Lue keskustelun säännöt.
Järkyttävää kohtelua tänään lääkärissä (julkisella puolella)
04.12.2019 |
Suorastaan järkyttävää kohtelua tänään julkisella puolella. Kyllä, olen ylipainoinen nainen, mitta v*ttuakos se sille lääkärille kuuluu? Muilla vastasvia kokemuksia?
Taas pitää syödä vanilijadonitseja ja suklaakeksejä suruun, kiitos vaan tk lääkäri!! -.-
Kommentit (160)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa ollutkin hyvä ja ajan tasalla oleva lääkäri, kun on suoraan sanonut asiakkaalle, että ylipainosta täytyy päästä eroon. Totuudessa ei ole mitään törkeää. Ylipainosta kertyy veronmaksajille mittavat kollektiiviset laskut vuosittain, ja summa sen kuin kasvaa. Minusta ylipainosta johtuvista sairauksista kärsivien pitäisi maksaa kaikki sairauskulunsa itse. On väärin, että yhteiskunnan varoista kustannetaan elintapasairauksia.
Kyllä ylipainoinen tietää olevansa ylipainoinen. Se, että lääkäri siitä sanoo ei auta lainkaan, päin vastoin.
Toki jos lääkäri tarjoaa tukea ja apua painonhallintaan, niin tilanne eri. Yleensä tätä ei saa, lähinnä kommentin, että pitäisi syödä vähemmän ja liikkua. Tämänkin ylipainoinen jo tietää.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää. Miksi ihmeessä siitä ylipainosta ei voi keskustella.
Voi keskustella, jos se liittyy asiaan ja lääkärillä on muutakin sanottavaa, kuin että laihdatappas.
Kävin muutamalla eri lääkärillä viime viikolla ja olen niin onnellinen, että eivät maininneet painoani.
Siinä vaiheessa kun keskustelun aihe on lievä anemia, raudanpuute, D-vitaamiinin puute ja koholla olevat kilppariarvot ja olo sen mukainen, todellakin ottaisi päähän laihdutuspuhe.
Toki edistäisi terveyttä, mutta tappavan väsyneenä ei onnistu ja ensin pitää saada veriarvot ja jaksaminen kohdilleen.
Olen lääkäri ja mun kokemus on se, että suurin osa ylipainoisista on tietoisia ylipainon haitoista ja tuovat sen itsekin esille. "Joo, tiedän että mulla on 20kg ylipainoa ja yritän kyllä parhaani mukaan laihduttaa mutta nyt tässä polvessa on kipua kun teen sitä tai tätä tai tota." Tuosta pääsee ihan hyvin keskustelemaan siitä, mikä polvessa on nyt vikana, ja vaikka vika olis mikä, niin onhan se ylipaino nivelelle rasite. Toki laihduttaminen auttaa, mutta ei se yksistään ratkaise kaikkia ongelmia eikä varsinkaan tapahdu ihan heti, joten pakko siinä on muitakin ratkaisuja miettiä.
Väitän, että ei se ole ongelma, että lääkäri puhuu ylipainosta, vaan se, millä tavalla siitä puhuu. Vähätteleekö kaikki oireet vain siitä johtuvaksi, vai onko potilasta kunnioittava ja ratkaisuja etsivä ote.
Elämäntapaneuvonnalle on myös parempia ja huonompia hetkiä. En todellakaan lähde saarnaamaan kenenkään läskeistä siinä vaiheessa, jos vaikka ompelen haavaa tai tutkin tulehtunutta korvaa. Tupakasta tulee puhuttua näissäkin tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin muutamalla eri lääkärillä viime viikolla ja olen niin onnellinen, että eivät maininneet painoani.
Siinä vaiheessa kun keskustelun aihe on lievä anemia, raudanpuute, D-vitaamiinin puute ja koholla olevat kilppariarvot ja olo sen mukainen, todellakin ottaisi päähän laihdutuspuhe.
Toki edistäisi terveyttä, mutta tappavan väsyneenä ei onnistu ja ensin pitää saada veriarvot ja jaksaminen kohdilleen.
