Tulkaa puhumaan kanssani, tarvitsen seuraa
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Onko laitoksessa asuminen mielestÀsi tukenut elÀmÀntilannettasi ja ollut hyvÀ ratkaisu?
En osaa oikein vastata tuohon. EhkÀ olisin toisaalta jo kuollut ilman laitosta, vaikka onhan itsemurha ollut siellÀkin lÀhellÀ.
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ajatuksia tulevaisuudesta, mitÀ olisi kiva tehdÀ tms.? T. SinÀ 22 vuotta myöhemmin.
Haluaisin olla psyykkisesti ehjÀ. Ja sen myötÀ ns. normaali elÀmÀ.
Monta asiaa voi opetella, onneksi. Ok, on joitain ongelmia jotka kestÀvÀt koko elÀmÀn mutta jopa niiden kanssa voi oppia elÀmÀÀn. Oma kokemukseni: kannattaa ottaa avoimesti vastaan kaikki apu jota tarjotaan. Kannataa uskaltaa puhua ammattilaisille avoimemmin kuin kellekÀÀn muulle. Se puhdistaa, se syventÀÀ itsetuntemusta.
NÀin 39-vuotiaana sanoisin ettÀ on upeaa kun huomaa ettÀ kelpaa omalle itselleen sellaisena kuin on. Useimmat tajuavat ja kokevat tÀmÀn jo paljon aiemmin mutta meille joilla on rosoisempi tausta, tÀmÀ voi vÀhÀn kestÀÀ.
En osaa rakastaa itseÀni. NÀen vain virheet. Sekin on taakka.
Meinaatko jumittaa tossa olotilassa hamaan tappiin? SillÀ, et sÀ nyt niin paska ole. Kyse on siitÀ mihin keskityt elÀmÀssÀsi. Joo, ei elÀmÀ muutu positiivisilla ajatuksilla, sillÀ paskaa riittÀÀ kaikkien elÀmÀÀn, mutta on elÀmÀssÀ hyviÀkin juttuja, niitÀkin kannattaa ajatella. KyllÀstyttÀÀhÀn se surkeuden mÀrehtiminenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ajatuksia tulevaisuudesta, mitÀ olisi kiva tehdÀ tms.? T. SinÀ 22 vuotta myöhemmin.
Haluaisin olla psyykkisesti ehjÀ. Ja sen myötÀ ns. normaali elÀmÀ.
Monta asiaa voi opetella, onneksi. Ok, on joitain ongelmia jotka kestÀvÀt koko elÀmÀn mutta jopa niiden kanssa voi oppia elÀmÀÀn. Oma kokemukseni: kannattaa ottaa avoimesti vastaan kaikki apu jota tarjotaan. Kannataa uskaltaa puhua ammattilaisille avoimemmin kuin kellekÀÀn muulle. Se puhdistaa, se syventÀÀ itsetuntemusta.
NÀin 39-vuotiaana sanoisin ettÀ on upeaa kun huomaa ettÀ kelpaa omalle itselleen sellaisena kuin on. Useimmat tajuavat ja kokevat tÀmÀn jo paljon aiemmin mutta meille joilla on rosoisempi tausta, tÀmÀ voi vÀhÀn kestÀÀ.
En osaa rakastaa itseÀni. NÀen vain virheet. Sekin on taakka.
Meinaatko jumittaa tossa olotilassa hamaan tappiin? SillÀ, et sÀ nyt niin paska ole. Kyse on siitÀ mihin keskityt elÀmÀssÀsi. Joo, ei elÀmÀ muutu positiivisilla ajatuksilla, sillÀ paskaa riittÀÀ kaikkien elÀmÀÀn, mutta on elÀmÀssÀ hyviÀkin juttuja, niitÀkin kannattaa ajatella. KyllÀstyttÀÀhÀn se surkeuden mÀrehtiminenkin.
Keskityn kyllÀ hyvÀÀn. Liikun, teen asioita mistÀ tykkÀÀn. SisÀltÀni olen kuitenkin vain musta möykky.
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ajatuksia tulevaisuudesta, mitÀ olisi kiva tehdÀ tms.? T. SinÀ 22 vuotta myöhemmin.
