Lue keskustelun säännöt.
Järkyttävää kohtelua tänään lääkärissä (julkisella puolella)
04.12.2019 |
Suorastaan järkyttävää kohtelua tänään julkisella puolella. Kyllä, olen ylipainoinen nainen, mitta v*ttuakos se sille lääkärille kuuluu? Muilla vastasvia kokemuksia?
Taas pitää syödä vanilijadonitseja ja suklaakeksejä suruun, kiitos vaan tk lääkäri!! -.-
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on lääkärin tehtävä huomauttaa ylipainosta (varsinkin, jos sitä on runsaasti). Miksi menit lääkäriin?
Lääkärin ei välttämättä tarvitsisi huomautella ylipainosta, jos käynnin syy on vaikka korvatulehdus tai venähtänyt ranne. Saati sitten ohittaa se varsinainen vaiva ja keskittyä pelkkään ylipainoon, sekin koettu.
eri
Toki se varsinainen vaiva pitää hoitaa, mutta kyllä mielestäni lääkäri voi myös huomauttaa runsaasta ylipainosta ohimennen.
Ajatteletko että ihminen ei tiedä olevansa lihava?
Koko ajanhan täälläkin maanisesti hoetaan ettei BMI kerro mitään. Niin oletettavasti ei, ihminen ei aina tiedä olevansa lihava.
Lääkärin ei kuulu puuttua siihen silloin kun ylipainolla ei ole suoranaisesti merkitystä käynnin aiheen kanssa, jotain häikkää persoonassa jos huomauttelee muusta, hakee yliotetta tai jotain.
Okei, kenen sitten kuuluu puuttua? Ei kenenkään, vai mitä? Syökää itsenne kuoliaaksi ja lääkäri vaan määrää älyttömän kalliita lääkkeitä ja hoitoja siihen asti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lopettanut arvauskeskuksessa käymisen yli kymmenen vuotta sitten, koska siellä ei mene (oikein) muu kuin hermot.
Onneksi minulla on nykyään yksityisellä lääkäriasemalla työterveyshuolto, mitä ei edellisessä työpaikassa ollut, koska Pomon mukaan jengi menisi sinne ihan sairaslomaa vinkumaan.
Onneksi sattuu olemaan sama asema, mitä olen käyttänyt itse maksaen muutenkin.
Varsinkaan sen jälkeen, kun äitiäni ei otettu todesta selvien borrelioosi-oireiden takia ja hänen kasvonsa halvaantuivat kokonaan 3 kk ajaksi ak -lääkärien Burana-reseptien vuoksi, eikä puhe yli vuoden jälkeen vieläkään kunnolla suju, olen ehdottomasti -maksoi mitä maksoi- jättänyt arvauskeskukset omaan arvoonsa.
Siellä puututaan epäolennaiseen eikä olennaista oteta todesta.
Ihmettelen kyllä, miten lääkäri voi toimia sekä arvauskeskuslääkärinä että yksityisellä puolella, koska hoidon taso ihan selvästi riippuu siitä, mitä kykenee maksamaan!
No ei se kyllä ihan aina noin mene. Meillä kuoli tuttava rintasyöpään, koska yksityisellä lääkäri väitti ettei alle 40 vuotiaalla voi olla rintasyöpää ja siksi oireita ei sen tarkemmin tutkittu. Tuttava kävi useaan otteeseen oireilusta yksityisellä eikä otettu todesta. Lopulta meni julkiselle ja pääsi heti hoitoon, mutta syöpä oli ehtinyt edetä parantumattomaan tilaan. Yksityisellä ei myöskään ole kerran osattu tulkita otettuja kuvia, jonka takia meinasi äidilleni käydä samalla tavalla.
Siskoni urheilulääkäri yksityiseltä ei tuntunut tietävän mistään mitään ja lopulta homma hoitui julkisella.
Itsekin olen saanut julkiselta hyvää hoitoa.
En nyt sano silti että yksityinen olisi automaattisesti huonompi, pointti on että niitä huonoja lääkäreitä on molemmissa yksiköissä. On vain löydettävä se hyvä lääkäri (ja hoitajat myös)
Siinäpä se onkin. Kun löytäisi hyvän lääkärin. Itselläni on 2t diabetes ja silmänpohjan rappeuma. Käyn db-kontrollissa yksityisellä, julkisella labrassa ja silmälääkärillä. Tämä on tällä hetkellä hyvä järjestely ja kaikki toimii. Arvauskeskuksissa en tykkää käydä kun en ole sieltä saanut sitä mitä tarvitsen mutta niitäkin on erilaisia.
