Kirjoitin aikoinani pitkästä ruotsista L:n, kolme pistettä vaille täydet pisteet eli 297
Englannista (pitkä) tuli myös vahva L, 280 pistettä ja lyhyestä ranskasta samoin L 292 pisteellä.
Äidinkielestä eli suomesta kirjoitin L:n 96 pisteellä.
Reaaliaineista kirjoitin historian ja uskonnon ja niistäkin tuli L, pisteitä en muista.
Vuotta myöhemmin kirjoitin vielä lyhyen latinan, siitä sain E:n. Ihan hyvin vajaan vuoden opiskelun jälkeen.
Tämä vaan todistuksena siitä, että ruotsin kielen opiskelu koulussa ei haittaa muiden kielten opiskelua, päinvastoin.
Ja luin koulussa B-ruotsin, mutta otin lukiossa mm kaikki syventävät kurssit, joten opettaja suositteli kirjoittamaan A-ruotsin.
Kommentit (41)
Miten olet hyödyntänyt hyvää kielipäätäsi? Paljonko ansaitset nykyisin?
"Esimerkiksi pitkän oppimäärän matematiikan kevään 2017 kokeessa laudaturin sai 7,2 % kokelaista ja lyhyen oppimäärän kokeessa 3,0 % kokelaista, koska pitkän oppimäärän kokelaat olivat suoriutuneet paremmin suhteessa kaikkiin koesuorituksiin."
-Lainaus ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.
Vierailija kirjoitti:
"Esimerkiksi pitkän oppimäärän matematiikan kevään 2017 kokeessa laudaturin sai 7,2 % kokelaista ja lyhyen oppimäärän kokeessa 3,0 % kokelaista, koska pitkän oppimäärän kokelaat olivat suoriutuneet paremmin suhteessa kaikkiin koesuorituksiin."
-Lainaus ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.
Toisin sanoen tuo 5% ei pidä enää paikkaansa. Arvosanoihin vaikuttaa moni seikka, kuten edellisten kirjoituskertojen tulokset.
Vierailija kirjoitti:
Nytpä ei pisteesi riittäisikään l:ään..Siinäpä taas nykyajan huononnuksija lastemme oppimistuloksiin.
Luullaan että nykyaikana lapset ovat jotain ihmeneroja joittenka pitäisi osata lukea ja laskea jo syntyessään.Opettajat kuitenkin ovat niitä helpommalla pistemääräällä päässeitä.
:D kirjoitin viime syksynä ruotsin ja silloin laudaturin sai noin 240 pisteellä
Täälläkin ruotsista kirjoitettu L. Puhua en ole ikinä osannut, ja kun ei ole tullut luettua mitään, niin sanasto kadonnut.
Lyhyesti: vtuttaa se hukkaan heitetty aika ainoastaan sen takia, että marginaalinen takiaispuolue saa itselleen olemassaolon oikeutuksen.
No, niinkuin puoluegallupeista voidaan lukea, niin 3,5 vuoden päästä pakkoruotsi lähtee kuin kuppa Töölöstä.
Kielten yo-kokeiden maksimipistemäärä on 299, joten ei sinulta jäänyt kuinkaksi pojoa uupumaan täydellisyydestä.
Kirjoitin ruotsin rimaa hipoen läpi. Sittemmin tapasin ruotsalaisen miehen ja muutin Ruotsiin ja nyt puhun ruotsia. Että enpä tiedä mitä tähänkin taas sanoisi. Elämä on laiffia.
Mäkin kirjoitin, samoin saksan kielestä. Enkusta vain ceen. Myös pitkä matikka oli.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin kouluni parhaat pisteet ruotsista vajaa 30 vuotta sitten. Sen jälkeen muutin Britanniaan enkä tarvinnut kieltä kertaakaan. Jostain syystä britit eivät osanneetkaan meillä mainostettua maailman tärkeintä kieltä. Onneksi olin kirjoittanut englannista myös ällän joten onnistuin silti kommunikoimaan paikallisten kanssa.
Aatella! Jos olisit muuttanut Ranskaan tai vaikka Unkariin, et olisi siellä tehnyt englannilla mitään!
Minä kirjoitin 25 vuotta sitten äikästä, enkusta ja ruotsista ällät, saksasta ja ranskasta ämmät. Englanti oli aina vahva koulussa ja se meni kuin vettä vain. Jostain syystä nykypäivänä olisi vaikea tuosta vain muodostaa englanniksi järkevää lausetta, saati keskustella kylmiltään jonkun kanssa. En osaisi kirjoittaa sanoja vaan esim. c ja s menisivät sekaisin. Ruotsi sen sijaan sujuu vieläkin melko notkeasti, vaikken sitäkään varsinaisesti mihinkään tarvitse. Kaikkia noita neljää kieltä olen käyttänyt lähinnä matkaillessa. Yliopistossa oli tenttikirjoja sekä englanniksi että ruotsiksi, eivätkä ne tuntuneet silloin vaikeilta.
Hieno kielipää ap, onnea!
Kysyn nyt vielä, että montaako ohjelmointikieltä osaat?
"Kielten yo-kokeiden maksimipistemäärä on 299, joten ei sinulta jäänyt kuinkaksi pojoa uupumaan täydellisyydestä."
Tai sitten vaihtoehtoisesti AP ei ole ylioppilaskokeita nähnytkään.
Kyllä se 5 prosenttia pitää paikkaansa mutta tarkoittaa pisteitä. Esim. pitkä englanti: pisteet 270-299 voivat edustaa 5 prosentin parhaimmistoa saaduista pisteistä. Koska useampi kokelas saa samoja pistemääriä, kokelaista useampi kuin 5 % voi saada ällän.
Mites matikka, aineista tärkein? Ihan vahingossa unohtu vaan listasta😉
Joo selvä. Mua kyllä haittaa. Yleensäkin liian monen asian opettelu samaan aikaan tarkoittaa, etten opi kaikkia kunnolla ja kielten kohdalla pitää oppia kunnolla, muuten jää pohja pois eikä pääse etenemään. Juuri noin kävi ruotsin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mites matikka, aineista tärkein? Ihan vahingossa unohtu vaan listasta😉
Suurimmalle osalla, ammatista riippuen, riittää matikasta perusasioiden osaaminen.
Itse pidän siitä, että pystyn kommunikoimaan muullakin kuin pienellä suomen kielellä ja koen sen paljon tärkeämmäksi kuin derivaatan osaamisen.
Onhan tästä tilastoa.
Ne, jotka kirjoittavat ruotsista hyvän arvosanan, kirjoittavat muistakin kielistä. Ei haittaa ruotsi näitä lahjakkaita, vaan pikemminkin antaa tukea muille kielille. Etenkin saksalle, mutta muille myös.
Olisin kyllä omasta opintosuunnitelmastani näin jälkikäteen ajatellen poistanut niin ruotsin kuin saksan. Joka paikassa tulee toimeen englannilla. Noihinkin kieliin panostetun ajan olisi voinut käyttää matematiikkaan ja fysiikkaan. Mutta mitäpä ymmärsi 16-vuotias valintojaan tehderssään.
En mäkään oikein ymmärrä kelle ja miten se ruotsi voi olla niin vaikeaa että se olisi mitenkään suhteessa vaikeroinnin määrään.
Huononnuksija🤗 mikä on sen toimenkuva?