Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...
27.11.2019 |
Onko tällainen tilanne epäluottamuslause vai pitäisikö tätä ymmärtää miehen kantilta ja astua miehen saappaisiin ennen kuin reagoi ikävästi?
Naisenahan tietää aina, että se on oma lapsi kun se itsestä pullahtaa ulos. Mies kuitenkaan ei koskaan voi olla varma, ei koskaan. Pitääkö miehen kantaa ymmärtää tässä ja antaa hänen tehdä se testi, että hän voi olla sitten hyvillä mielin ja investoida loppuelämänsä VARMUUDELLA omaan lapseen?
Kommentit (7876)
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
En minä mitään kosta. Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
Tilanne jossa mies valheellisesti uskottelee vaimolleen lisääntymisen kannalta kriittisten vuosien ajan että yhteinen lapsi on mahdollinen ja myöhemmin on valmis uskottelemaan, että sitä jopa yhdessä tosissaan yritetään, on ehkä julminta henkistä väkivaltaa jota voi kuvitella.
Miksi riistät vaimoltasi mahdollisuuden päättää FAKTOJEN perusteella, haluaako hän jäädä lapsettomaksi vai haluaako hän etsiä miehen, jonka kanssa hän voi saada lapsen? Miksi riistät häneltä mahdollisuuden FAKTOJEN perusteella päättää, haluaako hän jatkaa turhaa, terveydelleen haitallista hormonaalista ehkäisyä?
Miksi et uskalla kertoa vaimollesi totuutta? Onko tässäKIN taustalla se teidän velliperseiden pelko, että kun nainen näkee millaisia m.ulkkuja te oikeasti olette, hän jättää teidät? (Nämä viimeiset kysymyksethän ovat tietenkin retorisia, mutta noihin toisen kappaleen kysymyksiin voit yrittää vastata, jos on siihen vaadittavaa selkärankaa. Ei taida olla, sillä näitä on kysytty aiemminkin eikä vastausta ole tullut.)
Käsitelläänpä muutama usein toistuva teema näin kootusti, niin ei tarvitse jokaiselle vastailla erikseen:
1)pillerit/kierukka ja niiden ikävät sivuvaikutukset:
Mikäli näiden sivuvaikutukset olisi oikeasti niin kamalia kuin annatte näissä kirjoituksissanne ymmärtää, olisitte jo aika päivää sitten suureen ääneen vaatineet näitä pois markkinoilta, tai vähintään kieltäytyneet itse näitä syömästä ja vaatineet miehiltä(nne) kondomin käyttöä.
Näinhän ei suinkaan ole tapahtumut, joten voitaisiinko tämäkin keppihevonen pikkuhiljaa haudata, ja lapsellinen uhriutuminen tässä ehkäisyasiassa lopettaa, jookos?
Tuo kondomiehkäisyn vaatiminen mieheltä on siinäkin mielessä banaalia, että se tuntuu varsin usein unohtuvan teiltä jopa niiden vieraiden miestenkin kanssa vehdatessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
En minä mitään kosta. Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
Tilanne jossa mies valheellisesti uskottelee vaimolleen lisääntymisen kannalta kriittisten vuosien ajan että yhteinen lapsi on mahdollinen ja myöhemmin on valmis uskottelemaan, että sitä jopa yhdessä tosissaan yritetään, on ehkä julminta henkistä väkivaltaa jota voi kuvitella.
Miksi riistät vaimoltasi mahdollisuuden päättää FAKTOJEN perusteella, haluaako hän jäädä lapsettomaksi vai haluaako hän etsiä miehen, jonka kanssa hän voi saada lapsen? Miksi riistät häneltä mahdollisuuden FAKTOJEN perusteella päättää, haluaako hän jatkaa turhaa, terveydelleen haitallista hormonaalista ehkäisyä?
Miksi et uskalla kertoa vaimollesi totuutta? Onko tässäKIN taustalla se teidän velliperseiden pelko, että kun nainen näkee millaisia m.ulkkuja te oikeasti olette, hän jättää teidät? (Nämä viimeiset kysymyksethän ovat tietenkin retorisia, mutta noihin toisen kappaleen kysymyksiin voit yrittää vastata, jos on siihen vaadittavaa selkärankaa. Ei taida olla, sillä näitä on kysytty aiemminkin eikä vastausta ole tullut.)
Käsitelläänpä muutama usein toistuva teema näin kootusti, niin ei tarvitse jokaiselle vastailla erikseen:
1)pillerit/kierukka ja niiden ikävät sivuvaikutukset:
Mikäli näiden sivuvaikutukset olisi oikeasti niin kamalia kuin annatte näissä kirjoituksissanne ymmärtää, olisitte jo aika päivää sitten suureen ääneen vaatineet näitä pois markkinoilta, tai vähintään kieltäytyneet itse näitä syömästä ja vaatineet miehiltä(nne) kondomin käyttöä.
Näinhän ei suinkaan ole tapahtumut, joten voitaisiinko tämäkin keppihevonen pikkuhiljaa haudata, ja lapsellinen uhriutuminen tässä ehkäisyasiassa lopettaa, jookos?
Tuo kondomiehkäisyn vaatiminen mieheltä on siinäkin mielessä banaalia, että se tuntuu varsin usein unohtuvan teiltä jopa niiden vieraiden miestenkin kanssa vehdatessa...
Olkiukkoilua ja täydellistä tietämöttömyyttä.
