Vierailija

Englannista (pitkä) tuli myös vahva L, 280 pistettä ja lyhyestä ranskasta samoin L 292 pisteellä.

Äidinkielestä eli suomesta kirjoitin L:n 96 pisteellä.

Reaaliaineista kirjoitin historian ja uskonnon ja niistäkin tuli L, pisteitä en muista.

Vuotta myöhemmin kirjoitin vielä lyhyen latinan, siitä sain E:n. Ihan hyvin vajaan vuoden opiskelun jälkeen.

Tämä vaan todistuksena siitä, että ruotsin kielen opiskelu koulussa ei haittaa muiden kielten opiskelua, päinvastoin.

Ja luin koulussa B-ruotsin, mutta otin lukiossa mm kaikki syventävät kurssit, joten opettaja suositteli kirjoittamaan A-ruotsin.

Sivut

Kommentit (41)

Vierailija

Ok, tämä on jollain tavalla lohduttavaa että säkin silti vietät aikaas vauvapalstalla roikkuen. Olen vähän pelännyt että olen täällä koska kirjoitin vain M: n paperit

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Kirjoitin kouluni parhaat pisteet ruotsista vajaa 30 vuotta sitten. Sen jälkeen muutin Britanniaan enkä tarvinnut kieltä kertaakaan. Jostain syystä britit eivät osanneetkaan meillä mainostettua maailman tärkeintä kieltä. Onneksi olin kirjoittanut englannista myös ällän joten onnistuin silti kommunikoimaan paikallisten kanssa.

Vierailija

Nytpä ei  pisteesi riittäisikään  l:ään..Siinäpä taas nykyajan huononnuksija lastemme oppimistuloksiin.

Luullaan että nykyaikana lapset ovat jotain ihmeneroja joittenka pitäisi osata lukea ja laskea jo syntyessään.Opettajat kuitenkin ovat niitä helpommalla pistemääräällä päässeitä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olipa pätevä päättelyketju. 

Kaikesta päätellen ei AP tainnut lukea pitkää matikkaa, joten looginen päättelykyky ei sitten ehkä ollut se vahvin alue.

Vierailija

no mä oon lukenut englantia, ruotsia ja ranskaa, ja missään niistä en pärjää edes turistina eli kyllä haittaa, mutta matikassa lyön monen laudalta

Vierailija

Teemu Selännekin vaan alkoi kiekkoilla ja meni nhl:ään ja tuli takaisin miljonäärinä, selvä osoitus että kaikki voi tehdä samoin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa pätevä päättelyketju. 

Kaikesta päätellen ei AP tainnut lukea pitkää matikkaa, joten looginen päättelykyky ei sitten ehkä ollut se vahvin alue.

Samaa mietin, itse kun olen opiskellut kieliä näin aikuisena yliopisto-opiskelijana jolle luonnontieteet on sydämen asia niin tulee yleensä vaan kehitysideoita että miten mikäkin kielioppisääntö olisi paljon loogisempi ja että miksi ei voitaisi unohtaa vanhaa ja ottaa kehittämäni sääntö käyttöön. Siinä oli ruotsinmaikalla kestämistä...

Vierailija

Kirjoitin aikanaan varsin hyvillä pisteillä niin suomen, englannin, ruotsin kuin saksan.

Niin vain kävi, että kun opinnot Helsingin yliopistossa alkoivat, jouduin sekä englannin että ruotsin kielen kursseille. Erityisesti ihmettelin enkkua, mutta kuulemma kyse oli ääntämisen kehnoudesta. Edellytettiin jotain Oxford-stylea.

Suoritin sitten tutkinnon ja menin töihin. Ruotsi oli kadonnut päästä tykkänään ja englantia puhuin tyydyttävällä turistitasolla. Saksat ja venäjät olivat unohtuneet jo lukiosta päästyä.

Meni taas aikansa ja jouduin työhön, jossa käytetään englantia työkielenä. Oli siinä jälleen oma rupeamansa, että preppasin niihin kielitasotesteihin. Nyt osaan puhua englantia miettimättä etukäteen, mitä sanon, mutta kyllä siihen pari vuotta meni. Lisäksi edelleen omassa ammattisanastossa on sanoja, jotka ovat sellaisenaan mahdottomia kääntää suoraan suomeksi.

Latinaa jos olisi lukenut niin ehkä espanjaa, italiaa ja ranskaa olsi oppinut helpommin. Erityisesti ranskan kieli on tuntunut yltiövaikealta.

Pitkä matematiikka tuli suoritettua pienellä puurtamisella, mutta joidenkin kielten kielioppi! Argh. Ja että kirjoitetaan ritirimpsu kirjaimia, joita ei edes lausuta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Nytpä ei  pisteesi riittäisikään  l:ään..Siinäpä taas nykyajan huononnuksija lastemme oppimistuloksiin.

Luullaan että nykyaikana lapset ovat jotain ihmeneroja joittenka pitäisi osata lukea ja laskea jo syntyessään.Opettajat kuitenkin ovat niitä helpommalla pistemääräällä päässeitä.

Älä nyt naurata. Meinaat, että vain pisteillä 299 ja 298 saisi ällän ja 297 olisi jo eximia? 

Ärsyttää tuo, että kuvitellaan, että vanhoista ylioppilaista kukaan ei enää saisi ällää, vaan kaikki olisivat automaattisesti e:tä. Ainakin omat neljä ällääni olisivat edelleen laudatureja, koska olivat suurin piirtein täysillä pisteillä kirjoitetut. 

Vierailija

Jag också. Oli kylläkin b-kieli, enkä muista ihan tarkkaa pistemäärää, mutta muutamia vaille täydet. Tällä hetkellä ruotsintaitoni on täysin olematon. Ei minkäänlaista kommunikointitaitoa. Ymmärrän kyllä joten kuten. Eli mitä nuo ällät lopulta kertoo?

Vierailija

Itse kirjoitin 80-luvun lopulla 5 ällää ja magnan. Ystäväni kirjoitti 3 aata ja been. Itse olen keskeyttänyt kaksi yliopistotutkintoa ja lopulta sain tehtyä yhden tutkinnon loppuun asti. Työelämässäkään ei ole kovin kummoisesti mennyt, vaikka töissä olen ollut koko ajan. Ystäväni puolestaan teki maisterin tutkinnon neljässä vuodessa ja on edennyt urallaan varsin korkeaan ja hyväpalkkaiseen asemaan. Voiko tästä vetää jokaista koskevia johtopäätöksiä? (Vastaus niille, jotka eivät ymmärrä tilastomatematiikkaa - Ei voi!)

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat