Työväenliikkeen järjestäytyminen ja lakkoilu sekä orjien elintaso

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/tyovaenliikkeen-jarjestaytym…

Kaikki merkit viittaavat siihen, että yhteiskunnassa vallitsevat vastakkainasettelut tulevat voimistumaan tulevina vuosina ja yksi ilmentymä tästä tulee olemaan lakkojen yleistyminen työelämässä. Siksi on paikallaan sanoa sananen lakkojen taustoista.

Valtamedia esittää lakot irrallisina pintailmiöinä – joko kapitalistiluokan tai kuluttajan näkökulmasta, mutta ei koskaan työväenluokan näkökulmasta

Valitettavasti valtamediassa ei enää nykyään esitetä mitään varteenotettavaa yhteiskunta-analyysia ja siksi suuri osa kansaa tarkastelee lakkoja pelkkinä pinnallisina ilmiöinä eivätkä osaa yhdistää niitä yhteiskuntamme luokkarakenteeseen.

Valtamedia esittää lakot kapitalistiluokan näkökulmasta: niin ja niin monen euron arvosta jää työtä tekemättä.

Valtamedia esittää lakot kuluttajan näkökulmasta: ne ja ne palvelut lakkaavat toimimasta lakkopäivinä.

Silloinkin kun valtamedia on esittävinään lakot työläisen näkökulmasta, työläinen nähdään vain kuluttajana: kuinka hyvin lakkoavustus pystyy pitämään työläisen kulutuskykyä yllä lakon aikana.

Vahingossakaan valtamedia ei esitä lakkoilua siitä näkökulmasta käsin, että kyseessä on työväenluokan ja kapitalistiluokan välinen valtataistelu. Tällaisen valtataistelun ja ylipäätään koko luokkajaon olemassaolosta valtamedia vaikenee tyystin. Voiko olla mahdollista, että toimittajat oikeasti ovat siitä täysin tietämättömiä?

Valtamedia ei puhu politiikasta, vaan poliitikoista – tehden tosielämän Kauniita ja Rohkeita

Niin lakkojen kohdalla kuin muutenkin muka politiikasta uutisoidessaan valtamedia raportoi innokkaasti siitä, kuka sanoi mitä kenelle milloin ja kielsikö vai myönsikö tämän jälkikäteen. Sitten kiistellään siitä, mitä sanottiin, milloin, kenelle… juupas vai eipäs, kuka tiesi mutta ei kertonut, kuka ei tiennyt, mutta kertoi silti jne…

Tuollaista typerää saippuaoopperaa kansa sitten seuraa henkeään pidätellen päivästä toiseen ja unohtaa tyystin kysyä, mistä koko näytelmässä ylipäätään on kyse? Ja jos joku nyt pysähtyi miettimään tuota, niin todennäköinen vastaus on, että pitäähän nyt tuotannon pyöriä, koska muuten ei kapitalisteille tule riittävästi voittoa ja he siirtävät tuotannon muualle ja sitten me kuolemme nälkään kun ei ole enää isäntää meitä ruokkimassa. Ihanko totta kuolisimme nälkään, jos meillä ei olisi isäntää kertomassa, mitä pitää tehdä? Olemmeko oikeasti niin avuttomia?