Olisihan se pitänyt arvata että ei täältäkään ymmrrystä saa! Mieskin vain nauroi menemään vaan...!!!!
Ap
Päivystyksessä lääkäri ei tunnistanut puolivuotiaan lapsen hengenahdistusta vakavaksi. Edes happisaturaatiota ei katsonut tarpeelliseksi mitata. Onneksi olen itse kokenut sairaanhoitaja enkä suostunut siihen että lapseni jätetään hoitamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoisen on ikävä käydä lääkärissä, koska joka ainut vaiva liittyy lääkärin mukaan siihen ylipainoon.
Mulla on tästä kokemusta. Ennen lasten saantia olin ihan normaalipainoinen. Mulla oli jatkunut yskä hyvin pitkään ja menin lääkäriin. Lääkäri epäili astmaa ja tein pef-mittaukset ja sitten piti varata aikaa spirometriaan. Tässä välissä yskä alkoi helpottaa ja tulin myös raskaaksi.
Lapsen syntymän jälkeen mulle jäi tosi paljon raskauskiloja ja lihoin vielä lisää. Olin varmaan 25/30kg ylipainoinen. Vanha yskä alkoi taas vaivata ja menin lääkäriin. Nyt ei tullut mitään astmaepäilyjä tms vaan lääkäri selitti koko vastaanoton ajan vain sitä miten ylipainoisuus on pahasta ja yskäkin melko varmasti helpottuu jos laihdun. Olin ihan että mitä ihmettä.
No pari vuotta kului ja yskä vaan jatkui. Aloitin uuden liikuntaharrastuksen ja aloin laihtua. Nyt sitten taas normaalipainoisena menin lääkäriin ja kas kummaa, yskän syy ei enää ollutkaan lihavuus! Lopulta mulla todettiin astma. Onneksi ei kovin hankala.
Mulle jäi 0 raskauskiloa. Miksi pitää ahmia itsensä siaksi?
No onnittelut sinulle. Olet varmasti tosi hyvä ihminen kun ei raskauskilojakaan jäänyt. Jee!
Ollapa sinunlaisesi loistoyksilö
Onnittelut vielä kerran!
Mahtavaa! Tosi hienoa! Olet valioyksilö, todellakin oikein yhteiskuntamme kermaa.
Kertoisitko tarkemmin, miten saavutit tämän huippusuorituksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin siskon kanssa yhtä aikaa raskaana, sisko urheilullinen fitness-tyyppi, minä "tavallinen" ja 5 kiloa ylipainoa. Meillä oli molemmilla raskausdiabetes, mulla se johtui kuulemma 5 kilon ylipainosta, siskolla vaan kävi huono tuuri.
Kävin lääkärissä ja vähän oli lääkärillä epäusko vaivaani. Jatkotutkimuksissa taas toinen lääkäri sanoi vaivan menevän ohi parissa viikossa, mutta ei ole kadonnut. En jaksa mennä enää lääkäriin, sillä he eivät pysty poistamaan vaivaani, joten hyväksyn ja elän vaivani kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoisen on ikävä käydä lääkärissä, koska joka ainut vaiva liittyy lääkärin mukaan siihen ylipainoon.
Mulla on tästä kokemusta. Ennen lasten saantia olin ihan normaalipainoinen. Mulla oli jatkunut yskä hyvin pitkään ja menin lääkäriin. Lääkäri epäili astmaa ja tein pef-mittaukset ja sitten piti varata aikaa spirometriaan. Tässä välissä yskä alkoi helpottaa ja tulin myös raskaaksi.
Lapsen syntymän jälkeen mulle jäi tosi paljon raskauskiloja ja lihoin vielä lisää. Olin varmaan 25/30kg ylipainoinen. Vanha yskä alkoi taas vaivata ja menin lääkäriin. Nyt ei tullut mitään astmaepäilyjä tms vaan lääkäri selitti koko vastaanoton ajan vain sitä miten ylipainoisuus on pahasta ja yskäkin melko varmasti helpottuu jos laihdun. Olin ihan että mitä ihmettä.
No pari vuotta kului ja yskä vaan jatkui. Aloitin uuden liikuntaharrastuksen ja aloin laihtua. Nyt sitten taas normaalipainoisena menin lääkäriin ja kas kummaa, yskän syy ei enää ollutkaan lihavuus! Lopulta mulla todettiin astma. Onneksi ei kovin hankala.