Miksi en ole yllättynyt?
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
No mutta kuinka näppärää!
Ja selitit samalla parhain päin kaikkien niiden naisten käytöksen, jotka ovat antaneet miehen uskoa lasta omakseen: Niin kauan kuin mies ei indikoi haluavansa nimenomaan omista siittiöistä alkunsa saanutta lasta, siittiön alkuperä on täysin irrelevantti siinä suhteessa.
Katsos nyt, teillä moraalittomilla pettureilla on enemmän yhteistä kuin olit itse halunnut uskoakaan.
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
En minä mitään kosta. Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
Tilanne jossa mies valheellisesti uskottelee vaimolleen lisääntymisen kannalta kriittisten vuosien ajan että yhteinen lapsi on mahdollinen ja myöhemmin on valmis uskottelemaan, että sitä jopa yhdessä tosissaan yritetään, on ehkä julminta henkistä väkivaltaa jota voi kuvitella.
Miksi riistät vaimoltasi mahdollisuuden päättää FAKTOJEN perusteella, haluaako hän jäädä lapsettomaksi vai haluaako hän etsiä miehen, jonka kanssa hän voi saada lapsen? Miksi riistät häneltä mahdollisuuden FAKTOJEN perusteella päättää, haluaako hän jatkaa turhaa, terveydelleen haitallista hormonaalista ehkäisyä?
Miksi et uskalla kertoa vaimollesi totuutta? Onko tässäKIN taustalla se teidän velliperseiden pelko, että kun nainen näkee millaisia m.ulkkuja te oikeasti olette, hän jättää teidät? (Nämä viimeiset kysymyksethän ovat tietenkin retorisia, mutta noihin toisen kappaleen kysymyksiin voit yrittää vastata, jos on siihen vaadittavaa selkärankaa. Ei taida olla, sillä näitä on kysytty aiemminkin eikä vastausta ole tullut.)
Käsitelläänpä muutama usein toistuva teema näin kootusti, niin ei tarvitse jokaiselle vastailla erikseen:
1)pillerit/kierukka ja niiden ikävät sivuvaikutukset:
Mikäli näiden sivuvaikutukset olisi oikeasti niin kamalia kuin annatte näissä kirjoituksissanne ymmärtää, olisitte jo aika päivää sitten suureen ääneen vaatineet näitä pois markkinoilta, tai vähintään kieltäytyneet itse näitä syömästä ja vaatineet miehiltä(nne) kondomin käyttöä.
Näinhän ei suinkaan ole tapahtumut, joten voitaisiinko tämäkin keppihevonen pikkuhiljaa haudata, ja lapsellinen uhriutuminen tässä ehkäisyasiassa lopettaa, jookos?
Tuo kondomiehkäisyn vaatiminen mieheltä on siinäkin mielessä banaalia, että se tuntuu varsin usein unohtuvan teiltä jopa niiden vieraiden miestenkin kanssa vehdatessa...
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää tästä asiasta FAKTOJEN perusteella?
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
En minä mitään kosta. Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
Tilanne jossa mies valheellisesti uskottelee vaimolleen lisääntymisen kannalta kriittisten vuosien ajan että yhteinen lapsi on mahdollinen ja myöhemmin on valmis uskottelemaan, että sitä jopa yhdessä tosissaan yritetään, on ehkä julminta henkistä väkivaltaa jota voi kuvitella.
Miksi riistät vaimoltasi mahdollisuuden päättää FAKTOJEN perusteella, haluaako hän jäädä lapsettomaksi vai haluaako hän etsiä miehen, jonka kanssa hän voi saada lapsen? Miksi riistät häneltä mahdollisuuden FAKTOJEN perusteella päättää, haluaako hän jatkaa turhaa, terveydelleen haitallista hormonaalista ehkäisyä?
Miksi et uskalla kertoa vaimollesi totuutta? Onko tässäKIN taustalla se teidän velliperseiden pelko, että kun nainen näkee millaisia m.ulkkuja te oikeasti olette, hän jättää teidät? (Nämä viimeiset kysymyksethän ovat tietenkin retorisia, mutta noihin toisen kappaleen kysymyksiin voit yrittää vastata, jos on siihen vaadittavaa selkärankaa. Ei taida olla, sillä näitä on kysytty aiemminkin eikä vastausta ole tullut.)
Käsitelläänpä muutama usein toistuva teema näin kootusti, niin ei tarvitse jokaiselle vastailla erikseen:
1)pillerit/kierukka ja niiden ikävät sivuvaikutukset:
Mikäli näiden sivuvaikutukset olisi oikeasti niin kamalia kuin annatte näissä kirjoituksissanne ymmärtää, olisitte jo aika päivää sitten suureen ääneen vaatineet näitä pois markkinoilta, tai vähintään kieltäytyneet itse näitä syömästä ja vaatineet miehiltä(nne) kondomin käyttöä.
Näinhän ei suinkaan ole tapahtumut, joten voitaisiinko tämäkin keppihevonen pikkuhiljaa haudata, ja lapsellinen uhriutuminen tässä ehkäisyasiassa lopettaa, jookos?
Tuo kondomiehkäisyn vaatiminen mieheltä on siinäkin mielessä banaalia, että se tuntuu varsin usein unohtuvan teiltä jopa niiden vieraiden miestenkin kanssa vehdatessa...
