Lue keskustelun säännöt.
Voipi olla tyhmä kysymys mutta ihan sama: mihin voin ilmoittaa kuolleesta eläimestä vuokrakerrostaloyhtiön pihalla?
Kommentit (57)
Sanna-Mari hakee huoltoyhtiön pakusta raivaussahan ja paloittelee hirven pieniksi silpuiksi, jotka on helppo lehtipuhaltimella siirtää naapuritaloyhtiön tontille (sama huoltoyhtiö, lisäkeikka tiedossa ja bonukset). Sanna-Mari saa kiitokset ripeästä palvelusta, isännöitsijältä, työnantajalta ja kiitollisilta asukkailta sekä verottajalta. Ongelma ratkaistu. Seuraavana vuonna raadosta ilmoittanut asukas kiroaa ahnetta vuokraisäntää vuokrankorotuksen johdosta. The end.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä faktatietoa raatojen hävittämiseen, kun on vallalla näin kummallisia käsityksiä:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/L%C3%B6ysitk%C3%B6-villiel%C3%A4ime…
"Löysitkö villieläimen raadon? Sen kuolinsyy pitää selvittää
Jos kotipihastasi löytyy kuollut jänis, mitä teet? Raadon heittäminen biojäteastiaan on väärä valinta. Kuolleet eläimet pitää mieluummin haudata, mutta sitäkin suositeltavampaa on yleensä lähettää raato Eviralle tutkittavaksi.
Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja Antti Oksanen kertoo, että jäniseläinten kuolemansyy on usein selvittämisen arvoinen, sillä taustalla voi olla ihmisiinkin tarttuva jänisrutto.
Auton alle jääneiden eläinten tai ikkunaan lentäneiden lintujen kuolinsyy on jo selvillä, mutta raato kannattaa silti lähettää, jos epäilee eläimen joutuneen vaaratilanteeseen oman käytöksensä takia.
Etenkin rauhoitetut ja uhanalaiset eläimet kiinnostavat tutkijoita, vaikka niiden kuolinsyy olisi jo selvillä. Esimerkiksi kissan tappamaa liito-oravaa ei siksi pidä hävittää. Sen raato voi kiinnostaa museoita tai eläintieteilijöitä.
– Liito-oravat ovat valtion omaisuutta, ihmisten olisi hyvä muistaa se, Oksanen toteaa.
Yleisimmät Eviran vastaanottamat näytteet ovat kettuja ja supikoiria, koska niitä pyydetään tutkittaviksi tautiseurannan takia. Yksityishenkilöt kuitenkin kohtaavat useimmin kuolleita jäniksiä ja lintuja. Raatojen tutkinnassa selviävät kuolinsyyt tarjoavat uutta tietoa villieläinten sairauksista.
– Esimerkiksi joutsenista paljastui viime syksynä uusi bakteeritauti, joka aiheutti niille aivotulehduksia ja halvaantumisia. Olemme hyvin riippuvaisia ihmisten lähettämistä näytteistä, Oksanen kertoo.
Raadon lähettäjille kerrotaan kuolemansyystä, jos he niin haluavat. Tutkimustulosten valmistumiseen kuluva aika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.
Kun et lähetä raatoa, hautaa se
Kaikilla villieläinten poikasilla on Oksasen mukaan suhteellisen korkea kuolleisuus, eikä niitä ole sen takia välttämätöntä lähettää. Jos jollain alueella tiedetään olevan jänisruttoepidemia, jokaisesta siellä kohdatusta kuolleesta jäniksestä ei kaivata näytettä. Tänä kesänä jänisruttoa ei tosin ole tavattu lainkaan.
Hautaaminen on ainakin haja-asutusalueilla toivottava tapa hävittää raatoja. Helsingissä on neuvottu lajittelemaan kuolleita citykaneja sekajätteisiin. Ohjeet poikkeavat kaupungeittain, ja jos raadon hautaaminen ei ole mahdollista, Oksanen neuvoo ottamaan yhteyttä kunnan ympäristöterveydenhuoltoon tai kunnan eläinlääkäriin.
