Seksin eritahtisuus

Eipähän siinä oikein auta muu, kuin sen enemmän haluavan sopeutua vähemmän haluavan tahtiin. Onhan siinä se hyvä puoli, että taukojen jälkeen siitä enemmän haluavastakin tuntuu seksi paremmalle, kuin joka päivä telmiessä. Ei se kyllä sitä korvaa, mutta onpahan joku lohtu. Aina voit tietysti tehdä aloitteita useammin ja keskustella aiheesta, mutta se pitäisi tehdä niin ettei sille toiselle osapuolelle tule painostettu olo. Halua on hankala toisen puolesta saada aikaan. Tottakai silläkin on merkitystä, että miten toista huomioit ja ettei ne sinun aloitteet ole liian läpinäkyviä. Myös halailulla, hyvänäpidolla, pussailulla ja jutustelulla, on myönteisiä vaikutuksia seksitiheyteen ja kumppanin omien halujen ilmaantumiseen, ennen kuin siltä halukkaammalta palaa varapärekin ja alkaa seksiä vaatimaan.

Ei olla ihan saatu toimimaan... Olen miettinyt jos miehellä olisi testoissa vikaa, mutta taitaa olla enimmäkseen stressiä (melko uusi yritys). Liian vähän on seksiä meillä, ei kai sitä voi kieltää. :( huoh ja nyyh...

Niin olen kyllä tuumaillut että siihen on vaan totuttava kun ei toista voi asialla alkaa ahdistamaan. Kyllä suhde muuten on erittäinkin läheinen mutta tuo seksi halujen eriaikaisuus on tuottanut päänvaivaa ja asiasta on keskusteltu mutta eihän se siitä muutu jos ei halua ole enempää. Ainut suhde jossa näin on mutta muuten nainen on kyllä paras mahdollinen. No ehkä 10 vuoden päästä ei itse ikään tee enää juuri mieli.

Meillä sama ongelma ja ei siitä muutu. Ei ole vaihtoehtoa kuin hyväksyä tai nostaa kytkintä kun ei toista voi muuttaa. Toiset on vaan aktiivisempia kuin toiset ja tuntuu ettei vähempi aktiiviset halua hyväksyä sellasta seikkaa että joillekkin seksi kelpaa lähes aina. 

Olen kyllä huomannut, että ainakin omalla naisellani seksihalut on paljon isommat valoisampana vuodenaikana ja näin talvea kohti mentäessä tahti hidastuu suuresti. Jos kesällä naitiin 15 kertaa kuukautisvälin aikana, vuodenvaihteen jälkeen on kaikkein viheliäisin aika, hyvä jos kerran parissa viikossa pääsee naimaan. Riippumatta siitä miten itse käyttäydyn ja siitäkin, että hoitelen naiseni nuolemalla tai sormella (aina kun päästää sen tekemään, aina ei halua, vaan suoraan yhdyntään) ennen yhdyntää. Kai hän on huomannut, että mulle kelpaa ja pyrin seksiin vaikka päivittäin, ellei hän kieltäydy ja on siksi "varaa" valita alkaako seksiin vai ei? Olisiko niin, että se aktiivisempi tekee passiivisemmalle seksin vähemmän houkuttavaksi, kun on aina vailla ja siitä tulee sitten rasite?

Jonkunlainen rasite siitä muodostuu ja ehkä myös siksi että vähemmän haluava kokee mahdollisesti että itsessään on jotakin vikaa ja siten kierre vain pahenee. Aktiivisen pitäisi kyetä olemaan vähemmän aktiivinen mutta ei se niin helppoa ole. Tosin onhan elämässä muutakin kuin seksi mutta on se karmeeta jos osa itsestään pitää sulkea pois päältä.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä huomannut, että ainakin omalla naisellani seksihalut on paljon isommat valoisampana vuodenaikana ja näin talvea kohti mentäessä tahti hidastuu suuresti. Jos kesällä naitiin 15 kertaa kuukautisvälin aikana, vuodenvaihteen jälkeen on kaikkein viheliäisin aika, hyvä jos kerran parissa viikossa pääsee naimaan. Riippumatta siitä miten itse käyttäydyn ja siitäkin, että hoitelen naiseni nuolemalla tai sormella (aina kun päästää sen tekemään, aina ei halua, vaan suoraan yhdyntään) ennen yhdyntää. Kai hän on huomannut, että mulle kelpaa ja pyrin seksiin vaikka päivittäin, ellei hän kieltäydy ja on siksi "varaa" valita alkaako seksiin vai ei? Olisiko niin, että se aktiivisempi tekee passiivisemmalle seksin vähemmän houkuttavaksi, kun on aina vailla ja siitä tulee sitten rasite?

