Lue keskustelun säännöt.
Oletko sinäkin menettänyt kiinnostuksen kuluttamiseen?
29.11.2019 |
Viime vuosina varmasti kaikki ovat edes hiukan miettineet omaa kuluttamista, kun ilmastoteema on noussut. En ole mikään vastuullisen kuluttamisen äänitorvi, mutta olen tehnyt osaltani muutoksia. Pikkuhiljaa oma pää on kääntynyt niin, että eipä oikein mitään 'turhaa' tee mieli ostella. Hassua ajatella, että shoppailusta on joskus saanut jotain kicksejä.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Postilakko teki katkon nettishoppailuuni. En tiedä, jaksanko ainakaan vähään aikaan shopata.
Sama. Kiitos posti!! Teki todella hyvää kun ei selaillut muutamaan viikkoon nettikauppoja. Nyt taas voisi mutta oon jotenkin vieroittunut tuosta tavasta :)
Mitä nettikauppoja te käytätte kun ei muita toimitusvaihtoehtoja ole kuin posti? Kyllä mä olen lakon aikana shoppaillut ihan normi tahtiin ja paketit tulleet perille. Ainoastaan Amazon.uk paketti seilaa vielä jossain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jees, olen osallistunut Xi Jinpingin rahakirstun kasvatteluun jo ihan tarpeeksi.
Sama. En ole koskaan ollut mikään shoppailiholisti ja olen suosinut käytettyä, mutta onhan tuota tavaraa silti kertynyt. Nykyinen OSTAOSTAOSTA, youtuben haul-videot (ostin 5000 dollarilla sokkona Wishistä!) ja intan ja blogien tuotetyrkytykset lähinnä ällöttää. Ei tarvitse muuttaa luolaan syömään jäkälää, mutta kyllä monilla meno ihan kohtuutonta.
En osta roinaa. Rahat menee harrastuksiin ja matkailuun. Joskus käyn hierojalla yms. Hoidoissa.
Kyllä! Näin on käynyt vähän huomaamatta. Viime vuosina on yhä enemmän alettu kyseenalaistamaan kuluttamista, joten väistämättä on tullut mietittyä myös omaa kuluttamista ja valintoja. Vähitellen kaikki H&M:t ym krääsä-kaupat jäivät käyttämättä, minulla ei ole niihin enää mitään asiaa. Ostan harvakseltaan ja vain tarpeeseen. Lisäksi olen karsinut paljon tarpeetonta tavaraa nurkista. Kulutan jatkossa enemmän palveluihin. Lisäksi ajattelin osataa erään kotimaisen taiteilijan taulun lähitulevaisuudessa. Nyt tuntuu ihan absurdilta ajatella, että joskus tuli käytyä shoppailemassa ja palasi kotiin kaikenlaisten muovipussinyyssäköiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole menettänyt kiinnostusta kuluttamiseen, mutta kiinnostus roskan ostamiseen on loppunut. Varmaankin joku ikä juttu.
Mulla on kulutusinto vähentynyt sitä mukaa, mitä enemmän on varoja. Opiskelijana ostin kohtuupaljon vaatteita ja tykkäsin shoppailla, nyt vuosiin en ole ostanut muuten kuin tarpeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän välttää turhia ostoksia. Onneksi alkaa tulotaso olla sellainen, että voi ostaa laatuakin. Aika vähällä pärjää.
Olen. Huomaan kolme syytä. Ekaksi ihan yleinen ympäristötietoisuuden kasvaminen.
Toiseksi tavaroiden laadun romahdus. Ennen niiden ostamisessa oli joku järki, koska niillä tekikin jotain. Käännekohta tässä oli H&M: n paita, josta meni sormi läpi ensimmäistä kertaa päälle vedettäessä. Sen jälkeen ei ole tehnyt mieli ostaa pikamuotia.
Kolmanneksi ikä. Tässäkin on tapahtunut jokin käännekohta. Ennen hankin tavaroita tulevaisuutta varten. Nyt keski-iässä tulevaisuuden ajattelu tuo ennemmin sellaisen olon että tavaroista pitää yrittää päästä eroon, tyhjentää ja siivota etteivät jää jälkipolvien haitoksi. Jokaisen isomman ostoksen kohdalla miettii, että pitääkö tämä joskus hävittää ja miten. Tavara on alkanut tuntua taakalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisustus kirpputorilta. Samoiten vaatteet, saa laatua halvalla, kun jaksaa etsiä ja kierrellä. Lenkkikengät, alusvaatteet ja sukat ostan uutena. Mutta vasta sitten kun entiset on käytetty loppuun. Vaatteet ja muoti eivät muutenkaan kiinnosta. Riittää että kaapista löytyy perussiistejä vaatteita eri tilaisuuksiin.
