Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tunnusta! Oletko sinä vanhempi joka puhuu kaikille koko ajan lapsistaan?
30.11.2019 |
Täällä keskusteluissa viitataan usein vanhempiin, lähinnä äiteihin, jotka eivät pysty enää lapsia saatuaan puhumaan mistään muusta.
Minulle se on täysin vieras ilmiö, ja olen miettinyt että miten ihmeessä joku keksii puhuttavaa lapsistaan niin paljon?
Minä en tunne yhtään sellaista ihmistä. En tunne myöskään ketään joka puhuisi koko ajan puolisostaan tai vaikka koirastaan. Tylsäähän se olisi koska ei ne ole mitään erikoisia. Toki jos on sattunut jotain erikoista, niin siitä voi joskus puhua, mutta ei nyt ihan normiarjessa.
Mun ystävillä on lähes kaikilla lapsia, ja kyllä me keksitään 99% muuta puhuttavaa kuin lapset. Lasten kuulumiset on kerrottu yleensä muutamassa minuutissa, niille jotka on jotenkin enemmän olleet lapsen kanssa tekemisissä, muille ei välttämättä tarvi kertoa sitäkään vähää.
Minkälaisia juttuja lapsistaan ihmiset kertoo jotka "ei osaa muusta enää puhua"?
Kommentit (25)
Minä tunnen tällaisen ihmisen. Sieltä tulee lasten (5-15 v.) syömiset, nukkumiset, kouluasiat, harrastukset, tunnetilat, ilot,surut ja erinomaisuudet, vain joitakin aiheita mainitakseni. Puhuu siis todellakin tauotta ja 99 % omista lapsistaan.
Todella raskasta kuunneltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen tällaisen ihmisen. Sieltä tulee lasten (5-15 v.) syömiset, nukkumiset, kouluasiat, harrastukset, tunnetilat, ilot,surut ja erinomaisuudet, vain joitakin aiheita mainitakseni. Puhuu siis todellakin tauotta ja 99 % omista lapsistaan.
Todella raskasta kuunneltavaa.
Tunsitko hänet ennen lapsia? Mistä hän silloin puhui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnen tällaisen ihmisen. Sieltä tulee lasten (5-15 v.) syömiset, nukkumiset, kouluasiat, harrastukset, tunnetilat, ilot,surut ja erinomaisuudet, vain joitakin aiheita mainitakseni. Puhuu siis todellakin tauotta ja 99 % omista lapsistaan.
Todella raskasta kuunneltavaa.Tunsitko hänet ennen lapsia? Mistä hän silloin puhui?
En tuntenut eli en osaa sanoa. Joskus yritän vaihtaa puheenaihetta mutta ei oikein edes kuuntele kun on niin kova tarve olla itse äänessä.
Puhun lapsesta ja puolisosta. Ei minulla ole omaa elämää enkä enää oikein hahmota kuka olen ilman lasta ja puolisoa. Tiedostan toki, että tämä on ongelma. Ehkä pitäisi hankkia koira, josta voisi puhua? :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidan olla sellainen. Olen kotiäiti ja elämä pyörii lapsen ympärillä, kaikki kuulumiseni liittyvät lapseen. Ja aika vähän kun on kontakteja jotka eivät ole muita mammoja niin kaipa se levy vaan jää herkästi päälle. Ärsyttävää, tiedän.
Tosi hyville työkavereille voisin puhua teinilapsistani vaikka iltaan saakka ja mielellään kuuntelen myös työkavereitteni juttuja heidän teinilapsistaan. Muille työkavereille en puhu kotiasioistani hiiskaustakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhun lapsesta ja puolisosta. Ei minulla ole omaa elämää enkä enää oikein hahmota kuka olen ilman lasta ja puolisoa. Tiedostan toki, että tämä on ongelma. Ehkä pitäisi hankkia koira, josta voisi puhua? :-D
Miksi et puhu vaikka telkkariohjelmista? Kirjoista? Harrastuksista? Maailman tapahtumista? Historiasta? Politiikasta?
Mitä sinä puhut niistä kahdesta ihmisestä jatkuvasti? Mitä he tekevät niin erikoista että siitä pitää jollekin toiselle mainita?
Eikö kukaan puhu taiteesta, kulttuurista, musiikista, käsitöistä, politiikasta, tieteestä, luonnosta...
Aika rajoittunut täytyy ihmisen olla, ellei mitään muuta ole elämässä kuin lapset ja niiden mitäänsanomattomat tekemiset ja olemiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla sellainen. Olen kotiäiti ja elämä pyörii lapsen ympärillä, kaikki kuulumiseni liittyvät lapseen. Ja aika vähän kun on kontakteja jotka eivät ole muita mammoja niin kaipa se levy vaan jää herkästi päälle. Ärsyttävää, tiedän.
Ei kai niitä muita mammojakaan kiinnosta vain lapsista puhua? Ei ainakaan mammojen faceryhmän perusteella.
Etkö sinä oikeasti tee mitään muuta kuin olet sen lapsen ympärillä hyrräämässä?