Meillä ei ole "tutkitusti" seksiä koskaan jos en olisi aktiivinen. En usko, että minä yksin olen tehnyt seksiä vähemmän houkuttavaksi kun ei miestä muutenkaan houkuta, on siinä muutakin. Ei edes katso pornoa, meillä on sama netti.. ja mies työskentelee kellarissa, ettei siellä varmaan muita käy... Silloin se aktivoituu kun on aistinut minun ihastuneen. Kuulostaa varmaan siltä, että suhde on huteralla pohjalla, mutta ihan hyvällä noin muuten. Toivottavasti tämä on vaihe. Siinä mielessä voi pitää paikkaansa, että pitäisi tehdä itsestään vähemmän itsestäänselvä, mutta en viitsisi nyt alkaa mitään itseni-kehitys/harrastusrumbaa aloittaa ja tehdä itsestäni tärkeää juuri tässä elämäntilanteessa. Jos tämä eritahtisuus hirveästi pitkittyy niin pitää alkaa miettiä jotain, eroa tai suhteen avaamista. En vielä haluaisi sellaista miettiä. /2

Minua suoraan sanottuna vituttaa kun se olen minä kuka tekee aloitteen muuten seksiä ei todennäköisesti olisi enään lainkaan. Emäntä kyllä saa orgasmin joka kerta mutta ihan hemmetin pitkään pitää houkutella. Eikä se paranna omaa tunnetta kun tietää ettei toinen halua sinua samalla tavalla. Asiasta on puhuttu vuosien varrella mutta ei se mihinkään muutu. Rakastan naista kyllä mutta väkisin hiipii ajatus että onkohan niin toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä huomannut, että ainakin omalla naisellani seksihalut on paljon isommat valoisampana vuodenaikana ja näin talvea kohti mentäessä tahti hidastuu suuresti. Jos kesällä naitiin 15 kertaa kuukautisvälin aikana, vuodenvaihteen jälkeen on kaikkein viheliäisin aika, hyvä jos kerran parissa viikossa pääsee naimaan. Riippumatta siitä miten itse käyttäydyn ja siitäkin, että hoitelen naiseni nuolemalla tai sormella (aina kun päästää sen tekemään, aina ei halua, vaan suoraan yhdyntään) ennen yhdyntää. Kai hän on huomannut, että mulle kelpaa ja pyrin seksiin vaikka päivittäin, ellei hän kieltäydy ja on siksi "varaa" valita alkaako seksiin vai ei? Olisiko niin, että se aktiivisempi tekee passiivisemmalle seksin vähemmän houkuttavaksi, kun on aina vailla ja siitä tulee sitten rasite?

Meillä ei ole "tutkitusti" seksiä koskaan jos en olisi aktiivinen. En usko, että minä yksin olen tehnyt seksiä vähemmän houkuttavaksi kun ei miestä muutenkaan houkuta, on siinä muutakin. Ei edes katso pornoa, meillä on sama netti.. ja mies työskentelee kellarissa, ettei siellä varmaan muita käy... Silloin se aktivoituu kun on aistinut minun ihastuneen. Kuulostaa varmaan siltä, että suhde on huteralla pohjalla, mutta ihan hyvällä noin muuten. Toivottavasti tämä on vaihe. Siinä mielessä voi pitää paikkaansa, että pitäisi tehdä itsestään vähemmän itsestäänselvä, mutta en viitsisi nyt alkaa mitään itseni-kehitys/harrastusrumbaa aloittaa ja tehdä itsestäni tärkeää juuri tässä elämäntilanteessa. Jos tämä eritahtisuus hirveästi pitkittyy niin pitää alkaa miettiä jotain, eroa tai suhteen avaamista. En vielä haluaisi sellaista miettiä. /2

No ei sitä meilläkään olisi, ellen itse olisi aktiivinen, ehkä naiseni parin kuukauden kuluttua heräisi horroksestaan ja ihmettelisi oonko mennyt jotenkin rikki. Tarkoitin siis enemmänkin "suostuu useammin", kuin "seksihalut on paljon isommat" :D

Olisi kyllä mielenkiintoista katsoa, kuinka kauan menee ennen hänen oikeaa aloitettaan, vaan saattaapa olla lehti puussa ennen sitä, niin pelkään että häipyy loppukin mielenkiinto häntä kohtaan...

