Kun rakentaa persoonansa meikkiin

Olen aina jotenkin ahdistunut kun olen ilman meikkiä kun se on kuin vaate jonka taakse haluan piiloutua ja sitten kun sitä ei ole niin oloni on paljas ja se näkyy käytöksessäni ja olemuksessani. Itsetuntoni putoaa ihan pohjille ja tulee tunne että haluan peittää kasvot.

Minulla on ilman meikkiä olemattomat kulmakarvat, läpikuultava iho, tummat silmänaluset, vaaleat ripset ym. häpeän sitä ja haaveilen siitä että voisin olla oma itseni luonnollisen näköisenä.

Ei auta ainakaan ne kommentit mitä joskus sain 'oot ihan eri näköinen ilman meikkiä' tai että kysytään vointia ym. kun näytän sairaalta jne. tai suoraa kommenttia siitä kun en näytä freesiltä... ym. Itsetuntoni ei kestä tuota ihmettelyä... ja vielä se että työkaveri luulee että olen luonnonkaunis vaikka käytän meikkivoidetta, ripsiväriä ja kulmakynää ym. Miten naiset pystytte elämään tämän asian kanssa. Haluaisin olla kaunis myös ilman meikkiä mutta siltä ei tunnu eikä näytä.