Lihan syömistä olen vähentänyt 95%, syön vain silloin kun olen vanhempieni luona kylässä. Maitoa en juo enää ollenkaan.
Pyörällä kaikki alle 10 kilometrin matkat. Kesäisin voi pyöräillä pidempiäkin matkoja. Matkustan 1 vuodesssa ulkomaille tai harvemmin. Sekin on jo jäännyt.
Vuoden verran olen huomannut että shoppailu ei tuota samanlaista iloa kun ennen. Vuosi sitten muutin ja huomasin miten järkyttävästi kertyy turhaa tavaraa. Heitin sitä sitten roskiin ja kierrätykseen. Mietin miten paljon rahaa siinäkin meni hukkaan. Tämän jälkeen olen yrittänyt olla ostamatta esim turhia vaatteita. Niitäkin on kauhean hankala myydä ettei jäisi tappiolle. Siksi nyt on tullutkin huomattavan vähän ostettua vaatetta, kun ei tarvitse mitään.
Puoliso kysyi, että mitä haluaisin joululahjaksi. Ensimmäisen kerran en oikein tiennyt, kun tuntuu etten tee millään mitään ja mikään tavara ei tunnu oikein miltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että monella sama mikä minulla, shoppailu ei kiinnosta, mutta on tullut ostettua koska hyviä ei ole löytynyt.
Jos etsii villapaitaa, mutta ei löydä, on pakko sortua halpaan akryylineuleeseen. Parin pesun jälkeen se on sähköinen, nyppyinen, pakko ostaa taas uusi.
Nyt koitan panostaa laatuun, mutta sitä on vaikea löytää kohtuuhintaisena.
Hyvin istuvia vaatteita, klassissia malleja, aitoja materiaaleja, niitä kaipaan!
Hassua on se, että ulkomailla kyllä myydään tuollaisia vaatteita kohtuu hinnalla, Suomessa H&M tekokuituja, tai sitten ovat todella kalliita.
Eikä aina hintakaan korreloi laadun kanssa, akryylineuleita myydään ja hintaa pari sataa euroa, kuka ostaa noita?!
Jos kroppa antaa myöden kannattaa ostaa perusneuleet miesten tai lasten puolelta. Hinta/laatu-suhde on parempi.
Mulle sopii parhaiten teinipoikien mallit, olen hintelä keski-ikäinen nainen :)
Mua oikein inhottaa nykyään halpavatteet. Akryyliin en koske, enkä liruohueen puuvillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että monella sama mikä minulla, shoppailu ei kiinnosta, mutta on tullut ostettua koska hyviä ei ole löytynyt.
Jos etsii villapaitaa, mutta ei löydä, on pakko sortua halpaan akryylineuleeseen. Parin pesun jälkeen se on sähköinen, nyppyinen, pakko ostaa taas uusi.
Nyt koitan panostaa laatuun, mutta sitä on vaikea löytää kohtuuhintaisena.
Hyvin istuvia vaatteita, klassissia malleja, aitoja materiaaleja, niitä kaipaan!
Hassua on se, että ulkomailla kyllä myydään tuollaisia vaatteita kohtuu hinnalla, Suomessa H&M tekokuituja, tai sitten ovat todella kalliita.
Eikä aina hintakaan korreloi laadun kanssa, akryylineuleita myydään ja hintaa pari sataa euroa, kuka ostaa noita?!
Jos kroppa antaa myöden kannattaa ostaa perusneuleet miesten tai lasten puolelta. Hinta/laatu-suhde on parempi.
Mulle sopii parhaiten teinipoikien mallit, olen hintelä keski-ikäinen nainen :)
Miesten vaatteiden osto on yksi todella suuri säästötekijä. Ne ei ole muovia kuten naisten vaatteet ja huonolaatuisia. Naisten jalkineetkin on tekonahkaa ja ties mitä muoviroskaa kun samassa hintaluokassa saa aitoa nahkaa olevat miesten kengät missä oikean suutarityön jälki näkyy jokaisessa pistossa.
En ole koskaan ostellut turhaa. Tal ostan kyllä meikkivoidetta ym. vaikka voisin ilmankin olla.
Olen aina ollut harkitsevainen kuluttaja. Millään ilmasto-ongelmilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Olen mieluummin ilman kattolamppua useamman vuoden, kunnes löydän sen mistä pidän ja joka kestää muutotkin. Tykkäsin tuunailla nuorena ja tykkään yhä. Mietin aina tavaran kohdalla voiko sitä uudistaa tai kestääkö se elinaikani. Inhoan myös lajittelua ja mietin jo kaupassa tuleeko tavaran pakkausmateriaalista tai sen käsittelystä minulle vaivaa roskiksen kautta. Aika hyvin lajittelun voi välttää ostopäätöksillä. Se, että suositaan lähiruokaa on itsestään selvää. Tajuaahan sen otsanahallaankin,miten läheltä tuotettu on tuoreemmassa kunnossa. Olen kehno ajamaan autoa ja tykkään kävelystä tai pyöräilystä, niin olen sillä tavoin pysynyt hyvässä kunnossa. Julkinen liikenne on usein rasittavaa kaikenlaisten urveloitten matkatessa mukana, niin huokaisen onnesta kun pääsen jonkun matkan talsimaan omin jaloin tai pyörällä. Asenteeni vaikuttaa siihenkin, etten siedä lentomatkoja ahtaissa koneissa ja joissa ei liikemiesluokassakaan vältä edellä istuvan pään heilumista ruoka-annoksessani. Rakastan suomalaista luontoa ja vaellan lähimetsissä.