Makea tarina, mutta lihavuus lisää kyllä astman todennäköistä eli yritäpä uudelleen, jos tarkoituksesi oli yrittää viisastella.
Vierailija kirjoitti:
Ihan muissa asioissa (en nyt tänne sitä kerro.) kävin lääkärissä. Jokatapuksessa jos tästä lähin vielä joudun tk:ssa käymään, niin vaadin että tämä kyseinen hirviö ei minun asioita enää hoida.
Ap
"Järkyttävää kohtelua, teen avauksen, mutta mitään en kerro!"
Just.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on lääkärin tehtävä huomauttaa ylipainosta (varsinkin, jos sitä on runsaasti). Miksi menit lääkäriin?
Lääkärin ei välttämättä tarvitsisi huomautella ylipainosta, jos käynnin syy on vaikka korvatulehdus tai venähtänyt ranne. Saati sitten ohittaa se varsinainen vaiva ja keskittyä pelkkään ylipainoon, sekin koettu.
eri
Toki se varsinainen vaiva pitää hoitaa, mutta kyllä mielestäni lääkäri voi myös huomauttaa runsaasta ylipainosta ohimennen.
Ajatteletko että ihminen ei tiedä olevansa lihava?
Koko ajanhan täälläkin maanisesti hoetaan ettei BMI kerro mitään. Niin oletettavasti ei, ihminen ei aina tiedä olevansa lihava.
Lääkärin ei kuulu puuttua siihen silloin kun ylipainolla ei ole suoranaisesti merkitystä käynnin aiheen kanssa, jotain häikkää persoonassa jos huomauttelee muusta, hakee yliotetta tai jotain.
Tämän lainatun kirjoittanut on niitä samoja tolloja, jotka suu vaahdossa huutavat kuinka pitäisi saada lisää lääkäreitä terveysasemille, jotta saataisiin aikoja lyhennettyjä ja tehokkaampaa ennaltaehkäisyä. Kai te tollot ymmärrätte, että se painoon puuttuminen on sitä tehokkainta ennaltaehkäisyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle ei huomautettu polvikivun yhteydessä mitään painosta.
Hyvä niin koska kuvausten jälkeen kävi ilmi että polvet ovat täysin terveet. Kipu liittyi lihakseen.
Ilmeisesti olen joku mutantti, koska reilulla ylipainollakaan polvet eivät ole rikki, verenpaine ei nouse eikä diabetes vaivaa.Niin, ei vielä. Katsotaan asiaa uudestaan viiden, kymmenen ja 20 vuoden päästä.
Mä oon jo yli nelkyt, joten voidaan katsoa. Pointti nyt oli se, että ei kaikki ylipainoiset ole mitään kehäraakkeja tautiensa kanssa. Jos olen keski-iässä vielä terve, ei kulumia, ei sairauksia, ei vaivoja, niin mitä väliä ylipainolla on. Muuta kuin se, että joku ei tykkää mun ulkonäöstä, mikä taas ei ole mun ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tiettyjä asioita, joiden syyksi lääkärien on helppo sysätä asioita niitä sen kummemmin tutkimatta. Miksi he sen tekevät, riippuu varmaan lääkäristä.
Esimerkiksi hengenahdistus. Potilastiedoissa lukee masennusta ja ahdistusta. Johtopäätös: hengenahdistus johtuu paniikkihäiriöstä - vaikka tulee rentoutuneessa ja rauhoittuneessa mielentilassa. Ei tutkita enempää.
Toinen esimerkki sydämentykytys. Lääkäri kyselee liudan jokapäiväisiä asioita; käytätkö sitä, tätä tai tuota, teetkö niin tai näin, ja potilas vastaa en, mutta kun viimein listassa tulee joku, jonka kohdalla potilas vastaa kyllä, niin bingo: tykytys johtuu siitä, vaikkapa yhdestä kahvikupillisesta aamuisin. Ei tutkita sitäkään enempää.
Sellainen ihminen jolla ei ole syömishäiriöitä niin ei tajua paskaakaan siitä etteivät ne lähde huonolla kohtelulla pois ja sanomalla että laihduta. Samaa kuin sanoisi jollekkin epärehelliselle ihmiselle että muutu rehelliseksi niin ei se onnistu. Tai jos sanoo itsekkäälle ihmiselle että muutu niin ei varmasti muutu tuosta noin vain.