Tiedätkö, miksi miesten hormanaalista ehkäisyä ei edelleenkään ole markkinoilla, vaikka sellaisia on kehitelty useampiakin, jo vuosikymmeniä sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
En minä mitään kosta. Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
Et siis tiedä, haluaako vaimosi lapsia koskaan = ette ole keskustelleet tästä asiasta sillä syvyydellä, että sinä tietäisit? Se kertoo suhteenne laadusta kaiken. Voit olla aika varma, että vaimosi väsyy joskus teeskentelyyn ja hakee seuraa, jossa todella tuntee olevansa nähty kokonaisena, hyväksyttynä ihmisenä. Hän voi muista syistä haluta jatkaa kanssasi, mutta tunnepuolella on liian vähän odotettavissa.
2)”hedelmällisten vuosien varastaminen naiselta” / ”tuomitseminen lapsettomuuteen”
On niin runollista tekstiä ja draamaa että tulee melkein tippa linssiin (not)
Toiset haluaa lapsia, toiset ei.
Jotkut saavat lapsia vaikka eivät haluaisi, toiset taas eivät saa lapsia, vaikka kuinka haluaisivat ja yrittäisivät, eli kombinaatioita on varsin monia.
That’s life, and life is not always fair, as simple as that.
Ymmärrän kyllä, että mikäli vaimolleni tulee jossain vaiheessa aivan mahdoton vauvakuume, ja lapsen saamisesta tulee yhtäkkiä elämän ja maailman tärkein asia, olen tuossa skenaariossa huonoin mahdollinen valinta minkä vaimoni on voinut tehdä.
Mutta entä sitten???
On paljon pariskuntia, jotka ovat lapsettomia jomman kumman heikosta/olemattomasta hedelmällisyydestä johtuen, ja silti asiasta on päästy yli, joko yhteisesti hyväksymällä lapseton elämä, tai asia on ratkaistu esim. adoption kautta.
Toki tiedän ihmisiä, joille tuosta biologisen jälkeläisen saamisesta on muodostunut niin patologinen pakkomielle, että on jopa erottu ja lähdetty etsimään uutta synnyttäjää/siittäjää —> mikäli nykyinen vaimoni paljastuu näin pakkomielteiseksi jossain vaiheessa, ei muuta kuin tervemenoa sitten...
Mikäli puolison kyvykkyys/kyvyttömyys tarjota biologinen jälkeläinen on todellakin AINOA asia ja kriteeri minkä perusteella se toinen päättää pysytäänkö yhdessä vai erotaanko, on tämä toinen sielunmaisemaltaan todella köyhä, eikä todellakaan perään itkemisen arvoinen.
Eli mikäli vaimoni joskus haluaa minusta eron pelkästään steriiliydestäni johtuen, eikä vaakakupissa paina lainkaan kaikki se muu hyvä mitä olen suhteeseemme tuonut niin... Well... Siinä tapauksessa en pode lainkaan huonoa omatuntoa siitä että olen asian salannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
2)”hedelmällisten vuosien varastaminen naiselta” / ”tuomitseminen lapsettomuuteen”
On niin runollista tekstiä ja draamaa että tulee melkein tippa linssiin (not)Toiset haluaa lapsia, toiset ei.
Jotkut saavat lapsia vaikka eivät haluaisi, toiset taas eivät saa lapsia, vaikka kuinka haluaisivat ja yrittäisivät, eli kombinaatioita on varsin monia.
That’s life, and life is not always fair, as simple as that.Ymmärrän kyllä, että mikäli vaimolleni tulee jossain vaiheessa aivan mahdoton vauvakuume, ja lapsen saamisesta tulee yhtäkkiä elämän ja maailman tärkein asia, olen tuossa skenaariossa huonoin mahdollinen valinta minkä vaimoni on voinut tehdä.
Mutta entä sitten???
On paljon pariskuntia, jotka ovat lapsettomia jomman kumman heikosta/olemattomasta hedelmällisyydestä johtuen, ja silti asiasta on päästy yli, joko yhteisesti hyväksymällä lapseton elämä, tai asia on ratkaistu esim. adoption kautta.
Toki tiedän ihmisiä, joille tuosta biologisen jälkeläisen saamisesta on muodostunut niin patologinen pakkomielle, että on jopa erottu ja lähdetty etsimään uutta synnyttäjää/siittäjää —> mikäli nykyinen vaimoni paljastuu näin pakkomielteiseksi jossain vaiheessa, ei muuta kuin tervemenoa sitten...Mikäli puolison kyvykkyys/kyvyttömyys tarjota biologinen jälkeläinen on todellakin AINOA asia ja kriteeri minkä perusteella se toinen päättää pysytäänkö yhdessä vai erotaanko, on tämä toinen sielunmaisemaltaan todella köyhä, eikä todellakaan perään itkemisen arvoinen.
Eli mikäli vaimoni joskus haluaa minusta eron pelkästään steriiliydestäni johtuen, eikä vaakakupissa paina lainkaan kaikki se muu hyvä mitä olen suhteeseemme tuonut niin... Well... Siinä tapauksessa en pode lainkaan huonoa omatuntoa siitä että olen asian salannut.
