Opiskellako sosionomiksi ja sen jälkeen psykoterapeutiksi, vai yrittääkö panostaa psykologiaan tai lääkikseen?

Vierailija kirjoitti:

sosionomiksi ei pääse helpolla. joka paikkaan se 500-1000 hakijaa ja 30 yleensä pääsee sisään.

mene mielummin suoraan lukee psykologiaa yms.

onneksi psykologiaa pääsee yliopistolle lukemaan tosta vaan😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta haluaisin kyllä laaja-alaisen osaamisen, minkä vuoksi nyt pohdin tuota lääkistä tai psykologiaa. 

Lääkistä? Oletpa sinä hakoteillä... Millainen mahtaa olla visiosi auttamisesta, se lienee hurja!

Psykiatrian erikoislääkäri on kenties paras pohjakoulutus psykoterapeutille. Kyse on kuitenkin hyvin pitkästä reitistä. Toki sopivalla työkokemuksella varustettu erikoistumaton lääkärikin voi päästä koulutukseen. Hyvällä terapeutilla on riittävä koulutus (pohjatiedot, analyyttisuus) + riittävä kokemus psykiatrisesta sairaanhoidosta. Parhailla on em. lisäksi riittävän kattava ymmärrys ihmisen biologisista toiminnoista.

Tämä on vähän kuin sanoisit että kirurgin koulutus on kenties paras pohjakoulutus anestesiologille. Epäilemättä totta jollain lailla, mutta toisella lailla niin typerä ajatus että terapeuttina toimiminen pitäisi ennemminkin kieltää psykiatreilta kokonaan. Samalla ihmisellä kaksi pullonkaula-asemaa, kuinka helvetin paljon sitä tärkeyttä ja valtaa toisten hengissäpysymiseen pitää yhden ihmisen haalia?

Maaret Kallio on myös sosionomi.

Vierailija kirjoitti:

Maaret Kallio on myös sosionomi.

Ja todennut haastatteluissa, että katuu ettei opiskellut psykologiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sosionomiksi ei pääse helpolla. joka paikkaan se 500-1000 hakijaa ja 30 yleensä pääsee sisään.

mene mielummin suoraan lukee psykologiaa yms.

onneksi psykologiaa pääsee yliopistolle lukemaan tosta vaan😂

psykaa haki helsinkiin viime vuonna lukemaan 2025 ihmistä, 50 paikkaa. Eli rouheat 2% pääsi sisään.

Vierailija kirjoitti:

sosionomiksi ei pääse helpolla. joka paikkaan se 500-1000 hakijaa ja 30 yleensä pääsee sisään.

mene mielummin suoraan lukee psykologiaa yms.

Kyllä toistaiseksi vielä on vaikeampi päästä psykaa lukemaan kuin sosionomiksi...

Yksi tuttu on sosionomi,sosiaalityön kandi ja psykoterapeutti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaret Kallio on myös sosionomi.

Ja todennut haastatteluissa, että katuu ettei opiskellut psykologiksi.

Muistan jo vuosia sitten kun katsoin Maaret Kallion CV:tä että miksi se ei ole maininnut sosionomi-tutkintoa ollenkaan, kun siellä kuitenkin mainittiin lyhyetkin käydyt kurssit ym. Ilmeisesti se hävetti niin paljon siinä vaiheessa ettei hän ole psykologi. Nyt sosionomi-kaapista onneksi tullut. Eihän siinä taustassa ole mitään hävettävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lääkis. ihan eri arvostustaso.

Lääkärin koulutus menee hukkaan terapeutilla. Hän ei pääse käyttämään sitä työssään. Ja aika pitkälle eteenpäin siirtää niitä terapeutin opintoja.

