Lue keskustelun säännöt.
En sitoutuisi mieheen joka vaatii avioehtoa tai isyystestiä
27.11.2019 |
Avioliittoon ja parisuhteeseen sitoudutaan täysillä tai ei ollenkaan. Jos ei voi luottaa kumppaninsa sanaan vaan kaiken takeena täytyy olla lakipaperi, voi sanoa melko suoralta kädeltä että kyse on väliaikaisratkaisusta. Jos liitossa on tarkoitus pysyä, ei ole tarpeen miettiä tai pedata liiton jälkeistä aikaa.
Bisnesdiilistä ei ole kysymys eikä siitä "mitä minä tästä saan".
Rakastunut ihminen ei laskelmoi vaan on iloinen saadessaan sitoutua elämänsä rakkaimpaan ihmiseen.
Kommentit (53)
Minusta molemmat ovat vain fiksuutta ja etenkin avioehto pitäisi olla ilman muuta. Ei pidä tehdä asioista vaikeita eli luoda noille turhia merkityksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata tehdä avioehtoa ainakaan silloin jos tuleva vaimo on rikas. Sitten kun eräänä päivänä sulho vetäsee muijaa kuonoon niin omaisuus vaan jakoon. Rakkaudesta menivät he naimisiin.
Eikö se, että vaaii avioehoa juuri osoita, että haluaa toisen olevan kanssaan samaa mieltä? - Jos loukkaanu avioehdosa, niin ekö se tarkoita että juuri loukkaantuja olisi menssa avioon varallisuus syistä? - Miksi loukkaannut isyysyytestistä? - Siksikö, etä pelkää sen paljastavan jotain sopimatonta. Tietttävästi jos mies on mukana silloin kun nainen, hänen lapsensa oletettu äiti synnyttää, niin hän voi huomata naisiesta tulee ja ai tuli lapsen biologinen äiti. - Vaan miten voidaan todeta se, kuka on lapsen isä? Eikö myös lapsella ole oikeus tietää kuka on hänen oikea biologinen isänsä on? - Vai onko niin, että toiset miehe kelpaavat siiäjiksi ja oise rahoittajiksi?
Avioliittohan on sinänsä jo lakipaperi. Avioehto on vakuutus ja isyystestin kanssa on niin ja näin. Avioliitossa syntyneet lapset kirjataan automaattisesti miehen lapsiksi.
Mikä sulla on avioehtoa vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä suostuisin molempiin ja sen jälkeen painelisin ulos ovesta, pysyvästi. Se on hinta siitä että ilmoittaa ettei luota omaan puolisoonsa.
Sama juttu jos hän esim. palkkaisi yksityisetsivän perääni ja joutuisi toteamaan että ei minulla ole mitään halua tai tarvetta häntä pettää/riistää. Tieto kyseisenlaisesta toiminnasta ja yrityksestä "narauttaa" minut jostakin "kielletystä" päättäisi kyllä parisuhteemme mitä tehokkaimmin. Kun ei ole mitään syytä olla luottamatta niin silloin luotetaan. Jos ei luoteta, ei olla parisuhteessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto ok, en ole miehen rahojen perässä. Isyystesti, ei todellakaan ok. Jos ei voi luottaa toiseen niin mitä se isyystesti todistaa, voihan sitä pettää vaikka raskausaikana.
Olen käsittänyt että ilman avioehtoa rahojen jako koskee vain avioliiton aikana tienattuja rahoja, eli yhteisiä, ei miehen.
Aiempi omaisuus olisi jakamisuhan ulkopuolella jo lähtökohtaisesti?
Öh. Avioeron aikana KAIKKI omaisuudet ja velat lasketaan yhteen riippumatta siitä milloin ne on hankittu (tässä taitaa olla jokin kohtuullistaminen jos avioliitto on kestänyt alle 2v) ja jaetaan. Eli väärää tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tehdä avioehtoa ainakaan silloin jos tuleva vaimo on rikas. Sitten kun eräänä päivänä sulho vetäsee muijaa kuonoon niin omaisuus vaan jakoon. Rakkaudesta menivät he naimisiin.
Itse kyllä vastaisin tuollaiseen palvelukseen. Sen jälkeen vasta rahat jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Minä suostuisin molempiin ja sen jälkeen painelisin ulos ovesta, pysyvästi. Se on hinta siitä että ilmoittaa ettei luota omaan puolisoonsa.
Sama juttu jos hän esim. palkkaisi yksityisetsivän perääni ja joutuisi toteamaan että ei minulla ole mitään halua tai tarvetta häntä pettää/riistää. Tieto kyseisenlaisesta toiminnasta ja yrityksestä "narauttaa" minut jostakin "kielletystä" päättäisi kyllä parisuhteemme mitä tehokkaimmin. Kun ei ole mitään syytä olla luottamatta niin silloin luotetaan. Jos ei luoteta, ei olla parisuhteessakaan.
Yleensä ne jotka suureen ääneen luottamuksesta puhuvat, on juuri niitä joiden takia ne sopimukset ja testit pitääkin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luottotiedottomana ja lapsenhoitoa inhoavana miehenä olen samaa mieltä. Nainen maksakoot ja hoitakoot. Testeistä ja avioehdoista viis.
En menisi naimisiin ilman avioehtoa. Varsinkin jos jompi kumpi on yksityisyrittäjä, on avioehto välttämätön turvaamaan oerheen elannon, konkurssi yllättää. Kannattaa myös huomioida, että ihmiset muuttuvat. Tunnen useammankin henkilön, jotka alle 30 v. ikäisinä osasivat hoitaa raha-asiansa, mutta iän myötä ilmaantuneet maaniset puolet nousivat esiin ja rahan käyttö mennyt holtittomaksi. Nuorena sitä ehkä kuvittelee, että onni on ikuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioehto ok, en ole miehen rahojen perässä. Isyystesti, ei todellakaan ok. Jos ei voi luottaa toiseen niin mitä se isyystesti todistaa, voihan sitä pettää vaikka raskausaikana.