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää tästä asiasta FAKTOJEN perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
En minä mitään kosta. Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
Et siis tiedä, haluaako vaimosi lapsia koskaan = ette ole keskustelleet tästä asiasta sillä syvyydellä, että sinä tietäisit? Se kertoo suhteenne laadusta kaiken. Voit olla aika varma, että vaimosi väsyy joskus teeskentelyyn ja hakee seuraa, jossa todella tuntee olevansa nähty kokonaisena, hyväksyttynä ihmisenä. Hän voi muista syistä haluta jatkaa kanssasi, mutta tunnepuolella on liian vähän odotettavissa.
Aika rohkeaa päättelyä ja tulevaisuuden ennustamista täysin ulkopuoliselta...
Tunnepuolella on tarjolla paljonkin, ja vaimo tuntuu ihan tyytyväiseltä oloonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
2)”hedelmällisten vuosien varastaminen naiselta” / ”tuomitseminen lapsettomuuteen”
On niin runollista tekstiä ja draamaa että tulee melkein tippa linssiin (not)Toiset haluaa lapsia, toiset ei.
Jotkut saavat lapsia vaikka eivät haluaisi, toiset taas eivät saa lapsia, vaikka kuinka haluaisivat ja yrittäisivät, eli kombinaatioita on varsin monia.
That’s life, and life is not always fair, as simple as that.Ymmärrän kyllä, että mikäli vaimolleni tulee jossain vaiheessa aivan mahdoton vauvakuume, ja lapsen saamisesta tulee yhtäkkiä elämän ja maailman tärkein asia, olen tuossa skenaariossa huonoin mahdollinen valinta minkä vaimoni on voinut tehdä.
Mutta entä sitten???
On paljon pariskuntia, jotka ovat lapsettomia jomman kumman heikosta/olemattomasta hedelmällisyydestä johtuen, ja silti asiasta on päästy yli, joko yhteisesti hyväksymällä lapseton elämä, tai asia on ratkaistu esim. adoption kautta.
Toki tiedän ihmisiä, joille tuosta biologisen jälkeläisen saamisesta on muodostunut niin patologinen pakkomielle, että on jopa erottu ja lähdetty etsimään uutta synnyttäjää/siittäjää —> mikäli nykyinen vaimoni paljastuu näin pakkomielteiseksi jossain vaiheessa, ei muuta kuin tervemenoa sitten...Mikäli puolison kyvykkyys/kyvyttömyys tarjota biologinen jälkeläinen on todellakin AINOA asia ja kriteeri minkä perusteella se toinen päättää pysytäänkö yhdessä vai erotaanko, on tämä toinen sielunmaisemaltaan todella köyhä, eikä todellakaan perään itkemisen arvoinen.
Eli mikäli vaimoni joskus haluaa minusta eron pelkästään steriiliydestäni johtuen, eikä vaakakupissa paina lainkaan kaikki se muu hyvä mitä olen suhteeseemme tuonut niin... Well... Siinä tapauksessa en pode lainkaan huonoa omatuntoa siitä että olen asian salannut.
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää tästä asiasta FAKTOJEN perusteella?
???
Miten niin en anna?
Tottakai hän saa päättää, ja varmasti päättääkin heti jos/kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Enhän minä häntä nyt väkisin pidä missään lukkojen takana tai häkissä!
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
En minä mitään kosta. Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
Tilanne jossa mies valheellisesti uskottelee vaimolleen lisääntymisen kannalta kriittisten vuosien ajan että yhteinen lapsi on mahdollinen ja myöhemmin on valmis uskottelemaan, että sitä jopa yhdessä tosissaan yritetään, on ehkä julminta henkistä väkivaltaa jota voi kuvitella.
Miksi riistät vaimoltasi mahdollisuuden päättää FAKTOJEN perusteella, haluaako hän jäädä lapsettomaksi vai haluaako hän etsiä miehen, jonka kanssa hän voi saada lapsen? Miksi riistät häneltä mahdollisuuden FAKTOJEN perusteella päättää, haluaako hän jatkaa turhaa, terveydelleen haitallista hormonaalista ehkäisyä?
Miksi et uskalla kertoa vaimollesi totuutta? Onko tässäKIN taustalla se teidän velliperseiden pelko, että kun nainen näkee millaisia m.ulkkuja te oikeasti olette, hän jättää teidät? (Nämä viimeiset kysymyksethän ovat tietenkin retorisia, mutta noihin toisen kappaleen kysymyksiin voit yrittää vastata, jos on siihen vaadittavaa selkärankaa. Ei taida olla, sillä näitä on kysytty aiemminkin eikä vastausta ole tullut.)
Käsitelläänpä muutama usein toistuva teema näin kootusti, niin ei tarvitse jokaiselle vastailla erikseen:
1)pillerit/kierukka ja niiden ikävät sivuvaikutukset:
Mikäli näiden sivuvaikutukset olisi oikeasti niin kamalia kuin annatte näissä kirjoituksissanne ymmärtää, olisitte jo aika päivää sitten suureen ääneen vaatineet näitä pois markkinoilta, tai vähintään kieltäytyneet itse näitä syömästä ja vaatineet miehiltä(nne) kondomin käyttöä.
Näinhän ei suinkaan ole tapahtumut, joten voitaisiinko tämäkin keppihevonen pikkuhiljaa haudata, ja lapsellinen uhriutuminen tässä ehkäisyasiassa lopettaa, jookos?
Tuo kondomiehkäisyn vaatiminen mieheltä on siinäkin mielessä banaalia, että se tuntuu varsin usein unohtuvan teiltä jopa niiden vieraiden miestenkin kanssa vehdatessa...Tiedätkö, miksi miesten hormanaalista ehkäisyä ei edelleenkään ole markkinoilla, vaikka sellaisia on kehitelty useampiakin, jo vuosikymmeniä sitten?