Näin pakkaat villieläinnäytteen
Kuollut lintu, jänis tai muu villieläin tulee pakata huolellisesti ennen Eviralle lähettämistä. Näillä ohjeilla onnistut:
1. Käsittele raatoa hanskat käsissä.
2. Jäähdytä raato mätämisen välttämiseksi. Jääkaappi on hyvä paikka jäähdyttämiselle, mutta jos et halua käyttää sitä, voit viilentää raadon kylmakallejen avulla. Kuollutta eläintä ei kuitenkaan pidä pakastaa.
3. Kääri raato sanomalehtipaperiin tai muuhun imukykyiseen paperiin.
4. Laita paperiin pakattu raato muovipussiin ja sulje se tiiviisti.
5. Täytä pahvilaatikko pehmusteilla, esimerkiksi rypistetyillä sanomalehdillä, ja laita pussitettu eläin sinne. Mukaan kannattaa pakata myös kylmäkalleja.
Ohjeita näytteen lähettämiseen Eviran sivuilla. Näytteet suositellaan lähettämään Postin sijaan Matkahuollon kautta."
Olikin vielä tavattoman ajankohtainen lopetus, vaikka uutinen onkin vuodelta 2016.
Joopa, joo, jokaista sähkölankaan lentänyttä joutsenta, kissan tappamaan jäniksen poikaa, liito-oravaa ei kukaan maaseudun asukas ryhdy mihinkään lähettämään, kyllä luonto hoitaa. Johan tuohon pitäisi hankkia kylmälaitteet raadon viilentämiseen vai jääkaappiinko ne säilötään. Evira hukkuisi raatoihin kun niitä sinne kaikki alkaisivat lähettää.
Vierailija kirjoitti:
Sanna-Mari hakee huoltoyhtiön pakusta raivaussahan ja paloittelee hirven pieniksi silpuiksi, jotka on helppo lehtipuhaltimella siirtää naapuritaloyhtiön tontille (sama huoltoyhtiö, lisäkeikka tiedossa ja bonukset). Sanna-Mari saa kiitokset ripeästä palvelusta, isännöitsijältä, työnantajalta ja kiitollisilta asukkailta sekä verottajalta. Ongelma ratkaistu. Seuraavana vuonna raadosta ilmoittanut asukas kiroaa ahnetta vuokraisäntää vuokrankorotuksen johdosta. The end.
Itse asiassa Sanna-Mari pätevänä tyttönä hommaa paikalle oksasilppurin, jolla saadaan kunnon ”pink mist” pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä faktatietoa raatojen hävittämiseen, kun on vallalla näin kummallisia käsityksiä:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/L%C3%B6ysitk%C3%B6-villiel%C3%A4ime…
"Löysitkö villieläimen raadon? Sen kuolinsyy pitää selvittää
Jos kotipihastasi löytyy kuollut jänis, mitä teet? Raadon heittäminen biojäteastiaan on väärä valinta. Kuolleet eläimet pitää mieluummin haudata, mutta sitäkin suositeltavampaa on yleensä lähettää raato Eviralle tutkittavaksi.
Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja Antti Oksanen kertoo, että jäniseläinten kuolemansyy on usein selvittämisen arvoinen, sillä taustalla voi olla ihmisiinkin tarttuva jänisrutto.
Auton alle jääneiden eläinten tai ikkunaan lentäneiden lintujen kuolinsyy on jo selvillä, mutta raato kannattaa silti lähettää, jos epäilee eläimen joutuneen vaaratilanteeseen oman käytöksensä takia.
Etenkin rauhoitetut ja uhanalaiset eläimet kiinnostavat tutkijoita, vaikka niiden kuolinsyy olisi jo selvillä. Esimerkiksi kissan tappamaa liito-oravaa ei siksi pidä hävittää. Sen raato voi kiinnostaa museoita tai eläintieteilijöitä.
