Lue keskustelun säännöt.
Miehen suku ostaa joka vuosi turhaa krääsää lahjaksi
05.12.2019 |
Turhauttaa, vaikka ollaan aina sanottu että jos jotain välttämättä haluaa hankkia, niin suklaa tai viinipullo kyllä riittävät. Nämä ei kuitenkaan heistä ole "kunnon lahjoja" ja ajatus tuntuu olevan että määrä korvaa laadun. Lahjoja ei voi laittaa suoraan kirppiksellekään koska he odottavat näkevänsä tavarat meillä käytössä. Ymmärrän että varmasti on kiva ostella lahjoja ja ajatus on hyvä, mutta harmittaa että tuhlaavat rahaa kymmeneen eri pakettiin kun voisivat ostaa vaikka yhden hieman laadukkaamman.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alapeukkuja? Mitä niillä tavaroilla pitäisi tehdä? Kaappitilaa ei ole liikaa enkä halua syyttä suotta säilyttää turhia kamppeita
Saman kysymyksen voisit esittää itsellesi, jos ostat lahjoja muille. Mitä muiden pitäisi tehdä antamillesi lahjoille, sillä tuskin ne ovat olleet mieluisiä. Tai onko kaikki ostamasi tavarat itsellesi tarpeellisia ja mieluisia vai onko ne jääneet komeron hyllylle seisomaan, vaikka itse ostit?
Kautta maailman historian ja kaikissa maissa, lahja on ystävyyden ja rakkauden osoitus ja se onko lahja mieluinen vai ei, on samantekevää, koska lahjasta ei ole tarkoituskaan saada etua ja hyötyä.
Lahjan antaminen pienille ihmistaimellekin on ominaista jo taaperoikäiset antavat vanhemmilleen kiviä ja poimivat kukkia lahjaksi.Ja eikö viinipullo tai suklaa tuossa tapauksessa olisi ollut tilaus, sillä lahjaan sisältyy aina yllätyksellisyys ja ajatukset, jotka sitovat läheiset yhteen.
Ja eikö sinulle muut anna epämieluisia lahjoja, kuin miehen suku? Oisko lahjan epämielyttävyys asenteessa?
Lahjahevosen suuhun ei ole katsominen, tiesi jo vanhakansa.
Maailma muuttuu. Yhä useampi haluaa välttyä ylimääräisestä tavaralta ja haluaa suosia vastuullista kulutusta. Mieheni suku ostaa arvokkaita ja laadukkaita tuotteita. Olen saanut vuosien aika esim koruja. Kauniita kyllä, mutta en juuri käytä koruja. Muutenkaan en tarvitse mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidänkään huusholliin mahdu enään turhaa roinaa ja vanhojakin lahjoittelen pois kaapeista pyörimästä joillekka ei mitään käyttöä ole jotta siivoominen olisi helpompaa. Vanhemmilla kun on pakkomielle jotain antaa niin antavat lahjakortin prismaan kun sinne olemme keskittäneet hankinnat.
Meillä myös lopetettiin töissä joululahjojen anto näiden haukkujien takia, kun n. 400€ joulukorin voi antaa verovapaasti, eikä tarvitse maksaa muita palkan sivukuluja.
Nyt samaiset korit menevät seurakunnalle, jotka jakavat ne vähävaraisille perheille. Mutta ei sekään tunnu olevan hyvä.
Itsekkään en anna joululahjoja tietyille tyypeille, vaan vien ne seurakunnalle, myös ne suklaat.
Saan usein lahjaksi viiniä ja suklaata. En käytä alkoholia ja minulla on laktoosi-intoleranssi. Silti ilahdun lahjoista ja keksin niille kyllä käyttöä. Jokainen ostakoon itse sitä mitä tarvitsee. Lahjaa ei voi valita toisen ihmisen puolesta.
Miehesi ei ole varmasti kiva kuunnella, kun arvostelet hänen sukulaisiaan. Mieti, miltä itsestäsi tuntuisi, jos miehesi haukkuisi omia vanhempiasi. Ehkä lahjat ovat merkkinä sinulle, että sinua arvostetaan miniänä. Lahja sinänsä ei ole tärkeä, vaan ajatus.
Toivottavasti ap. ei ole lapsia, kun tuovat päiväkodista ja koulusta äitienpäivä-ja joululahjat ja kortit, kun ne ovat krääsää ja vievät vain tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopikaa napakasti että mitään lahjoja ei osteta! Ehkä tämän joulun lahjat on jo ostettu mutta pitkin ensi vuotta muistuttelette lahjattomasta joulusta.
Lapseni vei kaverilleen omilla vähillä rahoillaan ostamansa lahjan. Kaverin äiti oli heittänyt lahjan roskiin, koska se ei sopinut sisustukseen. 16-vuotias nuori ei siis saa päättää oman huoneensa sisustuksesta. Oma lapseni sanoi, että on kiitollinen meille siitä, että saa päättää huoneensa sisustuksesta. Muistakaa, että koti on myös muiden koti kuin teidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan sanottu asiasta joka vuosi. Mies on samaa mieltä ettei tarvita mitään. Aina ennen joulua mies itse sanoo suoraan, että tänä jouluna ei sitten tarvitse hankkia mitään lahjoja. Ei haluta, ei tarvita. Kiva kun haluatte muistaa, mutta halutaan vähentää tavaraa ja miettiä ympäristöä. "No jos jotain kuitenkin?"
