulutus alkaa eriytymään sukupuolen ja sosioekonomisen taustan vuoksi.
Suomihan on Pisa-tutkimusten, peruskoulun arvosanojen ja sitä kautta 2. asteen koulutuksen kummajainen oecd-maissa. Ennen tässä onnistuttiin paremmin.
Joku mättää nyt koulumaailmassa: ops, metodit, opetus, luokkatilat, inkluusio.
Osaako joku pohtia tätä paremmin? Naisistuminen? En tarkoita tätä nyt pahalla, mutta mulla oli esim. ihan rocktähti ope ala-asteella. Don Johnssonin näköinen Tukholmasta muuttanut nuori jäbä ( älkää pilkatko - Don Johnsson oli cool kasarilla ), joka sai meidät pojat todellakin miellyttämään ja tsemppaamaan koulussa. Ylä-asteella pitkähiuksinen innostava äikän ope, joka sai lukemaan ulkoa illatiivit ja muut, sekä innoitti lyriikan pariin - se ei todellakaan ollut h....jen homma, vaan cool.
Ymmärrän, että nyt on ollut useita vuosia feminismibuumi, inkluusio ja intersektuaalisuus - ja se on hemmetin hyvä. Kannatan ehdottomasta, mutta ovatko tavis kanrasuomalaiset pojat jääneet vähän jalkoihin?Kuten myös miehet, jopa työllisyydessä naiset ohittivat 1. kertaa miehet.
Jotenkin toivoisi asiallista ja sivistynyttä keskustelua tästäkin näkökulmasta - ei vastakkainasettelua.
Pojat vaan omiin kouluihin mies opettajien opetukseen! Saavat tytötkin työskennellä oikeasti rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä äidinkielen numero nousi numerolla, kun vakkari ope lähti äitiyslomalle ja tilalle tuli miesope. Ja kyllä - numero laski kuten odottaa saattoi taas, kun vakkari naisope palasi takaisin. Luokan hiljaisimpia, mutta kun olin silmätikkuna, niin olin silmätikkuna.... :)
Samaa huomasi muissa naisopettajissa varsinkin yläasteella. Poimitaan silmätikuksi, erotellaan, arvioidaan ja tarkkaillaan hyvinkin tarkasti tiettyjä (poika)oppilaita, kun miesopettajilla ei ole pienintäkään vihjettä tälläiseen. Miesopettajat keskittyvät opettamiseen ollen samalla hyvin rentoja, mutta auktoriteetti kumminkin läsnä koko ajan. Naisopettajien luokassa sai koko ajan pelätä milloin opettajalta tuli "henkinen" isku kylkiluihin. Ehkä juontui juuri auktoriteetin puutteesta...
Tällaisilla viesteillä ylläpidetään naisia ja naisopettajia väheksyviä asenteita. Kaikki miesopettajat ovat taitavia ja rentoja, he ymmärtävät nuoria ja heillä on luontaista auktoriteettia. Kaikki naisopettajat taas ovat epäpäteviä, tylsiä nipoja, jotka ottavat silmätikkuja eivätkä osaa hallita ryhmiä. En väheksy sitä, miten olet asiat yläkoulussa kokenut, mutta pysähdy nyt aikuiseksi kasvettuasi hetkeksi miettimään, voisiko arviossasi olla yhtään mukana murrosikäisen mustavalkoista maailmankuvaa.
Siitähän tämä juuri lähtee, että jo kotona pyöritellään silmiä nipojen naisopettajien kohdalla, miesopettajille annetaan automaattisesti se auktoriteetti, vaikka kuinka epäreiluja tosielämässä olisivatkaan. Kollegani on melko rasistinen jutuissaan, tölväilee tiettyjä oppilaita ja sanoo asioita, jotka ovat arveluttavia mutta onko hän koskaan saanut ainuttakaan valitusta tästä? No kun se on vaan sen tapa. Osaa olla rento mutta jos joku ei tottele niin on tiukka. Täsmälleen samalla tavalla toimiva naisopettaja taas ottaa silmätikkuja ja on epäreilu.
Jos kotona arvostellaan opettajia sukupuolen mukaan, on selvää, että se arvostelu siirtyy myös kouluun. Jos opettaja on vahemman mieliestä epäreilu, voi asiaa kysäistä opettajalta ihan ilman, että antaa lapselleen mielikuvia siitä, miten väärässä tai oikeassa kyseinen henkilö on.
Tässä esimerkki: koulussamme on tiukka sääntö siitä, että päähineitä ei pidetä luokissa. Kun naisopettajat huomauttavat asiasta, ovat vanhemmat helposti barrikadeilla vinkumassa, miten juuri heidän uniikki kukkasensa ansaitsee poikkeuksen sääntöön, kun oli huono hiuspäivä tai muuten vain ahdistuu tällaisesta. Miesopettajan tunnilla päähinee katoaa kuin taikaiskusta eikä mitään ongelmaa ole huonon hiuspäivän kanssa. Tunnit ovat peräkkäin, joten millä ihmeen tavalla vanhempi selittää tämän?
Kiitos tästä! Olen se, jonka kommenttiin vastasit. Olen itse naisopettajana huomannut, että mies- ja naisopettajiin suhtaudutaan hyvin eri tavalla. Miesopettajilta tosiaan siedetään paljon ronskimpaa ja tiukempaa puhetta, eikä heidän päätöksiään herkästi kyseenalaisteta. Miesopettajilla on muka luontaista auktoriteettia, vaikka tosiasiassa oppilaat ja huoltajat kohtelevat mies- ja naisopettajia eri tavoin. Miesopettajien antamista arvosanoista ja kurinpitoon liittyvistä toimenpiteistä valitetaan huomattavasti harvemmin, samoin heidän ammattitaitonsa kyseenalaistetaan harvemmin. Tämä koskee myös tapauksia, kun miesopettajan arviointiperusteissa tai ammatillisessa osaamisessa oikeasti olisi huomautettavaa.
Moi. Siirryin itse open hommista muihin hommiin. Olen siis mies. Jäin tosi paljon pohtimaan Teidän näkökulmia. Onko se todellakin näin, kuten koette?
Olin kliseisesti rento miesope, jolla on pitkät hiukset ja persoonallinen pukeutuminen. Tein ihan valtavasti töitä suunnitellessani tunteja. Vietin lukemattomia tunteja kotien ja tukiopetuksen parissa ylitöissä. Rakastin lapsia ja nuoria - yritin antaa kaikkeni. Annoin kotona kitaratunteja ja vedin fudishommia.
Aika moni tuntui käyvän vaan duunissa ja minihommat. Jäin miettimään, sainko tosiaan sukupuoleni takia arvostusta vai se, että tein hommat intensiivisesti ja sielullani?
Ei ole tarkoitus hei luoda vastakkainasettelua. Ihan yleistä pohdintaa, pojat ja miehet tuntuvat tippuvan yhteiskunnasta.
jos tuo kertomasi on totta ja tuo on automaattisesti poikien tapa käsitellä maailmaa, sen on oltava poikien hormoneista johtuvaa.
Tämähän tarkoittaa sitä, että koulumaailma on todellakin nykyään tyttöjen ehdoilla rakennettu.