/1

Minä aloitin sen aloitteen odottamisen viime viikonloppuna. Nyt teen ihan samoja asioita kuten ennenkin mutta yhtään vakavempaa aloitetta en tee.  En osaa sanoa vielä mikä on oikea aika odottaa aloitetta mutta menen päivä kerrallaan nyt ainakin vuodenloppuun asti.  Kuten monella meilläkin suhde on muuten hyvä ja tasapuolinen mutta seksihalujen määrä ei vastaa. Tosin turha kiukutella kun voin itselleni rehellisesti sanoa että huomasin sen jo kun alettiin seurustelemaan mutta kait sitä toivoi että tilanne joskus korjaantuu. No vuosia olen odottanut prkl.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä huomannut, että ainakin omalla naisellani seksihalut on paljon isommat valoisampana vuodenaikana ja näin talvea kohti mentäessä tahti hidastuu suuresti. Jos kesällä naitiin 15 kertaa kuukautisvälin aikana, vuodenvaihteen jälkeen on kaikkein viheliäisin aika, hyvä jos kerran parissa viikossa pääsee naimaan. Riippumatta siitä miten itse käyttäydyn ja siitäkin, että hoitelen naiseni nuolemalla tai sormella (aina kun päästää sen tekemään, aina ei halua, vaan suoraan yhdyntään) ennen yhdyntää. Kai hän on huomannut, että mulle kelpaa ja pyrin seksiin vaikka päivittäin, ellei hän kieltäydy ja on siksi "varaa" valita alkaako seksiin vai ei? Olisiko niin, että se aktiivisempi tekee passiivisemmalle seksin vähemmän houkuttavaksi, kun on aina vailla ja siitä tulee sitten rasite?

Meillä ei ole "tutkitusti" seksiä koskaan jos en olisi aktiivinen. En usko, että minä yksin olen tehnyt seksiä vähemmän houkuttavaksi kun ei miestä muutenkaan houkuta, on siinä muutakin. Ei edes katso pornoa, meillä on sama netti.. ja mies työskentelee kellarissa, ettei siellä varmaan muita käy... Silloin se aktivoituu kun on aistinut minun ihastuneen. Kuulostaa varmaan siltä, että suhde on huteralla pohjalla, mutta ihan hyvällä noin muuten. Toivottavasti tämä on vaihe. Siinä mielessä voi pitää paikkaansa, että pitäisi tehdä itsestään vähemmän itsestäänselvä, mutta en viitsisi nyt alkaa mitään itseni-kehitys/harrastusrumbaa aloittaa ja tehdä itsestäni tärkeää juuri tässä elämäntilanteessa. Jos tämä eritahtisuus hirveästi pitkittyy niin pitää alkaa miettiä jotain, eroa tai suhteen avaamista. En vielä haluaisi sellaista miettiä. /2

No ei sitä meilläkään olisi, ellen itse olisi aktiivinen, ehkä naiseni parin kuukauden kuluttua heräisi horroksestaan ja ihmettelisi oonko mennyt jotenkin rikki. Tarkoitin siis enemmänkin "suostuu useammin", kuin "seksihalut on paljon isommat" :D

Olisi kyllä mielenkiintoista katsoa, kuinka kauan menee ennen hänen oikeaa aloitettaan, vaan saattaapa olla lehti puussa ennen sitä, niin pelkään että häipyy loppukin mielenkiinto häntä kohtaan...

/1

Minä testasin sitäkin ja jätin miehen täysin rauhaan enkä yrittänyt herättää haluja tai ehdottanut seksiä mitenkään, huomioin vain muuten. Reilussa kuukaudessa loppui kaikki, alkoi vain tekemään enemmän töitä. Itselläni mieli oli aika maassa, samalla kireä, mutta ei se näkynyt ulospäin kun ei enää edes puhuttu...