Tässäkin todennäköisesti ylipaino on sekavassa syy-seurausyhteydessä oireisiisi, siihen liittyvän kroonisen matala-asteisen tulehduksen tiedetään liittyvän mm. raudan imeytymisen häiriöihin ja D-vitamiinin puutteeseen. Sulla on kuitenkin ilmeisen fiksu lääkäri, joka ymmärtää että näihin tekijöihin kannattaa puuttua aktiivisesti ja laihdutat sitten kun voimavarat on vähän paremmat.
Lääkäri taitaa olla se ainoa henkilö, jonka kuuluu huolehtia myös teidän ylipainoista. Kaikki muut voivat ja saavat ummistaa asialta silmänsä, ettei teille tule paha mieli. Asian voi tietysti hoitaa asiallisestikin, mutta ei se helppoa ole jos lähtökohta on, että herne on syvällä nenässä jo ajatuksesta.
Samalla tavalla lääkärin pitäisi puhua tupakoinnin lopettamisesta, alkoholin käytön järkeistämisestä ja liikunnasta ja hyvästä ruokavaliosta. Elämäntapaohjausta. Mitä useampi näistä puhuu niin pieni osa jopa saa oman motivaationsa ja tekee asioille jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaa olla isot ongelmat lihavuudesta, jos joutuu jo ennen lääkärille menoa miettimään että ottaako lääkäri yliapainon puheeksi. Ja sitten vedetään herneet nenään jos lääkäri asoiden lomassa ja/tai väärään äänensävyyn ottaa asian esille. Mielestäni lääkärin velvollisuus on jollain tapaa puuttua koska useimmat vaivat liittyvät välillisesti tai välittömästi henkilön liikalihavuudesta aiheutuviin sairauksiin. Nyt tulee vielä joka puolelta tutkimustuloksia jotka todistavat reippaan ylipainon vaaroista, paha rakonen lääkäreillekin.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää. Miksi ihmeessä siitä ylipainosta ei voi keskustella.
Voihan siitä keskustella, mutta keskustelun aika EI ole silloin, kun potilas yskii keuhkojaan pihalle tai kärsii kolmatta päivää kovista vatsakivuista. Toki kaltoin kohteltujen potilaiden on hyvä muistaa, että valtaosa lääkäreistä on sosiaalisesti heikkolahjaisia ja siksi töksäyttelevät mitä sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kanssa korva- tai hammaslääkärissä.
Itkua riittää. Lapsi yleensä äidin sylissä.
Mutta mutta.
Korvien tutkiminen/puhdistus on suoritettava ripeästi ja ammattitaidolla.
Äidit pitävät turhankin HELLÄSTI sylissään niin ettei tutkiminen onnistu.
Silloin tarvitaan riuskaa hoitajaa joka uskaltaa pitää lapsen pään jämäkästi paikoillaan !
Lapsen jalat napakasti hoitajan reisien väliin. Ja päästä tukevasti kiinni ettei heilu.
Hammaslääkärissä on myös vaikeata. Ei kannata tuhrata aikaa lapsen rauhoittamiseen.
Se ei toimi ! Anestesiajonoon ihan suosiolla. Ei hukata aikaa vippaskonsteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää. Miksi ihmeessä siitä ylipainosta ei voi keskustella.
Voihan siitä keskustella, mutta keskustelun aika EI ole silloin, kun potilas yskii keuhkojaan pihalle tai kärsii kolmatta päivää kovista vatsakivuista. Toki kaltoin kohteltujen potilaiden on hyvä muistaa, että valtaosa lääkäreistä on sosiaalisesti heikkolahjaisia ja siksi töksäyttelevät mitä sattuu.
Mieluummin menen "kirurgi Holopaisen" hoitoon. Asiat sanotaan suoraan ilman vetistelyjä.
En luota lääkäreihin jotka panttaavat tietoa ja yrittävät olla "sosiaalisia".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksikään ylipainoinen ei tiedä ylipainostaan ennen kuin lääkäri siitä kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ylipainoinen ei tiedä ylipainostaan ennen kuin lääkäri siitä kertoo.
Vanhemmilla ja suvussa on ylipainoisia ? "Köyhtyä saa mutta ei laihtua."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuore isä kirjoitti:
Lasten kanssa korva- tai hammaslääkärissä.