Tottakai tiedän. Tämäkin asia on hämmästelty tässä ketjussa jo kertaalleen läpi.
Miesten hormonaalisissa ehkäisykokeiluissa vaikutus on tavannut jäädä pysyväksi...
Tällaista harva mies haluaa.
Ja ihan tiedoksesi, en minäkään tätä steriiliyttäni ole VALINNUT, olen vain opetellut elämään asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sääliksi käy tuon Tuhkelon vaimoa. Mahtaa hänelle olla järkytys, kun hän jossain vaiheessa huomaa, että onkin naimisissa ihan eri ihmisen kanssa mitä luuli, kun toinen on vain esittänyt olevansa sellainen kun on. Sen lisäksi steriiliydestä valehteleminen on julmaa. En ole ennen tavannut missään sosiopaattia tai psykopaattia, en edes tällä palstalla, mutta nyt olen. Tuhkelo on niin tunteeton ja julma, että tunnen ihan hyytävää pelkoa. Etkö sinä tosiaan itse huomaa, mikä sinussa on vialla?
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Kiitos hienosti muotoillusta viestistä. Olen itsekin ihmetellyt miten helposti palstanaiset käyvät henkillöön, varsinkin kun vastassa on mies joka esittää eriäviä mielipiteitä.
Koko tämän diagnoosin sain käytännössä kysymyksestä : miksi miehellä ei tulisi olla samaa faktatietoa jälkeläisiinsä liittyen kuin naisilla? Ilmeisen kipeä kysymys. Naisilla siis TULEE OLLA enemmän tietoa ja enemmän oikeutta miehen (sokeaan) uskoon.
Koko dilemma on ihan tilastollinen FAKTA, mutta silti naiset tahtovat sivuuttaa sen kuin ongelmaa ja naisten uskottomuutta ei olisikaan. Valkoinen yksisarvinen?
T. Se "traumatisoitunut" repalaisen perheen lehtolapsimies :)
Terve vaan :)
En osaa varmaksi sanoa, mutta teoriani on seuraava:
Kerroin oman tarinani jossa minut yritettiin huijata pitämään syntyvää lasta omanani --> Oma toimintani tuossa suhteessa (joka mahdollisti sen että tiesin ettei syntyvä lapsi ole minun) oli niin epätavallinen, ja yleisen moraalikäsityksen vastainen, että minut demonisoitiin välittömästi ihmishirviöksi, jonka rinnalla exäni petos ei ole vääryys enää ollenkaan, vaan olen jopa ansainnut moisen (erikoinen logiikka: exästäni tuli uhri, ja minusta YKSIN huijari tuossa kuviossa)
En ymmärrä, miksi pidät itseäsi jotenkin vähemmän moraalittomana tuossa edellisessä suhteessasi: te molemmat feikkasitte yrittävänne yhteistä lasta. Molemmat toimitte yhtä paskasti.
Sen sijaan mikään ei oikeuta kostamaan exäsi paskaa käytöstä nykyiselle puolisollesi. Ihan ilmeistä, että surutta pettäisit kumppaniasi, vaikka yksikään nainen ei ikinä olisi sinua pettänyt. Ja jostain syystä vielä luonnehdit toimintaasi, et suinkaan moraalittomaksi, vaan vain ” epätavalliseksi ja yleisen moraalikäsityksen vastaiseksi”.
Kuvottavaa toimintaa.
Niin kauan kuin nykyinen vaimoni ei indikoi lasta haluavansa, steriiliyteni on täysin irrelevantti tässä suhteessa.
No mutta kuinka näppärää!
Ja selitit samalla parhain päin kaikkien niiden naisten käytöksen, jotka ovat antaneet miehen uskoa lasta omakseen: Niin kauan kuin mies ei indikoi haluavansa nimenomaan omista siittiöistä alkunsa saanutta lasta, siittiön alkuperä on täysin irrelevantti siinä suhteessa.
Katsos nyt, teillä moraalittomilla pettureilla on enemmän yhteistä kuin olit itse halunnut uskoakaan. <3
Varmasti on yhteistä, paljonkin.
Vakavuusasteista ja sävyeroista voidaan kiistellä maailman tappiin, se asia tuskin tästä enää jalostuu...
Vertauksesi on muutenkin hieman kaukaa haettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy tuon Tuhkelon vaimoa. Mahtaa hänelle olla järkytys, kun hän jossain vaiheessa huomaa, että onkin naimisissa ihan eri ihmisen kanssa mitä luuli, kun toinen on vain esittänyt olevansa sellainen kun on. Sen lisäksi steriiliydestä valehteleminen on julmaa. En ole ennen tavannut missään sosiopaattia tai psykopaattia, en edes tällä palstalla, mutta nyt olen. Tuhkelo on niin tunteeton ja julma, että tunnen ihan hyytävää pelkoa. Etkö sinä tosiaan itse huomaa, mikä sinussa on vialla?
Kuule, ihan me kaikki esitämme jossain määrin muuta kuin olemme ihmissuhteissamme, toiset enemmän, toiset vähemmän.