No saatiin sitten puhuttua, mieskin kaipasi, muttei osaa tulla lähelle. Ei se aina ole ollut tuollainen, mutta ei minusta ole ihme, että muutkin alkavat jo kiinnostaa vaikka haluan vielä saada suhteen kuntoon enkä oikeasti muita. Pidän vain yksipuolisesti kipinää yllä niin hyvin kuin osaan. Eli kehnosti..

Ainakin näissä olosuhteissa sen libido on aivan taka-alalla, mutta toivoa ehkä on kun aina jonnekin lähtiessä mies herää haluamaan seksiä ihan erilailla. Harmi vaan kun sitä saa edes minnekään lähtemään... Välillä taas tuntuu, ettei kestä!

Olen miettinyt e-pillereiden hankkimista niin mielenkiinto laskisi samalle tasolle, mutta ne sitten taas masentaa, turvottaa ja väsyttää... :/

Jos kipinää joutuu yksipuolisesti pitämään yllä niin kyllä se ajaa lopulta suhteen umpikujaan jos puhumalla ei asiat ratkea. Meillä on vain yksi elämä eikä sitä kenenkään pitäisi elää ns vajaana pakon sanelemana. Asia on monesti jo suhteen alkuvaiheessa tiedossa mutta ei osata tai kehdata puhua kun suhde on niin tuore. Pitäisi jo syntymän jälkeen saada ihoon joku viivakoodi josta selviää miten aktiivinen on seksin suhteen. Siitä olisi jokaisen helppo katsoa onko partneri samalla aktiivisuudella varustettu. Hemmetin laaja ongelma tuntuu olevan ihan pelkästään Suomessa.  Kyllä minuakin ottaa päähän kun aamulla olisi aikaa lemmiskellä vaimon kanssa kun lapset lähteneet kouluu  mutta ei vaan on tehtävä kaikkea muuta ettei vaan seksiin ryhdytä.

Mukava huomata etten ole asian kanssa yksin.  Ehkä se on vaan laitetta takalalle ja jätettävä aloitteet tekemättä. Jos ei tilanne muutu niin en usko että pystyn olemaan suhteessa.

Ei toista voi muuttaa.  Minäkin elin vuosia suhteessa jossa halut eivät kohdanneet ajallisesti eikä määrällisesti. Oli pakko erota koska tunsin kuolevani sisältä. Rakastan häntä vieläkin ja hän minua ja palaisin heti yhteen jos tilanne olisi sen suhteen muuttunut. Nyt elän suhteessa jossa seksiä on molemmilla riittävästi mutta toisaalta jotakin muuta taas ei mutta silti minun on helpompi hengittää.

Olen kyllä alkanut välillä ajatella, ettei tämä ole loppuelämän suhde. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin kohtuulliselta antaa vielä tilaisuus kun huom. jotain paranemisen merkkejä välillä on ja koska tuntuisi vaan niin kohtuuttomalta estää miestä toteuttamasta unelmiaan vaikka itse haluaisinkin jotain muuta juuri nyt. On mieskin kuitenkin mahdollistanut minulle opiskelun, suunnitellut ja perustanut (keskeneräisen..) kodin ja perheen mun kanssa...

Jos jostain syystä se ei enää koskaan ala haluta seksiä niin ensisijaisesti kysyisin kyllä lupaa hankkia sitä muualta. Ei se juuri meidän suhdettamme muuttaisi täysin tyydyttäväksi, mutta jos totta puhutaan niin harvan miehen kanssa tulen muuten näin hyvin toimeen. Hän on kuitenkin viehättävä ja älykäs ja välttää loukkaamistani, ainoa (iso) puute on tuo haluttomuus. Seksiä kuitenkin oli alkuvaiheessa ja vielä ensimmäisen lapsen jälkeenkin päivittäin, joskus jopa monta kertaa.