– Liito-oravat ovat valtion omaisuutta, ihmisten olisi hyvä muistaa se, Oksanen toteaa.
Yleisimmät Eviran vastaanottamat näytteet ovat kettuja ja supikoiria, koska niitä pyydetään tutkittaviksi tautiseurannan takia. Yksityishenkilöt kuitenkin kohtaavat useimmin kuolleita jäniksiä ja lintuja. Raatojen tutkinnassa selviävät kuolinsyyt tarjoavat uutta tietoa villieläinten sairauksista.
– Esimerkiksi joutsenista paljastui viime syksynä uusi bakteeritauti, joka aiheutti niille aivotulehduksia ja halvaantumisia. Olemme hyvin riippuvaisia ihmisten lähettämistä näytteistä, Oksanen kertoo.
Raadon lähettäjille kerrotaan kuolemansyystä, jos he niin haluavat. Tutkimustulosten valmistumiseen kuluva aika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.
Kun et lähetä raatoa, hautaa se
Kaikilla villieläinten poikasilla on Oksasen mukaan suhteellisen korkea kuolleisuus, eikä niitä ole sen takia välttämätöntä lähettää. Jos jollain alueella tiedetään olevan jänisruttoepidemia, jokaisesta siellä kohdatusta kuolleesta jäniksestä ei kaivata näytettä. Tänä kesänä jänisruttoa ei tosin ole tavattu lainkaan.
Hautaaminen on ainakin haja-asutusalueilla toivottava tapa hävittää raatoja. Helsingissä on neuvottu lajittelemaan kuolleita citykaneja sekajätteisiin. Ohjeet poikkeavat kaupungeittain, ja jos raadon hautaaminen ei ole mahdollista, Oksanen neuvoo ottamaan yhteyttä kunnan ympäristöterveydenhuoltoon tai kunnan eläinlääkäriin.
Näin pakkaat villieläinnäytteen
Kuollut lintu, jänis tai muu villieläin tulee pakata huolellisesti ennen Eviralle lähettämistä. Näillä ohjeilla onnistut:
1. Käsittele raatoa hanskat käsissä.
2. Jäähdytä raato mätämisen välttämiseksi. Jääkaappi on hyvä paikka jäähdyttämiselle, mutta jos et halua käyttää sitä, voit viilentää raadon kylmakallejen avulla. Kuollutta eläintä ei kuitenkaan pidä pakastaa.
3. Kääri raato sanomalehtipaperiin tai muuhun imukykyiseen paperiin.
4. Laita paperiin pakattu raato muovipussiin ja sulje se tiiviisti.
5. Täytä pahvilaatikko pehmusteilla, esimerkiksi rypistetyillä sanomalehdillä, ja laita pussitettu eläin sinne. Mukaan kannattaa pakata myös kylmäkalleja.
Ohjeita näytteen lähettämiseen Eviran sivuilla. Näytteet suositellaan lähettämään Postin sijaan Matkahuollon kautta."
Olikin vielä tavattoman ajankohtainen lopetus, vaikka uutinen onkin vuodelta 2016.
Joopa, joo, jokaista sähkölankaan lentänyttä joutsenta, kissan tappamaan jäniksen poikaa, liito-oravaa ei kukaan maaseudun asukas ryhdy mihinkään lähettämään, kyllä luonto hoitaa. Johan tuohon pitäisi hankkia kylmälaitteet raadon viilentämiseen vai jääkaappiinko ne säilötään. Evira hukkuisi raatoihin kun niitä sinne kaikki alkaisivat lähettää.
Nimenomaan juuri nyt pitäisi kaikkien lähettää raatoja Postin kautta. Siinäpä purkavat sumaa aikanaan. Voi olla hapokas tuoksu.