Itkua riittää. Lapsi yleensä äidin sylissä.
Mutta mutta.
Korvien tutkiminen/puhdistus on suoritettava ripeästi ja ammattitaidolla.
Äidit pitävät turhankin HELLÄSTI sylissään niin ettei tutkiminen onnistu.
Silloin tarvitaan riuskaa hoitajaa joka uskaltaa pitää lapsen pään jämäkästi paikoillaan !
Lapsen jalat napakasti hoitajan reisien väliin. Ja päästä tukevasti kiinni ettei heilu.
Hammaslääkärissä on myös vaikeata. Ei kannata tuhrata aikaa lapsen rauhoittamiseen.
Se ei toimi ! Anestesiajonoon ihan suosiolla. Ei hukata aikaa vippaskonsteihin.
Herkkä lapsi itkee jo siitä kun otetaan korvalehdestä kiinni.
Sitä voisi harjoitella jo kotona.
Vierailija kirjoitti:
Tuore isä kirjoitti:
Lasten kanssa korva- tai hammaslääkärissä.
Itkua riittää. Lapsi yleensä äidin sylissä.
Mutta mutta.
Korvien tutkiminen/puhdistus on suoritettava ripeästi ja ammattitaidolla.
Äidit pitävät turhankin HELLÄSTI sylissään niin ettei tutkiminen onnistu.
Silloin tarvitaan riuskaa hoitajaa joka uskaltaa pitää lapsen pään jämäkästi paikoillaan !
Lapsen jalat napakasti hoitajan reisien väliin. Ja päästä tukevasti kiinni ettei heilu.
Hammaslääkärissä on myös vaikeata. Ei kannata tuhrata aikaa lapsen rauhoittamiseen.
Se ei toimi ! Anestesiajonoon ihan suosiolla. Ei hukata aikaa vippaskonsteihin.
Herkkä lapsi itkee jo siitä kun otetaan korvalehdestä kiinni.
Sitä voisi harjoitella jo kotona.
Jos päädytään tärykalvon puhkaisemiseen, niin hoitajan ote lapsen päästä on oltava tiukka !!
Tuore isä kirjoitti:
Lasten kanssa korva- tai hammaslääkärissä.
Itkua riittää. Lapsi yleensä äidin sylissä.
Mutta mutta.
Korvien tutkiminen/puhdistus on suoritettava ripeästi ja ammattitaidolla.
Äidit pitävät turhankin HELLÄSTI sylissään niin ettei tutkiminen onnistu.
Silloin tarvitaan riuskaa hoitajaa joka uskaltaa pitää lapsen pään jämäkästi paikoillaan !
Lapsen jalat napakasti hoitajan reisien väliin. Ja päästä tukevasti kiinni ettei heilu.
Hammaslääkärissä on myös vaikeata. Ei kannata tuhrata aikaa lapsen rauhoittamiseen.
Se ei toimi ! Anestesiajonoon ihan suosiolla. Ei hukata aikaa vippaskonsteihin.
Tulipa mieleen (alle 3v.) lapsi isän sylissä parturissa. Ei itkenyt mutta pyöritti päätään miten milloinkin.
Parturi yritti juosta ympärillä ja leikata hiuksia. Lopputulos oli kuin huolimattomasti kynitty kana.
Isä maksoi hiusten leikkauksesta normaalin hinnan. Ehkä jäi kotiin jotain siistittävää ?
Älä ap mene enää lääkäriin. Läskit kuluttaa vaan meidän verorahoja ilman että yrittääkään hillitä syömähalujaan.
Lääkärin velvollisuus on ottaa esiin merkittävä ylipaino,
Miten äidin tupakointi vaikuttaa sikiön elämään ?
Tuleeko lapselle vieroitusoireita ? Ainakin itkee usein.
Olet mitä syöt, niinhän se on. Uskon että monet lääkärit eivät halua puuttua ylipainoon, koska monet reilusti ylipainoisista on hyvin itsepäisiä, sisukkaita ja voimakkaita henkilöitä, jotka vetävät herneen nenään jos asian ottaa edes esille.