Miten sinusta rahat olisi oikeudenmukaista jakaa?

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytön toi toinen vaihtoehto, ei kai kukaan voi oikeasti ajatella noin? (toinen saa tonnin, toinen 500 per nuppi)

Ja mun mielestä sun ajatus on älyton. Mietipä niin, että olisi kolmas lapsi jolla ei ole omia lapsia. Olisiko reilua että hän(en perheensä) ei saa mitään? No ei todellakaan olisi, vaan kyllä se ihan oikeudellinenkin perimysjärjestys on ainoa oikeasti reilu - eli isovanhempien lahjoittama varallisuus jaetaan jokaiselle lapselle tasapuolisesti, ja he sitten jakavat omille lapsilleen. Jollain karkkipussilla nyt ei ole merkitystä, mutta useammissa satasissa saatika tonneissa puhutaan jo ennakkoperinnostä.

Esimerkkiä voi miettiä vielä pidemmälle niin, että lapsia olisi tosiaan nuo kolme (0, 1 ja 2 lapsisia), ja isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa. Olisiko reilua että lapseton ei saisi mitään, 1 lapsinen perhe saisi 1/3 ja kolmannen perhe yhteensä 2/3 koko omaisuudesta? Onneksi sentään Suomen laki ei moista salli.

Mummo vois ihan hyvin jakaa 500, 500 ja 500e. Säästöönkin jäis vielä kivasti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna kun arvaan: sun lapset on nuo jotka sai 500 per nuppi?

Minä taas ajattelin, että AP on se mummo, joka haluaa kitsastella ja antaa 3 tonnin sijasta vain kaksi. Se vähemmän saava perhe on valittanut ja AP haluaa täältä tukea tuohon päätökseensä.

No osaa kai mummo jakaa 2.000 kolmella, joten ongelma ratkaistu.

Lapsenlasten kannalta oikeudenmukaisinta olisi jakaa kullekin yhtä paljon, ihan riippumatta siitä kumman lapsen jälkeläisiä ovat. Jokainen toki jakakoon omia rahojaan ihan miten tykkää, vaikka koko summan sille suosikkilapselle. Sekin on ihan perusteltua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytön toi toinen vaihtoehto, ei kai kukaan voi oikeasti ajatella noin? (toinen saa tonnin, toinen 500 per nuppi)

Ja mun mielestä sun ajatus on älyton. Mietipä niin, että olisi kolmas lapsi jolla ei ole omia lapsia. Olisiko reilua että hän(en perheensä) ei saa mitään? No ei todellakaan olisi, vaan kyllä se ihan oikeudellinenkin perimysjärjestys on ainoa oikeasti reilu - eli isovanhempien lahjoittama varallisuus jaetaan jokaiselle lapselle tasapuolisesti, ja he sitten jakavat omille lapsilleen. Jollain karkkipussilla nyt ei ole merkitystä, mutta useammissa satasissa saatika tonneissa puhutaan jo ennakkoperinnostä.

Esimerkkiä voi miettiä vielä pidemmälle niin, että lapsia olisi tosiaan nuo kolme (0, 1 ja 2 lapsisia), ja isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa. Olisiko reilua että lapseton ei saisi mitään, 1 lapsinen perhe saisi 1/3 ja kolmannen perhe yhteensä 2/3 koko omaisuudesta? Onneksi sentään Suomen laki ei moista salli.

Tässä olikin kyse, että annetaan lastenlapsille lahjaksi, ei omille lapsille. En minä ainakaan lahjanantajana tykkäisi, jos omalle lapsenlapselle antama LAHJA (ei ennakkoperintö) menisi perheen käyttöön. Lahja on tarkoitettu nimenomaan saajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä kysymyksess kärjistyy juuri se ongelma, mitä olen pitänyt vaarallisena kehityksenä.

Ihmiset olettavat helposti että heille kuuluu jotain toisen omaa. Esimerkiksi sukulaisuussuhteen tai muun syyn perusteella.

Perilliset kokevat, että jo vanhemman tai isovanhemman eläessä heille kuuluu tietty osuus tämän omaisuudesta.