Soita poliisille, ties vaikka se olisi murhattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanna-Mari hakee huoltoyhtiön pakusta raivaussahan ja paloittelee hirven pieniksi silpuiksi, jotka on helppo lehtipuhaltimella siirtää naapuritaloyhtiön tontille (sama huoltoyhtiö, lisäkeikka tiedossa ja bonukset). Sanna-Mari saa kiitokset ripeästä palvelusta, isännöitsijältä, työnantajalta ja kiitollisilta asukkailta sekä verottajalta. Ongelma ratkaistu. Seuraavana vuonna raadosta ilmoittanut asukas kiroaa ahnetta vuokraisäntää vuokrankorotuksen johdosta. The end.
Itse asiassa Sanna-Mari pätevänä tyttönä hommaa paikalle oksasilppurin, jolla saadaan kunnon ”pink mist” pihalle.
Loistava idea, tosin Sanna-Marilla meni aika pitkälle ylitöiksi selitellessään verisen pihan olevan vain nurmikon lannoitusta istuessaan raudoissa karhuryhmän auton takapenkillä. Mutta verottaja kiitti siitäkin. Asukkaat valitettavasti olivat vähemmän iloisia, mutta tilasivat sentään huoltoyhtiön pesemään laattakäytävän ja grillikatoksen painepesurilla. Win-win. Yksikään kuolema ei ole turha.
Nyt kun aloittaja lienee saanut asian järjestykseen ja vakkarihaukkujatkin ulostaneet ne normaalit kommenttinsa, voi asiaa vähän laajentaa. Ihan hyvässä hengessä, kun ap kerran kiitteli huumorista. Mietitäänpä mitä itse ehkä tekisin eri tapauksissa.
Hyönteiset jättäisin ihan silleen, ellei kyse ole trooppisesta perhosesta, isosta skorpionista tms. Niistä voisi kysellä naapureilta onko harrastajia joilta karannut, kun voi olla vähän ikävä fiilis miettiä iltaisin milloin alkaa tapahtua. Jättiläishämähäkkiin, jos on siis tuollainen metriluokkaa, niin joutuisin kyllä turvautumaan puhelimen kameraan. Ottaisin selfien sen kanssa ja kysyisin joltain luotetulta kaverilta soitanko iltalehteen/sanomiin juttuvinkkipalkkion toivossa vai mielenterveystoimistoon.
Jos kyse on sinivalaasta, jääkarhusta, pingviinistä, tuoreehkohta dinosauruksesta, stellerinmerilehmästä, albatrossista tms selvästi todella oudosta, niin tuo selfie~ystävä~lööppilehti voisi olla se pätevin.
Tuleeko mieleen mitä muuta? Hyvä olisi nimittäin olla valmiina, kun illemmalla pitäisi tuossa pihalla poiketa roskat viemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitä tarvi mihinkään ilmoittaa. Heitä se roskiin.
Itse heittäisin sen naapurin kerrostalon pihalle
T: Seppo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ihan hirvi ole, mutta jokin peura, kauris tms. (En tosiaan tunne eläimiä hyvin.)
Ja siis isoa koiraa isompi, se on yksi syy miksi en mene koskemaan, ja koska OLEN PYÖRÄTUOLISSA, niin en mitenkään sitä saisi kannettua yhtään mihinkään vaikka olisi kymmenesosankin kokoinen. Se on myös aika pahan näköinen (jokin tauti?).
Ja sekin vielä, että en asu siellä, missä se on, vaan olin käymässä. En siis olisi edes päässyt heittämään sitä roskikseen (enkä kyllä veisi jotain rottaakaan roskikseen, mielestäni eivät kuulu sinne).
Kerroin huoltoon, mikä oli tilanne, ja lupasivat hoitaa. En ole paikalla enää.
Mutta kiitos kun sain taas kuulla olevani mitä, ainakin tyhmä ja avuton. Vanha kunnon AV ei petä koskaan. Mielestäni se, joka kysyy kun ei tiedä, ei ole tyhmä.