Mikä sun nykyinen tutkintosi on ap ja oletko selvitellyt saisiko siitä täydennettyä jollain opintokokonaisuudella sopivan pohjan terapeuttikoulutukseen? Todella hölmö se koko terapeuttikoulutussysteemi, vaaditaan yksi tutkinto alle että voi aloittaa mutta tutkinnot on usein sellaisia ettei niitä mitenkään päin tarvitse terapeuttina. Ja sitten on kauhea terapeuttipula.

moni lääkäri tekee sekä terapiatyötä että sitä tukevaa lääkehoitoa. Voi myös antaa mm. diagnoosin joka on ihan kätevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lääkis. ihan eri arvostustaso.

Lääkärin koulutus menee hukkaan terapeutilla. Hän ei pääse käyttämään sitä työssään. Ja aika pitkälle eteenpäin siirtää niitä terapeutin opintoja.

Mikä sun nykyinen tutkintosi on ap ja oletko selvitellyt saisiko siitä täydennettyä jollain opintokokonaisuudella sopivan pohjan terapeuttikoulutukseen? Todella hölmö se koko terapeuttikoulutussysteemi, vaaditaan yksi tutkinto alle että voi aloittaa mutta tutkinnot on usein sellaisia ettei niitä mitenkään päin tarvitse terapeuttina. Ja sitten on kauhea terapeuttipula.

Psykoterapeutteja ei todellakaan voi pikakouluttaa ammattiin. Eihän silmäkirurgikaan tarvitse päivittäisessä työssåän kuin murto-osaa lääkiksen tiedoista. Menisitkö sinä pelkän silmäkirurgian täydennyskoulutuksen saaneelle henkilölle vai silmäkirurgian erikoispätevyyden suorittaneelle lääketieteen lisensiaatille? Miksi olisi hyväksyttävää, että ihmisen psyykettä pääsee "käsittelemään" selvästi heikommalla koulutustasolla kuin ihmisen polvea?

Niin, siitä olen ihan samaa mieltä että nykyinen koulutus on täysin riittämätön. Psyyken puoskarointiahan se juuri on. Vähän kuin SSRI:t, kuitenkin parasta mitä täällä on useille tarjota ja jo edes sekin parantaisi tilannetta nykyisestä jos tätä paskaa olisi tarpeeksi.

Se että edellytetään erillinen vain heikosti terapeutin pätevyyttä edistävä koulutus pohjalle ei ole millään muotoa järkevä ratkaisu. Psykalla pitäisi yksinkertaisesti olla erillinen terapeuttilinja.

Ja olen kyllä sitä mieltä että aivan varmasti lääkärien erikoistumista voitaisiin virtaviivaistaa huomattavasti, ei se ole mikään itseisarvo että lääkärillä on monen vuoden edestä osaamista josta on valtava keinotekoinen pula eikä hän käytä sitä lainkaan niin että se unohtuu ajan mittaan kokonaan. 

Olen kyllä kiinnostunut anatomiasta ja fysiologiasta myös. 

Aiempi tutkintoni on kielitieteen parista, eli sillä pohjakoulutuksella ei tässä nyt paljon hevostella. :D Opiskelin toki psykologiaa sivuaineena jo tuolloin.

Koko muu perhe on isääni lukuunottamatta sairaanhoitajia/lähihoitajia, ja tuli aika vahvasti kotoa sellainen nakutus, ettei minusta ole sairaanhoitajaksi tai hoitoalalle. Tämän vuoksi lähdinkin sitten ihan eri poluille ja kadun sitä nyt todella paljon, että en kuunnellut omaa vaistoani jo silloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lääkis. ihan eri arvostustaso.

Lääkärin koulutus menee hukkaan terapeutilla. Hän ei pääse käyttämään sitä työssään. Ja aika pitkälle eteenpäin siirtää niitä terapeutin opintoja.