Ihmiset ovat ahneita. Toisen omaa tai itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta. Silloin kun kyseessä on esimerkiksi vanhan ihmisen rahat, tämä omaisten ahneus ja tahan ennenaikainen jako voi kulminoitua vanhuksen syyttelyyn ja kiristämiseen.

Herätkää, ahneet! Jokaisella on oikeus antaa tai olla antamatta rahaa, ihan oman harkintansa mukaan.

Itse pidän vaarallisena kehityksenä että ihmiset ei ymmärrä lukemaansa. Jos laitetaan riviin kolme lastenlasta ja mummo jakaa rahojaan, ekalle tonni, toiselle ja kolmannelle 500, sinusta on ahneutta näiltä kahdelta vikalta kysyä miksi he saavat vähemmän? Kun että pitäs vaan olla hiljaa ja tyytyväinen? Jokaisella on tottakai oikeus antaa tai olla antamatta, mutta jos sen tekee, on ihan kohtuullista olettaa, että tekee sen oikeudenmukaisesti.

Meillä esimerkiksi vanhempani ovat muinoin auttaneet veljeäni aika paljon. Minulle on siitä aina kerrottu ja se on minulle ok, koska hän on ollut avun tarpeessa. Mutta jos ilman syytä veljeni lapsi saisi enemmän rahaa kuin minun lapsi, ottaisin asian esille.

Minä ymmärrän lukemani, sinä ilmeisesti et.

Oikeudenmukaista tässä tapauksessa on vain ja ainoastaan se että ihminen saa itse päättää, kenelle antaa omia rahojaan, ja kuinka paljon. Lapset ja lapsenlapset saavat olla kiitollisia siitä että ylipäätään saavat lahjan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytön toi toinen vaihtoehto, ei kai kukaan voi oikeasti ajatella noin? (toinen saa tonnin, toinen 500 per nuppi)

Ja mun mielestä sun ajatus on älyton. Mietipä niin, että olisi kolmas lapsi jolla ei ole omia lapsia. Olisiko reilua että hän(en perheensä) ei saa mitään? No ei todellakaan olisi, vaan kyllä se ihan oikeudellinenkin perimysjärjestys on ainoa oikeasti reilu - eli isovanhempien lahjoittama varallisuus jaetaan jokaiselle lapselle tasapuolisesti, ja he sitten jakavat omille lapsilleen. Jollain karkkipussilla nyt ei ole merkitystä, mutta useammissa satasissa saatika tonneissa puhutaan jo ennakkoperinnostä.

Esimerkkiä voi miettiä vielä pidemmälle niin, että lapsia olisi tosiaan nuo kolme (0, 1 ja 2 lapsisia), ja isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa. Olisiko reilua että lapseton ei saisi mitään, 1 lapsinen perhe saisi 1/3 ja kolmannen perhe yhteensä 2/3 koko omaisuudesta? Onneksi sentään Suomen laki ei moista salli.

Nythän kukaan isovanhemman omista lapsista ei ole saamasa mitään, vaan lasten lapset ovat saamassa lahjat. Tällöin jokaista lasta kuuluu kohdella tasapuolisesti, eli jokainen lapsi saa joko 500e tai 1000e. Jos aletaan jakaa perintöä joko ennakkoon tai kuoleman jälkeen, siitä vähintään puolet kuuluu rintaperillisille eli vainajan lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä kysymyksess kärjistyy juuri se ongelma, mitä olen pitänyt vaarallisena kehityksenä.

Ihmiset olettavat helposti että heille kuuluu jotain toisen omaa. Esimerkiksi sukulaisuussuhteen tai muun syyn perusteella.

Perilliset kokevat, että jo vanhemman tai isovanhemman eläessä heille kuuluu tietty osuus tämän omaisuudesta.

Ihmiset ovat ahneita. Toisen omaa tai itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta. Silloin kun kyseessä on esimerkiksi vanhan ihmisen rahat, tämä omaisten ahneus ja tahan ennenaikainen jako voi kulminoitua vanhuksen syyttelyyn ja kiristämiseen.

