Miltä kuollut näyttää?

Miksi sitten kyselet, jos kerta tiedät...?

Samalta kuin Antti Rinteen ura.

Vierailija kirjoitti:

Samalta kuin Antti Rinteen ura.

Samanlta kuin Antti Rinne itse.

Nukkuvalta, kasvojen ihon väri muuttuu, koska veri ei kierrä. 

Kuolleelta

Kalvakalta, kellertävältä. Naama valahtaa, rypyt oikenee. Näyttää nukelta.

Hetkeä aikaisemmin rauhallisesti kuollut näyttää nukkuvalta, mutta myöhemmin ulkonäkö muuttuu erilaiseksi. Silloin todella tajuaa, että tärkein ja oleellisin osa tuttua ihmistä eli henki tai sielu on kadonnut ja hautaan menee pelkkä tyhjä kuori.

Suusta tulee vaahtoa. Hikoilee isoja hikipisaroita. Sen jälkeen alkaa kylmenemään ja pian menee sinertäväksi.

Nukkuvalta ja kalpealta. Kasvot valahtavat ja roikkuvat mutta muuten oikein levollisen näköisiä. 

Välillä eksynyt miettimään kuka minut korjaa maan lepoon. Toivon et joku joskus,et luonnollisen kuoleman kautta vanhana.

Olen nähnyt (löytänyt) pari kuollutta, jotka olivat levollisen, nukkuvan näköisiä.

Mutta ilmeisesti se riippuu myös kuolintavasta.

Rentouta kasvot, laita silmät kiinni, suu vähän raolleen ja ota selfie suoraan alhaalta päin. Siltä.

Riippuu siitä, että kuinka kauan on ollut kuolleena ja missä asennossa. Jos on kuollut mahalleen, niin nopeasti kasvot näyttää ikäviltä kun tulee lautumia

Aatelkaa saattohoitajat jotka näkee joka päivä näitä. Hattua pitää nostaa ketkä jaksaa.

Ne kuolleet, joita olen nähnyt muuttuivat heti lihastonuksen hävitessä hyvin rauhallisen näköisiksi. Iho siliää ja vaalenee. Kyllä tulee sellainen fiilis, että joku on poistunut ja jäljellä on vain kuori.

Myöhemmin sitten alkaa jo kemialliset reaktiot, joiden myötä iho pikkuhiljaa kellastuu. Iho myös kiristyy hieman kuivuessaan, kudokset vetäytyvät ja valahtavat painovoiman vaikutuksesta, mikä tuo luuston rakennetta voimakkaammin esiin.

Minun kokemukseni kuolemasta on aika kaunis. Ehkä hieman vähemmän rauhallisen näköisiäkin vainajia on, mutta kaikki minun näkemäni ovat olleet kauniita.

No saattohoidossa ne taitaa onneksi nähdä rauhallisia hallittuja poistumisia, mikä on kyllä hienoa että mahdollista.

Enemmän ajattelen niitä ihmisiä mitkä korjaa pahoin vaurioituneita

Et jos rauhassa elää niin kaikki hyvin

Vierailija kirjoitti:

Hetkeä aikaisemmin rauhallisesti kuollut näyttää nukkuvalta, mutta myöhemmin ulkonäkö muuttuu erilaiseksi. Silloin todella tajuaa, että tärkein ja oleellisin osa tuttua ihmistä eli henki tai sielu on kadonnut ja hautaan menee pelkkä tyhjä kuori.

Tämä on totta. Itse olen nähnyt isovanhempani kuolleina ja tuskin olisin heitä tunnistanut jos en olisi tiennyt kuka siinä arkussa makaa.

Ei näytä enää arkussa itseltään vaan nukelta lähinnä.

Kuolema on nykyisin ulkoistettu sairaaloihin, hoivapaikkoihin, pois katseilta. Ennen vanhaan isoäiti/isä kuoli kotona ja se oli aivan normaalia ja kaunista. Se kuului elämään. Hoitajana ihmettelen, kun omaiset eivät pysty edes katsomaan kuollutta läheistään. Kuolemasta on tehty niin kaukainen asia, että ihmiset eivät enää uskalla edes keskustella omaisensa kuolemasta. Sanaa "kuolema" vältellään viimeiseen saakka, vaikka se kohtaa meitä jokaista. Näin vanhushoitajana joskus tuntuu, että omaiset eivät uskalla myöntää omaa kuolevaisuuttaan.

Käykääpä katsomassa theYNC sivustolta, löytyy varmasti monennäköstä kaveria.