Siskoni on tällainen. Erityslapsen äiti. Ei hänellä oikein ole muuta sisältöä elämässään, niistä asioistahan yleensä puhutaan jotka päivämme täyttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12 jatkaa; minäkin olen äiti, mutta ei voisi vähempää kiinnostaa puhua lapsista, omasta tai toisten. Joskus on jotain mainittavia asioita, ja ns. suuret ja tärkeät asiat kiinnostaa (meidän Maikki saa lapsen/meidän Marjatta pääsi Harvardiin/meidän Ville valmistui poliisiksi) mutta yleensä lapsiin liittyvät asiat on kuolettavan tylsiä ja epämielenkiintoisia.
Eräs työkaverini on tällainen. Ja siis puhuu pääosin lapsiin liittyvistä (materialistisista) asioista esim. lasten vaatteista niiden merkeistä ja kestävyydestä, päiväkodissa oikein/väärin tehdyistä asioista, erilaisista lapsiin liittyvistä hankinnoista yms.
Ja en ole tuntenut ennen lapsia, että vaikea arvioida mistä puhunut ennen. Mutta aika persoonattomalta ihmiseltä vaikuttaa. Lapsia hänellä kuitenkin useampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on tällainen. Erityslapsen äiti. Ei hänellä oikein ole muuta sisältöä elämässään, niistä asioistahan yleensä puhutaan jotka päivämme täyttävät.
Kai sitä erityislapsen äitikin seuraa aikaansa ja politiikkaa? Ei kukaan voi niin tynnyrissä elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhun lapsesta ja puolisosta. Ei minulla ole omaa elämää enkä enää oikein hahmota kuka olen ilman lasta ja puolisoa. Tiedostan toki, että tämä on ongelma. Ehkä pitäisi hankkia koira, josta voisi puhua? :-D
Miksi et puhu vaikka telkkariohjelmista? Kirjoista? Harrastuksista? Maailman tapahtumista? Historiasta? Politiikasta?
Mitä sinä puhut niistä kahdesta ihmisestä jatkuvasti? Mitä he tekevät niin erikoista että siitä pitää jollekin toiselle mainita?
Koska mitään muuta ei ole. Tämä taas ei oikein täsmää sen 'mistä puhe siitä puute' -sanonnan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on tällainen. Erityslapsen äiti. Ei hänellä oikein ole muuta sisältöä elämässään, niistä asioistahan yleensä puhutaan jotka päivämme täyttävät.
Kai sitä erityislapsen äitikin seuraa aikaansa ja politiikkaa? Ei kukaan voi niin tynnyrissä elää.
Ai ei vai? Katoppa vähän, miten kansa äänestää, jos äänestää, niin hoksaat, miten paljon se kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Eräs työkaverini on tällainen. Ja siis puhuu pääosin lapsiin liittyvistä (materialistisista) asioista esim. lasten vaatteista niiden merkeistä ja kestävyydestä, päiväkodissa oikein/väärin tehdyistä asioista, erilaisista lapsiin liittyvistä hankinnoista yms.
Ja en ole tuntenut ennen lapsia, että vaikea arvioida mistä puhunut ennen. Mutta aika persoonattomalta ihmiseltä vaikuttaa. Lapsia hänellä kuitenkin useampi.
Kuulostaa kammottavalta... Puhuisi sitten edes työasioista.
Varma tapa saada ystäviä, joilla ei ole muuta sisältöä elämässään kuin yksi asia: ole itse tylsä. Silloin kaverisikin ovat tylsiä. Jos olet itse fiksu, kaverisikin ovat fiksuja, eikä fiksulle riitä päänsisällöksi joku yksi asia.
Mutta kyllä lapsetkin voivat olla ihan hyvä puheenaihe. Hyvät keskustelut siirtyvät yksityisestä yleiseen. Ja toki on olemassa myös avautumiskeskusteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhun lapsesta ja puolisosta. Ei minulla ole omaa elämää enkä enää oikein hahmota kuka olen ilman lasta ja puolisoa. Tiedostan toki, että tämä on ongelma. Ehkä pitäisi hankkia koira, josta voisi puhua? :-D
Miksi et puhu vaikka telkkariohjelmista? Kirjoista? Harrastuksista? Maailman tapahtumista? Historiasta? Politiikasta?
Mitä sinä puhut niistä kahdesta ihmisestä jatkuvasti? Mitä he tekevät niin erikoista että siitä pitää jollekin toiselle mainita?
Koska mitään muuta ei ole. Tämä taas ei oikein täsmää sen 'mistä puhe siitä puute' -sanonnan kanssa.
Miten niin ei mitään muuta ole? Kyllä oman kodin seinien ulkopuolella on kaikkea ja tapahtuu koko ajan, ja kotona voi lukea kirjoja, lehtiä tai nettiä, ja katsoa telkkaria, sieltä sitä tulee koko ajan kaikkea muuta, miten sitä voi välttää?
Alue: Aihe vapaa
Ei kukaan tunnusta. Eipä niitä oikeasti taida edes olla, pelkkää liioittelua.