Ne on eri asioita, pettäminen ja isyyspetos. Vaikka toki jälkimmäinen yleensä toteutetaan pettämisellä.
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen tuntuu vastustavan avioehtoa. Siksi aion lahjoittaa omaisuuteni lapselleni ennen kuin hän menee naimisiin. Tällä tavalla omaisuus on turvassa eikä avio-oikeuden piirissä. Turvallista, jos vaimoksi sattuisi rahanahne tyyppi.
Muista mainita lahjakirjassa, eli tulevilla puolisoilla ei ole avio-oikeutta ko lahjaan, muuten menee mahdollisessa erossa ihan kristillisesti puoliksi. Toisin kuin täällä osa väittää, niin avioerossa Ihan Kaikki omaisuus jaetaan puoliksi jos ei ole avioehtoa tai perinnön/lahjan osalta poissulkevaa merkintää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto ok, en ole miehen rahojen perässä. Isyystesti, ei todellakaan ok. Jos ei voi luottaa toiseen niin mitä se isyystesti todistaa, voihan sitä pettää vaikka raskausaikana.
Olen käsittänyt että ilman avioehtoa rahojen jako koskee vain avioliiton aikana tienattuja rahoja, eli yhteisiä, ei miehen.
Aiempi omaisuus olisi jakamisuhan ulkopuolella jo lähtökohtaisesti?
Öh. Avioeron aikana KAIKKI omaisuudet ja velat lasketaan yhteen riippumatta siitä milloin ne on hankittu (tässä taitaa olla jokin kohtuullistaminen jos avioliitto on kestänyt alle 2v) ja jaetaan. Eli väärää tietoa.
Höpöä tuli. Esim lahjakirjalla lahjan antaja voi sulkea lahjan avio-oikeuden piiristä.
En menisi naimisiin miehen kanssa joka ei suostu avioehtoon. Vain idiootti jättää avioehdon tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Avioehto tai isyystesti ei ole ”laskelmointia” vaan molempien osapuolten avoimia pelikortteja. Jos olet itse tosissasi niin miksi et jaa korttejasi avoimesti kannattamalla avioehtoa ja isyystestiä? Itse tein näin ja lopputulema oli mitä mainioin, luottamus ei voisi olla syvempi.
On suorastaan junttimaista kieltäytyä noista vetoamalla ”luottamukseen”, koska tilastot kertoo että joka toinen liitto päätyy eroon ja iso osa lapsista luulee väärää miestä isäkseen. Vesittämällä nämä kliseet jo alkuvaiheessa (solmimalla oma-alotteisesti avioehdon ja hankkimalla itse isyystestin) viestittää avoimuutta ja se tekee todella hyvää luottamukselle pitkässä juoksussa.
Tottakai olen avoin, ja myös rehellinen kumppaniani kohtaan. Ja se saa myös luvan riittää. En jaksaisi arkeakaan epäluuloisen puolison kanssa, kun koko ajan saisi vakuutella ja varmistella. Kyllä sen luottamuksen pitää olla raudanluja ennen kuin avioliittoon menee, tai lapsia hankkii. Täytyy tuntea toisen luonne ja moraali.
Samaa mieltä. Jos ei ole valmis jakamaan omaisuuttaan rakastamansa ihmisen kanssa niin turha mennä naimisiin.
Jos mies tekisi dna testit lapselle niin niin aika psykopaatti olisi. Jos olisin itse mies ja epävarma asiasta niin ottaisin sylkinäytteen vauvasta äidin tietämättä. Kuka haluaa loukata naista niin paljon että vaatii testejä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se, että vaaii avioehoa juuri osoita, että haluaa toisen olevan kanssaan samaa mieltä? - Jos loukkaanu avioehdosa, niin ekö se tarkoita että juuri loukkaantuja olisi menssa avioon varallisuus syistä? - Miksi loukkaannut isyysyytestistä? - Siksikö, etä pelkää sen paljastavan jotain sopimatonta. Tietttävästi jos mies on mukana silloin kun nainen, hänen lapsensa oletettu äiti synnyttää, niin hän voi huomata naisiesta tulee ja ai tuli lapsen biologinen äiti. - Vaan miten voidaan todeta se, kuka on lapsen isä? Eikö myös lapsella ole oikeus tietää kuka on hänen oikea biologinen isänsä on? - Vai onko niin, että toiset miehe kelpaavat siiäjiksi ja oise rahoittajiksi?
Kannattaa oikolukea tekstinsä ennen kuin julkaisee sen. Tuosta ei saa mitään tolkkua.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Jos ei ole valmis jakamaan omaisuuttaan rakastamansa ihmisen kanssa niin turha mennä naimisiin.
Jos mies tekisi dna testit lapselle niin niin aika psykopaatti olisi. Jos olisin itse mies ja epävarma asiasta niin ottaisin sylkinäytteen vauvasta äidin tietämättä. Kuka haluaa loukata naista niin paljon että vaatii testejä.
Ja tuollaiset salatestit eivät sitten ole yhtään psykopaattimaisia, nih?
Paljastuessaan salailu painettaisiin lapsen äidin osalta villaisella?
En koskaan ole huolinut yhdeltäkään mieheltä senttiäkään, enkä tule huolimaan. Jostain syystä tästäkin loukkaannutaan.