Herätkää, ahneet! Jokaisella on oikeus antaa tai olla antamatta rahaa, ihan oman harkintansa mukaan.

Tietenkin jokainen saa antaa tai olla antamatta mitä vaan. Ap kuitenkin kysyi oikeudenmukaisuudesta ja koska oli kyse lapsenlapsille annettavasta rahasta, oletin ap:n tarkoittavan, miten näiden lastenlasten näkökulmasta olisi oikeudenmukaisinta. Kaikki kolme lastenlasta ovat kokonaisia yksilöitä eikä suinkaan niin, että olisi yksi kokonainen lapsenlapsi ja kaksi lapsenlapsen puolikasta. Jos taas ei annakaan rahaa lapsenlapsilleen vaan lastensa perheille, molemmille perheelle voi antaa saman summan ja tämä on myös perheiden näkökulmasta oikeudenmukaista. Perhe on yksi yksikkö ihan riippumatta siitä, montako ihmistä perheeseen kuuluu. 

Jos joku antaa lahjan, olisi kivaa jos lahjan saaja olisi siitä kiitollinen. Nyt sitä vaan verrataan tämän henkilön toiselle antamaan lahjaan ja ollaan tyytymättömiä. Se kertoo ahneudesta ja herkkähipiäisyydestä.

Tottakai lahjasta kuuluu olla kiitollinen, mutta nyt puhuttiin oikeudenmukaisuudesta. Ei ole kyse ahneudesta eikä herkkähipiäisyydestä, jos ihmettelee, miksi yksi lapsenlapsista on isoäidille tärkeämpi ja arvokkaampi kuin kaksi muuta. Oikein hyvä vaihtoehto olisi antaa kaikille kolmelle 500€. Tai sitten antaa kummallekin perheelle 1000 €. 

 

Pappa antoi lapsenlapselle rahaa kun tämä opiskeli lääkiksessä. Antoi ihan satoja euroja useita kertoja vuodessa. Samaan aikaan patalaiska serkkunsa valitti kun pappa suosii opiskelevaa tyttöä eikä anna myös hänelle rahaa (menisi kaljaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytön toi toinen vaihtoehto, ei kai kukaan voi oikeasti ajatella noin? (toinen saa tonnin, toinen 500 per nuppi)

Ja mun mielestä sun ajatus on älyton. Mietipä niin, että olisi kolmas lapsi jolla ei ole omia lapsia. Olisiko reilua että hän(en perheensä) ei saa mitään? No ei todellakaan olisi, vaan kyllä se ihan oikeudellinenkin perimysjärjestys on ainoa oikeasti reilu - eli isovanhempien lahjoittama varallisuus jaetaan jokaiselle lapselle tasapuolisesti, ja he sitten jakavat omille lapsilleen. Jollain karkkipussilla nyt ei ole merkitystä, mutta useammissa satasissa saatika tonneissa puhutaan jo ennakkoperinnostä.

Esimerkkiä voi miettiä vielä pidemmälle niin, että lapsia olisi tosiaan nuo kolme (0, 1 ja 2 lapsisia), ja isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa. Olisiko reilua että lapseton ei saisi mitään, 1 lapsinen perhe saisi 1/3 ja kolmannen perhe yhteensä 2/3 koko omaisuudesta? Onneksi sentään Suomen laki ei moista salli.

Tottakai laki sallii lahjoittaa omaisuutensa kenelle haluaa.

Jos antaa lapsenlapsilleen rahaa, ei tarvitse sille lapsettomalle mitään antaa. Tietenkään. Eihän ne muutkaan lapset saa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytön toi toinen vaihtoehto, ei kai kukaan voi oikeasti ajatella noin? (toinen saa tonnin, toinen 500 per nuppi)

Ja mun mielestä sun ajatus on älyton. Mietipä niin, että olisi kolmas lapsi jolla ei ole omia lapsia. Olisiko reilua että hän(en perheensä) ei saa mitään? No ei todellakaan olisi, vaan kyllä se ihan oikeudellinenkin perimysjärjestys on ainoa oikeasti reilu - eli isovanhempien lahjoittama varallisuus jaetaan jokaiselle lapselle tasapuolisesti, ja he sitten jakavat omille lapsilleen. Jollain karkkipussilla nyt ei ole merkitystä, mutta useammissa satasissa saatika tonneissa puhutaan jo ennakkoperinnostä.