Niin sinäkin (vaikka asia tuntuukin ahdistavalta tunnustaa)
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
2)”hedelmällisten vuosien varastaminen naiselta” / ”tuomitseminen lapsettomuuteen”
On niin runollista tekstiä ja draamaa että tulee melkein tippa linssiin (not)Toiset haluaa lapsia, toiset ei.
Jotkut saavat lapsia vaikka eivät haluaisi, toiset taas eivät saa lapsia, vaikka kuinka haluaisivat ja yrittäisivät, eli kombinaatioita on varsin monia.
That’s life, and life is not always fair, as simple as that.Ymmärrän kyllä, että mikäli vaimolleni tulee jossain vaiheessa aivan mahdoton vauvakuume, ja lapsen saamisesta tulee yhtäkkiä elämän ja maailman tärkein asia, olen tuossa skenaariossa huonoin mahdollinen valinta minkä vaimoni on voinut tehdä.
Mutta entä sitten???
On paljon pariskuntia, jotka ovat lapsettomia jomman kumman heikosta/olemattomasta hedelmällisyydestä johtuen, ja silti asiasta on päästy yli, joko yhteisesti hyväksymällä lapseton elämä, tai asia on ratkaistu esim. adoption kautta.
Toki tiedän ihmisiä, joille tuosta biologisen jälkeläisen saamisesta on muodostunut niin patologinen pakkomielle, että on jopa erottu ja lähdetty etsimään uutta synnyttäjää/siittäjää —> mikäli nykyinen vaimoni paljastuu näin pakkomielteiseksi jossain vaiheessa, ei muuta kuin tervemenoa sitten...Mikäli puolison kyvykkyys/kyvyttömyys tarjota biologinen jälkeläinen on todellakin AINOA asia ja kriteeri minkä perusteella se toinen päättää pysytäänkö yhdessä vai erotaanko, on tämä toinen sielunmaisemaltaan todella köyhä, eikä todellakaan perään itkemisen arvoinen.
Eli mikäli vaimoni joskus haluaa minusta eron pelkästään steriiliydestäni johtuen, eikä vaakakupissa paina lainkaan kaikki se muu hyvä mitä olen suhteeseemme tuonut niin... Well... Siinä tapauksessa en pode lainkaan huonoa omatuntoa siitä että olen asian salannut.
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää tästä asiasta FAKTOJEN perusteella?
???
Miten niin en anna?
Tottakai hän saa päättää, ja varmasti päättääkin heti jos/kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Enhän minä häntä nyt väkisin pidä missään lukkojen takana tai häkissä!
Oletko todella noin tyhmä? (Tämä on retorinen kysymys, onhan ihan ilmeistä että olet.)
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää, haluaako hän jatkaa tuhraa, haitallista hormonaalista ehkäisyä? Eikö tämä asia ole ajankohtainen NYT?
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää, haluaako hän jatkaa suhteessa sellaisen miehen kanssa, joka on tiennyt streiiliytensä jo kauan mutta ei ole katsonut tarpeelliseksi kerta asiasta hänelle? Eikö tämä asia ole ajankohtainen NYT?
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
2)”hedelmällisten vuosien varastaminen naiselta” / ”tuomitseminen lapsettomuuteen”
On niin runollista tekstiä ja draamaa että tulee melkein tippa linssiin (not)Toiset haluaa lapsia, toiset ei.
Jotkut saavat lapsia vaikka eivät haluaisi, toiset taas eivät saa lapsia, vaikka kuinka haluaisivat ja yrittäisivät, eli kombinaatioita on varsin monia.
That’s life, and life is not always fair, as simple as that.Ymmärrän kyllä, että mikäli vaimolleni tulee jossain vaiheessa aivan mahdoton vauvakuume, ja lapsen saamisesta tulee yhtäkkiä elämän ja maailman tärkein asia, olen tuossa skenaariossa huonoin mahdollinen valinta minkä vaimoni on voinut tehdä.
Mutta entä sitten???
On paljon pariskuntia, jotka ovat lapsettomia jomman kumman heikosta/olemattomasta hedelmällisyydestä johtuen, ja silti asiasta on päästy yli, joko yhteisesti hyväksymällä lapseton elämä, tai asia on ratkaistu esim. adoption kautta.
Toki tiedän ihmisiä, joille tuosta biologisen jälkeläisen saamisesta on muodostunut niin patologinen pakkomielle, että on jopa erottu ja lähdetty etsimään uutta synnyttäjää/siittäjää —> mikäli nykyinen vaimoni paljastuu näin pakkomielteiseksi jossain vaiheessa, ei muuta kuin tervemenoa sitten...Mikäli puolison kyvykkyys/kyvyttömyys tarjota biologinen jälkeläinen on todellakin AINOA asia ja kriteeri minkä perusteella se toinen päättää pysytäänkö yhdessä vai erotaanko, on tämä toinen sielunmaisemaltaan todella köyhä, eikä todellakaan perään itkemisen arvoinen.
Eli mikäli vaimoni joskus haluaa minusta eron pelkästään steriiliydestäni johtuen, eikä vaakakupissa paina lainkaan kaikki se muu hyvä mitä olen suhteeseemme tuonut niin... Well... Siinä tapauksessa en pode lainkaan huonoa omatuntoa siitä että olen asian salannut.
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää tästä asiasta FAKTOJEN perusteella?
???
Miten niin en anna?
Tottakai hän saa päättää, ja varmasti päättääkin heti jos/kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Enhän minä häntä nyt väkisin pidä missään lukkojen takana tai häkissä!Oletko todella noin tyhmä? (Tämä on retorinen kysymys, onhan ihan ilmeistä että olet.)