Olen saanut lapsuudesta asti huonot ja väärät ruokatottumukset vanhemmilta perinnöksi ja kaikki muunkin vähäisen innon liikkumiseen kun ei heillä ole ollut liikunta harrastuksia. Todella vaikeeta muutta niitä aikuisena ja vähäksi aikaa olen onnistunut palaten sitten taas siihen samaan jos vastoinkäymisiä, sairauksia tulee niin on vaikeaa taas nousta siitä.
Ajattelin hankkia kirjan: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kirja-arvio-kuinka-olla-piittaamatt…;
Aina ei voi onnistua. Itselläni on ollut hirveä tie kouluttaa itseääni ettei välitä paskaakaan niistä tyhmistä ihmisistä jotka latistavat ja lyövät lyttyyn kun eivät tiedä taustoistani ja elämästäni yhtään mitään ja ohittaa niiden tyhmyys niin etteivät he ainakaan lisää syömishäiriööni. Syömishäiriöni on ja pysyy lopunikääni, se on varmaa. Alkoholistit voi lopettaa juomisen ja hakea muita addiktioita sen tilalle mutta ihminen kun ei pysy hengissä ilman syömättä niin lopettaakkaan ei voi. Se että ahmin sitä terveellisempää ruokaa sitten enemmän ja kierrän sokeri hyllyt kaupassa ohitse niin on parempi ja olen kiinteäpi lihava enkä höllyvää löllöä kun en syö sokeri mössöjä ollenkaan on parempi ja olokin virkeämpi. Mutta aina ja ikuisesti löytyy ihmisiä joidenka pitää tölviä ylipainoisia niin että niitä vasten ei auta kuin kasvattaa kova kuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on lääkärin tehtävä huomauttaa ylipainosta (varsinkin, jos sitä on runsaasti). Miksi menit lääkäriin?
Lääkärin ei välttämättä tarvitsisi huomautella ylipainosta, jos käynnin syy on vaikka korvatulehdus tai venähtänyt ranne. Saati sitten ohittaa se varsinainen vaiva ja keskittyä pelkkään ylipainoon, sekin koettu.
eri
Toki se varsinainen vaiva pitää hoitaa, mutta kyllä mielestäni lääkäri voi myös huomauttaa runsaasta ylipainosta ohimennen.
Ajatteletko että ihminen ei tiedä olevansa lihava?
Koko ajanhan täälläkin maanisesti hoetaan ettei BMI kerro mitään. Niin oletettavasti ei, ihminen ei aina tiedä olevansa lihava.
Lääkärin ei kuulu puuttua siihen silloin kun ylipainolla ei ole suoranaisesti merkitystä käynnin aiheen kanssa, jotain häikkää persoonassa jos huomauttelee muusta, hakee yliotetta tai jotain.
Tämän lainatun kirjoittanut on niitä samoja tolloja, jotka suu vaahdossa huutavat kuinka pitäisi saada lisää lääkäreitä terveysasemille, jotta saataisiin aikoja lyhennettyjä ja tehokkaampaa ennaltaehkäisyä. Kai te tollot ymmärrätte, että se painoon puuttuminen on sitä tehokkainta ennaltaehkäisyä?
Tottakai, mutta lääkärin pitää kysyä ensin kohteliaasti, sopiiko asia ottaa puheeksi, koska siihen käytetty aika on pois siitä varsinaisesta käynnin aiheesta ja hyvässä lykyssä jää kokonaan käsittelemättä, pitääkö siitä varten varata uusi aika ja maksaa toistamiseen, jotta milloin tulee se kerta, jolloin päästään kiinni varsinaiseen vaivaan. Yleensä potilaat tietää tilanteensa varsin hyvin muutenkin ilman että lääkäri sorkkii kaikki noteeraamansa poikkeamat.
Minun mielestäni lääkäreillä ei ole mitään oikeuksia puuttua ihmisten yksityisasioihin. Jokainen on semmoinen kun haluaa!
Törkeää!
Vierailija kirjoitti:
Millaista kohtelua siis?
No vihjailua ja kuittailua liikakiloista, että olen epäterveellisessä kunnossa vaikka kävin muissa asioissa lääkärissä!!!! Ihan niinkuin en itse olisi tietoinen.. -.-!!
Ap
Ylipaino aiheuttaa monenlaista haittaa jos ei nyt niin tulevaisuudessa.
Lääkärin ei kuulu puuttua siihen silloin kun ylipainolla ei ole suoranaisesti merkitystä käynnin aiheen kanssa, jotain häikkää persoonassa jos huomauttelee muusta, hakee yliotetta tai jotain.