Jos elintavoillani on merkitystä ilmaston puolesta, niin hyvä, mutta en itse asiaa mieti. Elintapani omaksuin lapsuudessani ja viihdyn vanhempieni oppien mukaan elämässäni. Kierrätys ja säästäminen oli lapsuuteni normaalia elämää. Lasipurkit haettiin kerrostalojen pihoilta niitä keräävän lasiromumiehen toimesta ja kananmunat valittiin kaupassa omiin astioihin. JOs joku naapuri sai ison puulatikon puolukoita siitä sovittiin muiden naapureiden kanssa, että voi käydä ostamassa omaan kotiin. Jne.
Olen shoppaillut 80-luvulta asti, enimmäkseen halpamuotia kuten polyester/akryylivaatteita ja muovimaisia kenkiä ja laukkuja sekä koruja. Lisäksi kalliimpia tuotteitakin ja erityisesti meikkejä ja vastaavia.
Sellaisen viiden viimeisen vuoden aikana tämä on alkanut ärsyttää. Luin Fumio Sasakin Goodbye, things -kirjan ja silmäni aukesivat minimalismille. Konmaritin. Kannoin vaatetta ja roinaa selkä vääränä kirpparille. Katselin niin vaatteitani kuin kotiani ja tajusin sen olevan täynnä tavaraa. Tuhosin turhat paperit ja mapit, vaihdoin kirjat sähköisiin, ja menin takaisin kirjastoon.
Olen yhä keskellä tätä muutosta. En ole onnistunut tekemään täydellistä käännöstä tyyliin "poistin 90% vaatteistani" tai "lakkasin ostamasta kertaheitolla". Tämä on jatkuva prosessi. Nyt mielessäni pyörivät verhot, joita ilman voisin elää mutta toisaalta ne pehmentävät kodin ilmapiiriä. Verhoja on tullut hankittua erilaisia, mm. paneeliverhoja jotka vetävät vinoon eivätkä laskeudu täydellisesti. Inhoan ristiriitaa esim. puhtaanvalkoisen ja luonnonvalkoisen välillä. Yllätyksekseni huomasin, että luonnonvalkoiset yksiväriset verhot näyttävät parhaalta kaikenmaailman väri/sävy/kuvio/materiaali-vaihtoehtomallien sijaan. Nyt mieleni tekisi ostaa joka huoneeseen yksiväriset vaaleat verhot ja heivata muut pois.
Todellakin. Olin tänään kauppakeskuksessa ja katselin niitä roinakauppoja ohi kulkiessani. Valtavat massat Aasiasta rahdattua halpatuotantoa. Ei todellakaan tee mieli rahdata sitä kotiini. Eikä ole kuin muutama vuosi, kun oli mukamas kiva shoppailla sitä roskaa.
Kyllä, jos halpoja lentolippuja ja hostelleja ei lasketa :) Roina ei enää kiinnosta. Parikymppisyysvuodet sitä tulikin ostokiimoissa raahattua, ja nyt olen jumissa kaiken sen rojun kanssa, kun ei ole merkkikamaa niin ei saa myytyä. Mut mulla on ehtymätön vaatevarasto loppuiäkseni, vähän muokkaamalla ja leikkelemällä saa 15v vanhoista ryysyistä aina uutta päällepantavaa :D :D
Olen joo, into meni siinä vaiheessa kun täytin 25 ja aloin asuntosäästäjäksi. Nyt ikää 29 ja törsääminen inhottaa yhä. Naurettavaa kaksinaismoralismia että lentämistä paheksutaan mutta muoviroinan ja rättien ostamiseen ei kiinnitetä mitään huomiota.
Tänä vuonna tuli käytyä Black Fridayssa ekaa kertaa, koska ystäväni maanitteli minut mukaansa. Mulla on mennyt rahaa yhteensä alle 50 €: ostin itselleni Yes To Tomatoes-kasvojenpuhidstuspuikon (joka taisi sekin olla liian tyyris maksaen 9 €), Sokos Herkusta ruokaa ja Adobe Creative Cloud-jäsenyyden. Aikaisempina vuosina en ole ostanut BF:stä mitään.