Haluaisin olla psyykkisesti ehjÀ. Ja sen myötÀ ns. normaali elÀmÀ.
Monta asiaa voi opetella, onneksi. Ok, on joitain ongelmia jotka kestÀvÀt koko elÀmÀn mutta jopa niiden kanssa voi oppia elÀmÀÀn. Oma kokemukseni: kannattaa ottaa avoimesti vastaan kaikki apu jota tarjotaan. Kannataa uskaltaa puhua ammattilaisille avoimemmin kuin kellekÀÀn muulle. Se puhdistaa, se syventÀÀ itsetuntemusta.
NÀin 39-vuotiaana sanoisin ettÀ on upeaa kun huomaa ettÀ kelpaa omalle itselleen sellaisena kuin on. Useimmat tajuavat ja kokevat tÀmÀn jo paljon aiemmin mutta meille joilla on rosoisempi tausta, tÀmÀ voi vÀhÀn kestÀÀ.
En osaa rakastaa itseÀni. NÀen vain virheet. Sekin on taakka.
Juuri nÀin tunsin oman itsenikin ennen... Ajatuksesi kuulostavat tosi tutuilta. Jokaisella on oma tiensÀ kuljettavana, mutta mainitsen nyt kuitenkin ettÀ minua autttoi todella merkittÀvÀsti psykoterapia. Kun juttelin terapeutin kanssa niin vaikka kerroin mistÀ heikkoudesta tai ongelmasta, hÀn... ei tuominnutkaan vaan tuki.
Vetiksen pitÀisi ryhtyÀ kolmanneksi Maustetytöksi.
KÀytkö sÀÀnnöllisesti juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa? Onko sulla lÀÀkitys ja onko siitÀ apua?
Vierailija kirjoitti:
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetis 17v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ajatuksia tulevaisuudesta, mitÀ olisi kiva tehdÀ tms.? T. SinÀ 22 vuotta myöhemmin.
Haluaisin olla psyykkisesti ehjÀ. Ja sen myötÀ ns. normaali elÀmÀ.
Monta asiaa voi opetella, onneksi. Ok, on joitain ongelmia jotka kestÀvÀt koko elÀmÀn mutta jopa niiden kanssa voi oppia elÀmÀÀn. Oma kokemukseni: kannattaa ottaa avoimesti vastaan kaikki apu jota tarjotaan. Kannataa uskaltaa puhua ammattilaisille avoimemmin kuin kellekÀÀn muulle. Se puhdistaa, se syventÀÀ itsetuntemusta.
NÀin 39-vuotiaana sanoisin ettÀ on upeaa kun huomaa ettÀ kelpaa omalle itselleen sellaisena kuin on. Useimmat tajuavat ja kokevat tÀmÀn jo paljon aiemmin mutta meille joilla on rosoisempi tausta, tÀmÀ voi vÀhÀn kestÀÀ.
En osaa rakastaa itseÀni. NÀen vain virheet. Sekin on taakka.
Juuri nÀin tunsin oman itsenikin ennen... Ajatuksesi kuulostavat tosi tutuilta. Jokaisella on oma tiensÀ kuljettavana, mutta mainitsen nyt kuitenkin ettÀ minua autttoi todella merkittÀvÀsti psykoterapia. Kun juttelin terapeutin kanssa niin vaikka kerroin mistÀ heikkoudesta tai ongelmasta, hÀn... ei tuominnutkaan vaan tuki.
Onneksi olet saanut asioitasi kuntoon. Itsekin olen aloittanut terapian. Ei pidÀ vÀheksyÀ tai tuomita toisen ongelmia. Jokaisella on oma taakkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vetiksen pitÀisi ryhtyÀ kolmanneksi Maustetytöksi.
Laitetaanko hakemus tulille? :D
Vierailija kirjoitti:
KÀytkö sÀÀnnöllisesti juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa? Onko sulla lÀÀkitys ja onko siitÀ apua?
KÀyn terapiassa sekÀ lÀÀkkeet on.
En osaa rakastaa itseÀni. NÀen vain virheet. Sekin on taakka.