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää, haluaako hän jatkaa tuhraa, haitallista hormonaalista ehkäisyä? Eikö tämä asia ole ajankohtainen NYT?
Miksi et anna vaimollesi mahdollisuutta päättää, haluaako hän jatkaa suhteessa sellaisen miehen kanssa, joka on tiennyt streiiliytensä jo kauan mutta ei ole katsonut tarpeelliseksi kerta asiasta hänelle? Eikö tämä asia ole ajankohtainen NYT?
Steriiliyteni ei ole ajankohtainen asia suhteessamme vielä, eikä välttämättä koskaan.
Hormonaalisen ehkäisyn ”haitallisuuden” käsittelin jo aiemmassa kommentissani, eli ei liene tarpeen toistaa?
Vierailija kirjoitti:
...Tuhkelo on niin tunteeton ja julma, että tunnen ihan hyytävää pelkoa...
No niin varmaan juu...
Äläpä nyt yli-dramatisoi.
Steriiliyteni ja siitä vaikenemiseni on nyt jostain syystä nostettu kepin nokkaan, ja tätä kautta minusta väkisin leivottu joku pöyristyttävä epäihminen.
En lyö, en vittuile, en petä.
Tuohon päälle sitten vielä ripakopallinen muita rakastettavia luonteenpiirteitä ja tekoja joita päivittäin ilmennän kanssakäymisessäni vaimon kanssa, niin todellakin, kuten sanoin, ihan tyytyväiseltä vaimo tuntuu eloonsa ja oloonsa kanssani.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos multa vaadittaisiin isyystestiä, sanoisin heti, että joo, et ole tämän isä. Vaikka tiedän, että biologisesti onkin, niin muussa mielessä ei enää ole. Minä olen itse sitten äiti ja isä, ja se on parempi lapselle, kuin olla harhaisen miehen lapsi.
Harhaisen? Miten ihmeessä voit leimata miehen harhaiseksi koska hänellä ei ole tässä asia sitä oikeaa TIETOA?
Kai sitä nainen nyt oman miehensä tuntee. Harhaisuudeksi tulkitsisin tuon, ja kokisin omaksi ja lapseni parhaaksi lähteä menemään.
vääväävää . Nainen tuntee miehensä= mies TIETÄÄ kenen lapsi naisen pimpulasta ulostautuu? Millä logiikalla?
Oletko sinä käynyt kysymässä vanhemmiltasi, kuka sinun oikea isäsi on? Kysyn tätä sinulta henkilökohtaisesti, koska yksikään mies ei ole tähän vastannut myöntävästi.
En ole kysynyt koska oletettava isäni ei ole elossa eikä oikein ikinä ollut "kuvioissa".
Oletko sinä kysynyt äidiltäsi kenen miehen hänen lapset ovat? Et varmaan ole.
Mutta koska monet naiset ihan faktisesti synnyttävät miehilleen lehtolapsia, tulisiko tämä asia selvittää systemaattisesti? Jos ei niin miksi ei? Miksi miesten ja lasten ei tulisi saada tietää totuutta kuten nainen tietää? Miksi haluat, että naiselle on enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä?
Olet siis "lehtolapsi". Okei, sepä selittää kantasi. Ihminen olettaa maailman olevan suunnilleen samanlainen, kuin oma kokemus siitä on. Meillä muilla taitaa olla ehjä perhetausta ja olemme viettäneet lapsuuden perheessä, jossa lapset ovat olleet aviomiehen ja perheen vanhemmat ovat luottaneet toisiinsa.
Ei ole sinun vikasi, että olet tässä asiassa vainoharhainen, koska lapsuuden traumat voivat vaikuttaa noin.
Meidän ei tarvitse kysellä äideiltämme, kenen miehen lapsia olemme, koska tiedämme 100% varmuudella, kuka on isämme.
Tässä taas nähdään, miten lapsuus/lapsuuden kotiolot/perhesuhteet vaikuttavat ihmiseen.
Mitkä traumat? Ei minulla ole lapsuudesta mitään traumoja. Ehjä perhetausta ilman biologisen isän läsnäoloa aivan kuin eronneilla tai ne jolta toinen vanhemmista on kuollut.
Onko sinun tai "teidän muiden", isyydet siis testattu? Vai mistä olet saanut 100% varmuuden?
Minusta on hyvin harhaista sanoa FAKTANA kuka on kenenkäkin lapsi tai isä, vain sen perusteella että ollaan avioliitossa ja niin kutsumasi "ehjä perhetausta". Tiedätkö, kuulostat uskovaiselta. Moni täällä teilaa jumalaan uskovat hulluiksi, mutta naiseen pitäisi luottaa kiveen. Ja vaikka moni on uskonutkin, miksi silti on olemassa ne tuhannet käenpojat?
Teidän pitäisi ymmärtää uskon ja faktan ero.
Kyllä sinulla on trauma ja vieläpä paha sellainen. Lätkimään lähtenyt isä ei ole sama asia , kuin kuollut isä.
Sinun ei tarvitse luottaa kuin YHTEEN naiseen ja se nainen on sinun puolisosi. Sinun ei tarvitse luottaa KAIKKIIN naisiin.
En minäkään luota kaikkiin miehiin, mutta omaani luotan.