Esimerkkiä voi miettiä vielä pidemmälle niin, että lapsia olisi tosiaan nuo kolme (0, 1 ja 2 lapsisia), ja isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa. Olisiko reilua että lapseton ei saisi mitään, 1 lapsinen perhe saisi 1/3 ja kolmannen perhe yhteensä 2/3 koko omaisuudesta? Onneksi sentään Suomen laki ei moista salli.

Tässä olikin kyse, että annetaan lastenlapsille lahjaksi, ei omille lapsille. En minä ainakaan lahjanantajana tykkäisi, jos omalle lapsenlapselle antama LAHJA (ei ennakkoperintö) menisi perheen käyttöön. Lahja on tarkoitettu nimenomaan saajalle.

Kyllä se raha on silti pois siitä lasten tulevasta perinnostä, ja aina myos hyodyksi sille koko perheelle. Esim. rahaa saava lapsi ei tarvitse vanhempia rahoittamaan uutta kännykkää taimitälie. Lapsenlapset ovat aina kuitenkin lasten jälkeläisiä, ja mikä menee lapsenlapsille, menee välillisesti myos lapsille.

Jos esimerkissäni itse olisin se lapseton, ja vanhemmat jakaisivat rahaa sisarusteni lapsille ("lahjoina" voi jakaa vaikka koko omaisuuden) vuosi toisensa jälkeen minun jäädessä ilman, niin totta hemmetissä pahatuisin ja kokisin että minua syrjitään. Yhä, mietipä sitä ääriesimerkkiä että isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa - ei todellakaan olisi reilua antaa sitä lapsenlapsille yhtä suurissa erissä, kun suorassa perintojärjestyksessä olevat lapset jäisivät todella epätasa-arvoiseen asemaan. Yhä: nyt ei puhuta tikkukaramelleista vaan tuhansista euroista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytön toi toinen vaihtoehto, ei kai kukaan voi oikeasti ajatella noin? (toinen saa tonnin, toinen 500 per nuppi)

Ja mun mielestä sun ajatus on älyton. Mietipä niin, että olisi kolmas lapsi jolla ei ole omia lapsia. Olisiko reilua että hän(en perheensä) ei saa mitään? No ei todellakaan olisi, vaan kyllä se ihan oikeudellinenkin perimysjärjestys on ainoa oikeasti reilu - eli isovanhempien lahjoittama varallisuus jaetaan jokaiselle lapselle tasapuolisesti, ja he sitten jakavat omille lapsilleen. Jollain karkkipussilla nyt ei ole merkitystä, mutta useammissa satasissa saatika tonneissa puhutaan jo ennakkoperinnostä.

Esimerkkiä voi miettiä vielä pidemmälle niin, että lapsia olisi tosiaan nuo kolme (0, 1 ja 2 lapsisia), ja isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa. Olisiko reilua että lapseton ei saisi mitään, 1 lapsinen perhe saisi 1/3 ja kolmannen perhe yhteensä 2/3 koko omaisuudesta? Onneksi sentään Suomen laki ei moista salli.

Tottakai laki sallii lahjoittaa omaisuutensa kenelle haluaa.

Jos antaa lapsenlapsilleen rahaa, ei tarvitse sille lapsettomalle mitään antaa. Tietenkään. Eihän ne muutkaan lapset saa mitään.

Ja mietipä miltä se tuntuisi siitä yhdestä lapsettomasta? Vanhempien omaisuus menee vain muiden sisarusten jälkeläisille ja itse ei saa mitään. Noh, ethän sinä sitä mieti, olet tyypillinen lisääntyjä, jota kiinnostaa vain ne omasta p****sta ulos pusketut kersat, viis muista.

Jos mummilla on vaan paridonaa ylimääräistä?