Kiitos asiallisista vastauksista (ja huumorista).
Paska provo, mutta uskoin heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa aloittaja avuton avuton -heitä se itse roskalaatikkoon tai penkan taakse metsään, häviää muutamassa päivässä, orava, lintu, kissa tms.
" Pihalla on kuollut hirvi, mitä teen?" " No oletpa avuton, heität sen olalle ja kuskaat penkan taa "
...
Huoltoyhtiön Sanna-Mari 20 v., 152 cm, 42 kg, katsoo hirvenraatoa epäuskoisena ja pudistelee päätään.
"Mitähän nyt sitten?"
Aika hyvä, noihan on mun mitat 10 vuotta sitten kun olin 22 :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa aloittaja avuton avuton -heitä se itse roskalaatikkoon tai penkan taakse metsään, häviää muutamassa päivässä, orava, lintu, kissa tms.
Ei kissaa mihinkään metsään heitetä, ellei ole 100 % villikissa.
Joskus 10 vuotta sitten olin menossa rannalle ja läheisestä tornitalosta tippui kissa keskelle katua ja kuoli heit. Pelästyneenä soitin hätäkeskukseen että mitä pitää tehdä (olin vielä alaikäinen, jos joku haluaa tyhmäksi mut haukkua), ja sieltä sanoivat että vie roskikseen. Ei heilläkään ollut mitään "soita eviraan" ohjeistusta. Itse ihmettelin silloin myös eiläimen omistajana, että aika raakaa peliä toisen lemmikki vaan viskata roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienemmän eläimen kohdalla heittäisin roskiin tai puskaan. Isompien kohdalla soittaisin huoltoyhtiölle, jos taloyhtiön alueella. Jos olisi jokin erikoisempi eläin, niin soitto lehteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä faktatietoa raatojen hävittämiseen, kun on vallalla näin kummallisia käsityksiä:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/L%C3%B6ysitk%C3%B6-villiel%C3%A4ime…
"Löysitkö villieläimen raadon? Sen kuolinsyy pitää selvittää
Jos kotipihastasi löytyy kuollut jänis, mitä teet? Raadon heittäminen biojäteastiaan on väärä valinta. Kuolleet eläimet pitää mieluummin haudata, mutta sitäkin suositeltavampaa on yleensä lähettää raato Eviralle tutkittavaksi.
Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja Antti Oksanen kertoo, että jäniseläinten kuolemansyy on usein selvittämisen arvoinen, sillä taustalla voi olla ihmisiinkin tarttuva jänisrutto.
Auton alle jääneiden eläinten tai ikkunaan lentäneiden lintujen kuolinsyy on jo selvillä, mutta raato kannattaa silti lähettää, jos epäilee eläimen joutuneen vaaratilanteeseen oman käytöksensä takia.
Etenkin rauhoitetut ja uhanalaiset eläimet kiinnostavat tutkijoita, vaikka niiden kuolinsyy olisi jo selvillä. Esimerkiksi kissan tappamaa liito-oravaa ei siksi pidä hävittää. Sen raato voi kiinnostaa museoita tai eläintieteilijöitä.
– Liito-oravat ovat valtion omaisuutta, ihmisten olisi hyvä muistaa se, Oksanen toteaa.
Yleisimmät Eviran vastaanottamat näytteet ovat kettuja ja supikoiria, koska niitä pyydetään tutkittaviksi tautiseurannan takia. Yksityishenkilöt kuitenkin kohtaavat useimmin kuolleita jäniksiä ja lintuja. Raatojen tutkinnassa selviävät kuolinsyyt tarjoavat uutta tietoa villieläinten sairauksista.
– Esimerkiksi joutsenista paljastui viime syksynä uusi bakteeritauti, joka aiheutti niille aivotulehduksia ja halvaantumisia. Olemme hyvin riippuvaisia ihmisten lähettämistä näytteistä, Oksanen kertoo.