-ehdotetaan viinipulloa, herkkukoria, aineetonta lahjaa, lahjakorttia, laadukkaita käsipyyhkeitä pyydettiin viime vuonna koska niille olisi ollut tarve. Nämä eivät ole heidän mielestään oikeita, kunnon lahjoja.
Mitä saamme: erilaisia koriste-esineitä, eripari astioita, hahmokuvioituja tarjoiluastioita, eripari lakanoita, vääränkokoisia vaatteita, pikkuisia tauluja ja kehyksiä, valokuvakansioita, cd-levykoteloita, joululaulu cd-levyjä, kimmeltäviä kukkaruukkuja, erikoisia tuikkukippoja, kausitavaraa. -ostetaan vaan paljon ja halvalla.
Omalle suvulle olen sanonut sanonut saman toiveen tai jos jotain tarvitaan niin pyydetään sellaista ja kyllä jostain syystä toiveita noudatetaan.
En haluaisi olla kiittämätön, mutta kyllä se konvehtirasia suoraan sanottuna valitettavasti lämmittäisi mieltä enemmän. 😥
Itsellä tulee myös huono omatunto, kun käyttävät kuitenkin rahaa näihin lahjoihin varmaan aika paljonkin.
26; Lasten päiväkotiaskartelut, lahjat ja koristeet ovat eri asia. Ne säilytän mielelläni ja laitan kausittain esille. ❤️
Itse kysyn toiveita ja pyrin hankkimaan lahjan sen mukaan. Jos sanotaan että ei halua mitään, mutta tuntuu että on "pakko" antaa jotain, vien kukkia tai jotain pientä syötävää. Enkä todellakaan pahastu jos olenkin tehnyt vikahankinnan ja lahjan saaja haluaa palauttaa tai laittaa antamani lahjan eteenpäin. -ap
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä meillä lopetettiin työyhteisössä työntekijöiden joululahjat, joka oli n. 500€ arvoinen joulukori - ruokaa, villasukkia, pyyhkeitä, hygeniatuotteita, kukkia, viiniä, suklaata jne.
Joka ikinen vuosi jo syyskuussa alkoi marmatus ja haukkuminen, ihan samalla tavalla kuin ap. tekee. Tuotteet oli vääriä, väärän merkkisiä ja värisiä, suurin osa joidenkin mielestä sai kipata roskiin.
Tieto meni johtoryhmän korviin ja joulukorin tekijä huokaisi helpotuksesta, kun loppui se marina, mutta nyt samaiset marisijat marisevat kun firma ei anna joululahjaa, kun varat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
Tuollainen lahja olisi itselle kyllä oikein mieleinen. Tarpeellisia, kuluvia tuotteita.
Enkä ikinä marmattaisi lahjan antajalle ääneen, ajatus on kuitenkin ollut hyvä. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiittämättömyys on maailman palkka
Pistä kiertoon, niin minä teen ;9 Puolitutuille, asiakkaille, työkavereille tms. ei niin läheisille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se vielä! Meidän suku se vasta ihana on... Äiti, sisko ja serkku palauttanut lahjan heti takaisin päin naamaa lähes veetuilujen kera, kun olen niin huonon tai väärän lahjan tuonut! Äidin mielestä lahjohin tuhlatut rahat on turhuutta, siskon mukaan antamani lahja oli kuulemma valittu vuoden turhakkeeksi ja serkku suuttui, kun en muistanut hänen hajuallergiaa ja vein tulppaaneja synttäreillensä. Se meidän suvusta. Täysmoukkia olemme näemmä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alapeukkuja? Mitä niillä tavaroilla pitäisi tehdä? Kaappitilaa ei ole liikaa enkä halua syyttä suotta säilyttää turhia kamppeita
Saman kysymyksen voisit esittää itsellesi, jos ostat lahjoja muille. Mitä muiden pitäisi tehdä antamillesi lahjoille, sillä tuskin ne ovat olleet mieluisiä. Tai onko kaikki ostamasi tavarat itsellesi tarpeellisia ja mieluisia vai onko ne jääneet komeron hyllylle seisomaan, vaikka itse ostit?
Kautta maailman historian ja kaikissa maissa, lahja on ystävyyden ja rakkauden osoitus ja se onko lahja mieluinen vai ei, on samantekevää, koska lahjasta ei ole tarkoituskaan saada etua ja hyötyä.
Lahjan antaminen pienille ihmistaimellekin on ominaista jo taaperoikäiset antavat vanhemmilleen kiviä ja poimivat kukkia lahjaksi.Ja eikö viinipullo tai suklaa tuossa tapauksessa olisi ollut tilaus, sillä lahjaan sisältyy aina yllätyksellisyys ja ajatukset, jotka sitovat läheiset yhteen.