Pitäiskö antaa vaan 500 jokaiselle. Ettei tuu paha mieli.

Tuhat euroo on paljon rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytön toi toinen vaihtoehto, ei kai kukaan voi oikeasti ajatella noin? (toinen saa tonnin, toinen 500 per nuppi)

Ja mun mielestä sun ajatus on älyton. Mietipä niin, että olisi kolmas lapsi jolla ei ole omia lapsia. Olisiko reilua että hän(en perheensä) ei saa mitään? No ei todellakaan olisi, vaan kyllä se ihan oikeudellinenkin perimysjärjestys on ainoa oikeasti reilu - eli isovanhempien lahjoittama varallisuus jaetaan jokaiselle lapselle tasapuolisesti, ja he sitten jakavat omille lapsilleen. Jollain karkkipussilla nyt ei ole merkitystä, mutta useammissa satasissa saatika tonneissa puhutaan jo ennakkoperinnostä.

Esimerkkiä voi miettiä vielä pidemmälle niin, että lapsia olisi tosiaan nuo kolme (0, 1 ja 2 lapsisia), ja isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa. Olisiko reilua että lapseton ei saisi mitään, 1 lapsinen perhe saisi 1/3 ja kolmannen perhe yhteensä 2/3 koko omaisuudesta? Onneksi sentään Suomen laki ei moista salli.

Tottakai laki sallii lahjoittaa omaisuutensa kenelle haluaa.

Jos antaa lapsenlapsilleen rahaa, ei tarvitse sille lapsettomalle mitään antaa. Tietenkään. Eihän ne muutkaan lapset saa mitään.

Ja mietipä miltä se tuntuisi siitä yhdestä lapsettomasta? Vanhempien omaisuus menee vain muiden sisarusten jälkeläisille ja itse ei saa mitään. Noh, ethän sinä sitä mieti, olet tyypillinen lisääntyjä, jota kiinnostaa vain ne omasta p****sta ulos pusketut kersat, viis muista.

Juu. Lue viimeinen lauseesi.

Häpeä jos osaat.

Minusta kumpaakaan tapaa ei voi pitää epäoikeudenmukaisena, ja molemmille jakotavoille löytyy järkevät perustelut. Siksi tässä asiassa isovanhempi voi ihan itse päättää, kumpi tapa hänestä on reilumpi.

Entä jos yksi lapsi on 18v ja saa 1000 e ja ne toiset lapset on 5v ja 7v ja saavat molemmat 500 e? Onko silloinkaan reiluus tapahtunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytön toi toinen vaihtoehto, ei kai kukaan voi oikeasti ajatella noin? (toinen saa tonnin, toinen 500 per nuppi)

Ja mun mielestä sun ajatus on älyton. Mietipä niin, että olisi kolmas lapsi jolla ei ole omia lapsia. Olisiko reilua että hän(en perheensä) ei saa mitään? No ei todellakaan olisi, vaan kyllä se ihan oikeudellinenkin perimysjärjestys on ainoa oikeasti reilu - eli isovanhempien lahjoittama varallisuus jaetaan jokaiselle lapselle tasapuolisesti, ja he sitten jakavat omille lapsilleen. Jollain karkkipussilla nyt ei ole merkitystä, mutta useammissa satasissa saatika tonneissa puhutaan jo ennakkoperinnostä.

Esimerkkiä voi miettiä vielä pidemmälle niin, että lapsia olisi tosiaan nuo kolme (0, 1 ja 2 lapsisia), ja isovanhemmat haluaisivat lahjoittaa koko omaisuutensa. Olisiko reilua että lapseton ei saisi mitään, 1 lapsinen perhe saisi 1/3 ja kolmannen perhe yhteensä 2/3 koko omaisuudesta? Onneksi sentään Suomen laki ei moista salli.

Mutta nytpä on tilanne, ei esimerkki, että mummolla on kaksi lasta, joilla kummallakin on lapsia. Ei siihen tarvitse vetää mukaan olematonta kolmatta lasta, joka on lapseton ja spekuloida lopputulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä kysymyksess kärjistyy juuri se ongelma, mitä olen pitänyt vaarallisena kehityksenä.