Mikä sun nykyinen tutkintosi on ap ja oletko selvitellyt saisiko siitä täydennettyä jollain opintokokonaisuudella sopivan pohjan terapeuttikoulutukseen? Todella hölmö se koko terapeuttikoulutussysteemi, vaaditaan yksi tutkinto alle että voi aloittaa mutta tutkinnot on usein sellaisia ettei niitä mitenkään päin tarvitse terapeuttina. Ja sitten on kauhea terapeuttipula.

moni lääkäri tekee sekä terapiatyötä että sitä tukevaa lääkehoitoa. Voi myös antaa mm. diagnoosin joka on ihan kätevää.

No ei vtussa ole kätevää kun sitä psykiatriaikaa joutuu odottamaan puoli vuotta ja terapeutin etsiminen on helvetillinen savotta. Paljon parempi olisi jos näitä kahta aivan erillistä, eri taitoja vaativaa tehtävää hoitaisi kaksi eri ihmistä.

Menisin lääkikikseen ja unohtaisin psykologian.

Saattaa olla, että se ammatti tulee kokemaan äkkikuoleman hyvinkin pian tulevaisuudessa.

Mä en itse lähtisi sosionomi + psykoterapeutti ajatusta tukemaan varsinkaan jos on kiinnostuksenkohteena mielenterveys ja aikomuksena hoitaa mielenterveyden häiriöistä kärsiviä ihmisiä. Missä työssä sosionomi voi saada psykoterapeutin täydennyskoulutukseen tarvittavaa kliinistä kokemusta?

Psykologian koulutuksesta valmistuu suoraan aika kivaan ja monipuoliseen ammattiin. Psykologikin tarvitsee vähintään kaksi vuotta työkokemusta päästäkseen psykoterapiakoulutukseen. Psylologilla on myös hieman parempi palkka kuin sh tai sosionomi, silti monella tekee tiukkaa maksaa kallis terapiakoulutus työn ohella.

En tunne ketään lääkäriä, joka olisi lukenut lääkäriksi tähdätäkseen terapeutiksi, lienee harvinainen ratkaisu. Toki jotkut tekevät sivutyönä psykoterapiaa varsinaisen lääkärin päivätyön oheella.

T. Muutama vuosi sitten valmistunut psykologi joka rakastui psylologin työhön niin, että unohti psykoterapian täydennyskoulutuksen suunnitelmista melkein tyystin! Ehkä 10 vuoden päästä..

minulla kävi aikoinaan niin että hain psykologiaan, kulttuuriantropologiaan ja sosionomiksi. Halusin eniten antropologiaan. Pääsin psykalle ja nyt tehty töitä yli 10 vuotta. Onneksi en päässyt antropologiaan (joka jäi kahdesta pisteestä), siellä olisin edelleen työttömänä.

Itse valitsisin psykoterapeutiksi ehdottomasti joko psykiatrian erikoislääkärin(jolla myös terapia-pätevyys) tai psykologin. Psykiatrista sairaanhoitajaa voisin ehkä harkita myös jos saisi vaikka suosituksen. Sen sijaan sosiaalityöntekijää tai sosionomia en haluaisi terapeutiksi, pohjakoulutus ei ole siihen riittävä. Olisin valmis maksamaan reippaas enemmän psykologi-terapeutille kuin sosionomi-terapeutille tästä syystä.

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsisin psykoterapeutiksi ehdottomasti joko psykiatrian erikoislääkärin(jolla myös terapia-pätevyys) tai psykologin. Psykiatrista sairaanhoitajaa voisin ehkä harkita myös jos saisi vaikka suosituksen. Sen sijaan sosiaalityöntekijää tai sosionomia en haluaisi terapeutiksi, pohjakoulutus ei ole siihen riittävä. Olisin valmis maksamaan reippaas enemmän psykologi-terapeutille kuin sosionomi-terapeutille tästä syystä.