Raadon lähettäjille kerrotaan kuolemansyystä, jos he niin haluavat. Tutkimustulosten valmistumiseen kuluva aika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.
Kun et lähetä raatoa, hautaa se
Kaikilla villieläinten poikasilla on Oksasen mukaan suhteellisen korkea kuolleisuus, eikä niitä ole sen takia välttämätöntä lähettää. Jos jollain alueella tiedetään olevan jänisruttoepidemia, jokaisesta siellä kohdatusta kuolleesta jäniksestä ei kaivata näytettä. Tänä kesänä jänisruttoa ei tosin ole tavattu lainkaan.
Hautaaminen on ainakin haja-asutusalueilla toivottava tapa hävittää raatoja. Helsingissä on neuvottu lajittelemaan kuolleita citykaneja sekajätteisiin. Ohjeet poikkeavat kaupungeittain, ja jos raadon hautaaminen ei ole mahdollista, Oksanen neuvoo ottamaan yhteyttä kunnan ympäristöterveydenhuoltoon tai kunnan eläinlääkäriin.
Näin pakkaat villieläinnäytteen
Kuollut lintu, jänis tai muu villieläin tulee pakata huolellisesti ennen Eviralle lähettämistä. Näillä ohjeilla onnistut:
1. Käsittele raatoa hanskat käsissä.
2. Jäähdytä raato mätämisen välttämiseksi. Jääkaappi on hyvä paikka jäähdyttämiselle, mutta jos et halua käyttää sitä, voit viilentää raadon kylmakallejen avulla. Kuollutta eläintä ei kuitenkaan pidä pakastaa.
3. Kääri raato sanomalehtipaperiin tai muuhun imukykyiseen paperiin.
4. Laita paperiin pakattu raato muovipussiin ja sulje se tiiviisti.
5. Täytä pahvilaatikko pehmusteilla, esimerkiksi rypistetyillä sanomalehdillä, ja laita pussitettu eläin sinne. Mukaan kannattaa pakata myös kylmäkalleja.
Ohjeita näytteen lähettämiseen Eviran sivuilla. Näytteet suositellaan lähettämään Postin sijaan Matkahuollon kautta."
Olikin vielä tavattoman ajankohtainen lopetus, vaikka uutinen onkin vuodelta 2016.
Voi herranjestas tätä hysteriaa ja luonnosta vieraantuneisuutta vuonna 2016-2019. Luonnossa kuolee miljardeittain eläimiä. Niitä ei kukaan löydä, ota talteen, lähetä tutkittavaksi, hautaa tai pakkaa kuin kukkapuskaa. Ne vaan mätänee tai syödään pois. Piste. Ei se asia muuksi muutu vaikka jokunen harhailisi kaupunkiin kuolemaan citypölhön nenän alle. Suurpedot tai poikkeukselliset joukkokuolemat ovat erikoisjuttuja, joita pitää ehkä tutkiakin. Tietty myös jos raato on niin iso, että ei omin voimin liiku, tarvitsee varmasti ammattiapua.
Ja kerrotko vielä, millaisella koulutuksella tai muulla asiantuntijuudella julistat tätä asiaasi? Kun kerran tiedät paremmin kuin Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja...
Maalaisjärki on usein paras asiantuntija. Elukoilla on tapana kuolla. Se on normaalia. Jos kuolemaan liittyy jotain epänormaalia, sitten voi miettiä ilmoittamista. Epänormaaliksi asiaa ei tee se, että havaitsija on elämänsä asunut neukkukuution vankina ja nähnyt eläinten kuolevan ainoastaan akvaariossa ja Avara Luonto -dokkareissa.
2/5. Huumoria on p*askasta revitty.
Jääköön tutkijoiden päätettäväksi onko turhaa vai ei. Jos raatoja pyydetään lähettämään ja itsellä sattuu olemaan mahdollisuus, niin mikä ettei.