Ja eikö sinulle muut anna epämieluisia lahjoja, kuin miehen suku? Oisko lahjan epämielyttävyys asenteessa?
Lahjahevosen suuhun ei ole katsominen, tiesi jo vanhakansa.
Av-mamma vuodelta 1949.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän se tuppaa olemaan, että miehen suku ja varsinkin anoppi ostaa turhaa krääsää. Mutta onneksi aloittaja sun sukulaiset ostelee vaan laaturompetta!
Vierailija kirjoitti:
Ennenkuin haukut ketään julkisesti, muista että lastesi perimästä puolet tulee miehesi suvusta.
Missä tahansa muualla, tämä saisi kannatusta, paitsi täällä. heh heh
Vierailija kirjoitti:
Saan usein lahjaksi viiniä ja suklaata. En käytä alkoholia ja minulla on laktoosi-intoleranssi. Silti ilahdun lahjoista ja keksin niille kyllä käyttöä. Jokainen ostakoon itse sitä mitä tarvitsee. Lahjaa ei voi valita toisen ihmisen puolesta.
Miehesi ei ole varmasti kiva kuunnella, kun arvostelet hänen sukulaisiaan. Mieti, miltä itsestäsi tuntuisi, jos miehesi haukkuisi omia vanhempiasi. Ehkä lahjat ovat merkkinä sinulle, että sinua arvostetaan miniänä. Lahja sinänsä ei ole tärkeä, vaan ajatus.
Miten yksinkertaisia nämä sinun lahjanantajat on?
Kyllä se on ihan selvää et jos ystäväni ei syö suklaata ja juo viiniä niin niitä ei hänelle osteta.
Kiertoon vaan surutta. Ei kai ne kaappeihin tule kurkistelemaan tai vaadi lahjoja näytille
Vierailija kirjoitti:
Kiittämättömyys on ruma piirre ihmisessä. 😢
Äitini sisko (lapseton sinkku) on aina äitini luona jouluna. Haluaa ihan välttämättä ostaa joululahjoja, vaikka on moneen kertaan sanottu ettei tarvitse, tai jos ostaa niin vaikka jouluteetä tai kahvia. Joka vuosi ostaa minulle samanlaisen rasian konvehteja, maitosuklaata ja joka vuosi totean että kiitos vaan, mutta olen maitoallerginen joten en voi niitä syödä (muu perhe syö) ja täti pahoittelee että voivoi kun hän ei muistanut. Tätä on jatkunut jo kohta 15 v. Pitäisikö olla kiitollinen?
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä meillä lopetettiin työyhteisössä työntekijöiden joululahjat, joka oli n. 500€ arvoinen joulukori - ruokaa, villasukkia, pyyhkeitä, hygeniatuotteita, kukkia, viiniä, suklaata jne.
Joka ikinen vuosi jo syyskuussa alkoi marmatus ja haukkuminen, ihan samalla tavalla kuin ap. tekee. Tuotteet oli vääriä, väärän merkkisiä ja värisiä, suurin osa joidenkin mielestä sai kipata roskiin.
Tieto meni johtoryhmän korviin ja joulukorin tekijä huokaisi helpotuksesta, kun loppui se marina, mutta nyt samaiset marisijat marisevat kun firma ei anna joululahjaa, kun varat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
ruokaa - on allergioita, eikä kaikilla ole niin läheisiä ihmisiä että voisi antaa ruokaa eteenpäin.
villasukkia - en käytä kuin pari kertaa vuodessa, ja on jo ihan liian monta paria saatu lahjaksi ennestään
pyyhkeitä - pyyhkeet kestää vuosikymmeniä, ja kun tulee tarve uusia, haluan valita itse
hygeniatuotteita - käytän tiettyjä samoja tuotteita, eli tuskin osuisi oikeat
kukkia - olen allerginen joulukukille
viini - en juo
suklaata - en pidä suklaasta eli tämäkin jäisi syömättä
Kyllä aikuinen ihminen yleensä haluaa itse valita pyyhkeensä, kosmetiikkansa ja ruokansa. Esim lahjakortti kauppaan olisi varmasti kelvannut, mutta jostain syystä näille muiden tavaroista päättämään haluaville se vaihtoehto ei ikinä kelpaa. Mukavampi olla marttyyri kuinka ei taaskaan mikään kelvannut jonka MINÄ heille valitsin.
Juuri tästä syystä meillä lopetettiin työyhteisössä työntekijöiden joululahjat, joka oli n. 500€ arvoinen joulukori - ruokaa, villasukkia, pyyhkeitä, hygeniatuotteita, kukkia, viiniä, suklaata jne.
Joka ikinen vuosi jo syyskuussa alkoi marmatus ja haukkuminen, ihan samalla tavalla kuin ap. tekee. Tuotteet oli vääriä, väärän merkkisiä ja värisiä, suurin osa joidenkin mielestä sai kipata roskiin.
Tieto meni johtoryhmän korviin ja joulukorin tekijä huokaisi helpotuksesta, kun loppui se marina, mutta nyt samaiset marisijat marisevat kun firma ei anna joululahjaa, kun varat lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.