En tiedä mikä siihen on mennyt, on kuitenkin normaalipainoinen, melko päihteetön, ei pitäisi ikä vielä painaa moneen vuoteen... Että voiko se olla vaan tuo kuormittava työ? Kuitenkin viimeksi kun sain hänet houkuteltua päiväristeilylle niin halusi siellä paljon tavallista enemmän ja tehdä kaikkea mikä ei kotona kiinnosta. Nyt sillä on vaan kalenteri tukossa eikä ole lähtemässä tuolta kellarista minnekään! :'(

Mies on myös muuttunut aika.. mukavuudenhaluiseksi eli ennen kun tehtiin kaikkea, mitä mieleen tuli seksissä niin nyt tuntuu, että se ei jaksa innostua mistään. Seksiä harrastetaan kolmessa asennossa, joista kahdessa minä olen päällä ja me oikeastaan aika raskaita. Ja saman kaavan mukaan esileikit tai ilman. Voin kyllä toivoa yksittäisiä asioita seksin suhteen, mutta niitä saa odottaa kärsivällisesti vähintään yli viikon kerrallaan...

Ja on me puhuttu, muttei se vatvomalla parane. Pariterapiassakin käytiin, mutta terapeutin mielestä meidän seksielämä kuulosti aivan riittävän hyvältä (aika asenteellista mielestäni).

No avaudun tänne kyllä kuinka tilanne etenee, ettei jää mysteeriksi. Kokeneemmat ehkä jo arvaakin miten meille käy, mut tämä täytyy elää ennenkuin sen tietää... Miehelläni keskustelen tästä kyllä jos on antaa kommenttia. Huomasin, että kavereille en voi puhua kun olivat heti haaskalla. Että yksinäistä on.

Pitää olla oikea terapeutti. Liian moni terapeutti puhuu turhaa jargonia eikä tajua että jokainen ihminen ja suhde on erilainen. Mitään saatanan vakio määrää ei ole tai tapaa. Jokainen tajuaa ettei se ole riittävän hyvää jos edes toisella on sen suhteen ongelma. Omassa suhteessani myös seksin määrä ja aikatulu ei osu yhteen mikä on ongelma minulle muttei tietenkään toiselle. Mitään ratkaisua asiaan ei ole se on puhuttu jo vuosi sitten ja siihen on vaan ollut toistaiseksi tyytyminen. Olen myös samaa mieltä että kaikille ei ole puhua kun itsekkin muutamalle nais ystävälle avauduin niin heti olivivat sitä mieltä että kyllä he antavat vaikka heti.

Aika seikkaperäisesti olet tuossa pohtinut tilannetta. Teillä kuitenkin vielä seksiä on. Mielenkiintoista lukea naisen näkemyksiä.

Itse miehenä naisen näkökulma kiinnostaa kun omassa suhteessa on myös samaa ongelmaa eikä ratkaisua ole löytynyt. Puhetta kyllä on ollut paljonkin mutta kun mitään syytä ei haluttomuuteen oikein edes tunnu olevan. Pitää vain hyväksyä ettei halut kohtaa ja koittaa elää sen kanssa. Olen tullut siihen tulokseen että toiset eivät vaan kaipaa seksiä tai edes läheisyyttä kovin paljon. Mielelläni lukisin useamman naisen näkemyksen asiaan.

Kyllähän se niin on, että kun vaimo pitää viikkoa pidempään jalat ristissä, on turha odottaa minun olevan missään hänelle tärkeässä asiassa kovinkaan innostuva. Voi pitää minua puutteessa ihan kuinka kauan vain, mutta turha tulla pyytämään yhtään mitään palveluksia siinä vaiheessa minultakaan, ei nimittäin tipu, eikä kiinnosta siinä vaiheessa pätkääkään joku saakelin remppaaminen, pihan kohentaminen tai siivouspuuhat. Senkun pitää pillunsa ja hoitaa ne asiat mitkä huvittaa itseään hoitaa, onneksi on harrastuksia niin ei tarvitse kuunnella sitä jäkätystä miten kiva kun olisi tuo ja tuo kohta korjattu, korjatkoot itse jos siltä kerran tuntuu. Kyllä voin katsella telkkaria ja laitan kovemmalle äänen jos alkaa jotain jäkättää.

Mukava nähdä että aihe aiheuttaa keskustelua mutta jotenkin tuntuu tämän ketjun perusteella että miehet kokevat enemmän tätä ongelmaa. Nais näkökulmaa olisi kiva lukea tästä aiheesta enemmänkin muuten tämä jää vähän yksipuoliseksi.