Tiedoksesi, sosiaalityöntekijä (yhteiskuntatieteen/valtiotieteen maisteri) on huomattavasti kattavampi ja monipuolisempi akateeminen ammattinimike kuin sosionomi, psykoterapeutiksi mielivän sosiaalityöntekijän on joka tapauksessa suoritettava psykologian perus-/aineopintoja psykoterapeuttikoulutukseen päästäkseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaret Kallio on myös sosionomi.

Ja todennut haastatteluissa, että katuu ettei opiskellut psykologiksi.

Onkin keskiluokkaisempi ja terävämpi kuin moni sosionomi, jotka eivät usein mikään kovin älyllisesti orientuneita amistaustaisina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lääkis. ihan eri arvostustaso.

Lääkärin koulutus menee hukkaan terapeutilla. Hän ei pääse käyttämään sitä työssään. Ja aika pitkälle eteenpäin siirtää niitä terapeutin opintoja.

Mikä sun nykyinen tutkintosi on ap ja oletko selvitellyt saisiko siitä täydennettyä jollain opintokokonaisuudella sopivan pohjan terapeuttikoulutukseen? Todella hölmö se koko terapeuttikoulutussysteemi, vaaditaan yksi tutkinto alle että voi aloittaa mutta tutkinnot on usein sellaisia ettei niitä mitenkään päin tarvitse terapeuttina. Ja sitten on kauhea terapeuttipula.

Psykoterapeutteja ei todellakaan voi pikakouluttaa ammattiin. Eihän silmäkirurgikaan tarvitse päivittäisessä työssåän kuin murto-osaa lääkiksen tiedoista. Menisitkö sinä pelkän silmäkirurgian täydennyskoulutuksen saaneelle henkilölle vai silmäkirurgian erikoispätevyyden suorittaneelle lääketieteen lisensiaatille? Miksi olisi hyväksyttävää, että ihmisen psyykettä pääsee "käsittelemään" selvästi heikommalla koulutustasolla kuin ihmisen polvea?

Tuossa nyt kuvailet koulutuspoliittista järjestelmää ja perustelet sitä, miten asioiden pitäisi olla sillä, että minkälainen koulutuspoliittinen järjestelmä on voimassa, mikä on kehäpäätelmä.

Insinöörit eivät käy ensin sähköinsinööriksi ja sen jälkeen talotekniikan insinööriksi, vaan opiskelevat suoraan talotekniikan insinööriksi.

Koulutustaso ei välttämättä ole mikään itseisarvo, vaikka tittelit kuulostavat toki hienolta. Menisinkö minä ennemmin hierojalle, joka on myös kampaaja? Saattaisin mennäkin ja toki ylimääräiset pätevyydet kuulostavat kivoilta ja voivat lisätä luottamusta, mutta on epäselvää, että onko niistä mitään hyötyä käytännön työn kannalta, jossa kuitenkin keskitytään tiettyihin asioihin eikä yritetä tehdä kaikkea yhtä aikaa. 

Jos tässä on taustalla se ajatus, että tutkinnon X omaava ihminen on älykkäämpi kuin joku toinen, palautuu keskustelu edelleen siihen, että työhön ei pätevöidytä älykkyydellä ja myös se vähemmän hienon tutkinnon omaava voi käydä älykkyystestissä ja osoittaa olevansa skarppi. 

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsisin psykoterapeutiksi ehdottomasti joko psykiatrian erikoislääkärin(jolla myös terapia-pätevyys) tai psykologin. Psykiatrista sairaanhoitajaa voisin ehkä harkita myös jos saisi vaikka suosituksen. Sen sijaan sosiaalityöntekijää tai sosionomia en haluaisi terapeutiksi, pohjakoulutus ei ole siihen riittävä. Olisin valmis maksamaan reippaas enemmän psykologi-terapeutille kuin sosionomi-terapeutille tästä syystä.

Tässä on se ironia, että asiakas maksaisi ammattilaiselle lisää pelkästä tittelistä ja taidoista, joita hän ei tule siinä istuntojen aikana ainakaan välttämättä käyttämään.