Miehenikään ei takuulla luota kaikkiin naisiin, mutta minuun voi luottaa "kuin kiveen".
me voimme luottaa toisiimme, vaikka mihinkään muuhun emme voisi.
Sinä et perhetaustasi vuoksi pysty luottamaan ihmisiin. Et yhteenkään, et kehenkään ja luulet omien kokemustesi perusteella, ett se on fakta.
Jollekin toiselle ihmiselle se, että voi luottaa, on samanlainen fakta ja se sinun täytyy hyväksyä.
Jos et hyväksy, älä sitten, mutta älä tuputa omaa epäluuloasi muille.
Joillakin kun luottamus pelaa.
Sinun on se varmaan vaikea(jollei täysin mahdotonta)tajuta.
Nyt kun keskustelu näyttää siirtyneen minun ja tämän toisen kirjoittajan psykologiseen evaluaatioon ja diagnosointiin, voitaisiin käydä läpi parikin asiaa...
1) "lehtolapsi"/YH-äidin kasvatti = häiriintynyt ja traumatisoitunut ihmishirviö .
löpinät on ihan turhaa, ja hyödytöntä tämän keskustelun kannalta.
Riippumatta kasvuympäristöstä(mme), meillä on silti ihan valideja argumentteja, jotka palvelevat
kaikkia miehiä, siis myös niitä jotka ovat kasvaneet näissä teidän ihannoimissa ydinperheissä.
Yritätte jotenkin epätoivoisesti väittää, että "käenpoika"-ilmiö on pelkästään meidän "sairaiden ja traumatisoituneiden sairaassa päässä syntynyt mielikuvituksen tuote, oikeasti tällaista ei ole olemassakaan!" --> Tämähän ei ole totuus, tilastot ja tutkimuksetkin tämän todistaa, kyseessä on ihan reaalimaailmassa oleva ilmiö.2) Alatyyliset, "tuhkamuna"/"lehtolapsi" tyyppiset nimittelyt todistaa pelkästään oman sielunmaisemanne köyhyyden, ette kykene argumentoimaan varsinaista asiaa, vaan käytte henkilöön,
ja yritätte lyödä "vyön alle" --> Tähänkään teidän ei kannata tuhlata ruutia yhtään enempää, en ole herkästi loukkaantuvaa sorttia, eikä varmaan tämä toinen kirjoittelijakaan.--> Palataanko siis sivistyneeseen, asiapitoiseen keskusteluun aiheesta? :)
Ja kyllä ne lapsuuden traumat vain ihmiseen vaikuttaa. Ja nimenomaan ne vasta vaikuttaakin. Ihmisen on vaikea kasvaa normaaliksi, jos lapsuus ei ole ollut normaali ja turvallinen.
Voisitteko te keittiöpsykologit joku lopettaa tai edes työntää pään pyllyynne ja mumista sinne. Ei kukaan terve ihminen teilaa esimerkiksi yksihuoltajan lapsen lapsuutta lähtökohtaisesti turvattomaksi ja epänormaaliksi. Oletteko te oikeasti sairaita?
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Tuhkelo on niin tunteeton ja julma, että tunnen ihan hyytävää pelkoa...
No niin varmaan juu...
Äläpä nyt yli-dramatisoi.Steriiliyteni ja siitä vaikenemiseni on nyt jostain syystä nostettu kepin nokkaan, ja tätä kautta minusta väkisin leivottu joku pöyristyttävä epäihminen.
En lyö, en vittuile, en petä.
Tuohon päälle sitten vielä ripakopallinen muita rakastettavia luonteenpiirteitä ja tekoja joita päivittäin ilmennän kanssakäymisessäni vaimon kanssa, niin todellakin, kuten sanoin, ihan tyytyväiseltä vaimo tuntuu eloonsa ja oloonsa kanssani.
Siis hetkinen?
Oletko ihan oikeasti sitä mieltä että nuo mainitsemasi rakastettavat ominaisuudet (mitä sitten ikinä ovatkaan) tekevät sinusta NIIN ihanan miehen, että koet että steriiliytesi salaaminen on oikeutettu???
Alue: Aihe vapaa
Tilanne jossa mies valheellisesti uskottelee vaimolleen lisääntymisen kannalta kriittisten vuosien ajan että yhteinen lapsi on mahdollinen ja myöhemmin on valmis uskottelemaan, että sitä jopa yhdessä tosissaan yritetään, on ehkä julminta henkistä väkivaltaa jota voi kuvitella.
Miksi riistät vaimoltasi mahdollisuuden päättää FAKTOJEN perusteella, haluaako hän jäädä lapsettomaksi vai haluaako hän etsiä miehen, jonka kanssa hän voi saada lapsen? Miksi riistät häneltä mahdollisuuden FAKTOJEN perusteella päättää, haluaako hän jatkaa turhaa, terveydelleen haitallista hormonaalista ehkäisyä?
Miksi et uskalla kertoa vaimollesi totuutta? Onko tässäKIN taustalla se teidän velliperseiden pelko, että kun nainen näkee millaisia m.ulkkuja te oikeasti olette, hän jättää teidät? (Nämä viimeiset kysymyksethän ovat tietenkin retorisia, mutta noihin toisen kappaleen kysymyksiin voit yrittää vastata, jos on siihen vaadittavaa selkärankaa. Ei taida olla, sillä näitä on kysytty aiemminkin eikä vastausta ole tullut.)