Ihmiset olettavat helposti että heille kuuluu jotain toisen omaa. Esimerkiksi sukulaisuussuhteen tai muun syyn perusteella.

Perilliset kokevat, että jo vanhemman tai isovanhemman eläessä heille kuuluu tietty osuus tämän omaisuudesta.

Ihmiset ovat ahneita. Toisen omaa tai itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta. Silloin kun kyseessä on esimerkiksi vanhan ihmisen rahat, tämä omaisten ahneus ja tahan ennenaikainen jako voi kulminoitua vanhuksen syyttelyyn ja kiristämiseen.

Herätkää, ahneet! Jokaisella on oikeus antaa tai olla antamatta rahaa, ihan oman harkintansa mukaan.

Tietenkin jokainen saa antaa tai olla antamatta mitä vaan. Ap kuitenkin kysyi oikeudenmukaisuudesta ja koska oli kyse lapsenlapsille annettavasta rahasta, oletin ap:n tarkoittavan, miten näiden lastenlasten näkökulmasta olisi oikeudenmukaisinta. Kaikki kolme lastenlasta ovat kokonaisia yksilöitä eikä suinkaan niin, että olisi yksi kokonainen lapsenlapsi ja kaksi lapsenlapsen puolikasta. Jos taas ei annakaan rahaa lapsenlapsilleen vaan lastensa perheille, molemmille perheelle voi antaa saman summan ja tämä on myös perheiden näkökulmasta oikeudenmukaista. Perhe on yksi yksikkö ihan riippumatta siitä, montako ihmistä perheeseen kuuluu. 

Jos joku antaa lahjan, olisi kivaa jos lahjan saaja olisi siitä kiitollinen. Nyt sitä vaan verrataan tämän henkilön toiselle antamaan lahjaan ja ollaan tyytymättömiä. Se kertoo ahneudesta ja herkkähipiäisyydestä.

Tottakai lahjasta kuuluu olla kiitollinen, mutta nyt puhuttiin oikeudenmukaisuudesta. Ei ole kyse ahneudesta eikä herkkähipiäisyydestä, jos ihmettelee, miksi yksi lapsenlapsista on isoäidille tärkeämpi ja arvokkaampi kuin kaksi muuta. Oikein hyvä vaihtoehto olisi antaa kaikille kolmelle 500€. Tai sitten antaa kummallekin perheelle 1000 €. 

 

Siis oikeudenmukaisuus = täydellinen tasapuolisuus?

Silloinhan se minulle soitteleva lapsenlapsi, joka saa kokeista kymppejä ja voittaa kansallisia kilpailuja on ansainnut 1000 euron lahjan, mutta ne kaksi kanna bista polttelevaa laiskurilapsenlasta ei ole ansainneet edes yhdessä 500 euroa, koska ei ole oikeudenmukaista antaa heille rahaa. Hehän eivät ole tasapuolisesti ottaneet minuun yhteyttä ja tuottaneet toimillaan iloa.

Lahja on lahja, perinnönjako perinnönjako. Kummasta tässä nyt on kyse?

Muuten: perinnönjaossa se yksi lapsi todella saisi 1000 e ja ne kaksi yhteensä 500 e sillä oletuksella, että vanhempansa olisivat  tuossa vaiheessa jo kupsahtaneet.

Järjetöntä miettiä jotain perinnönjakoja, kun kyse on lasten (joulu?)lahjoista. Oli se sitten karkkipussi, legoja tai käteistä rahaa, kaikilla lapsenlapsilla on oikeus tulla kohdelluksi yksilönä. Jos ajattelee, että pitää antaa tietty rahasumma yhteen perheeseen, sitä ei pidä naamioida lastenlasten lahjaksi, vaan antaa sitten ihan suoraan aikuisille.

Mikään speuklointi ei auta. Mummo voi pitää omat rahansa, tai antaa sille, kenelle haluaa. Tämä on ainoa oikeudenmukainen vaihtoehto. Jos joku saa jotain, olkoon onnellinen, jos joku ei saa, ei se kuulu hänelle.