Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelet jos varatut ovat ihastuneet toisiinsa ja toinen sanoo, että...
25.11.2019 |
... meillä on liian paljon menetettävää.
Puhuttiin molemminpuolisesta ihastuksesta yhdessä ja tämä toinen osapuoli sanoi noin.
Mitä ajatuksia herättää?
Oliko kohtelias tapa sanoa ei vai ajatteliko toinen että kun ei olisi perheitä eikä "menetettävää" niin voisi tehdä mitä vaan? Jäin vaan miettimään olinko sitten niin vähän kiinnostava vai liiankin kiinnostava?
Kaikenmoista sitä rakastuneena miettii ku ei vaan saa sitä toista mielestään. Koskaan.
Mullakin olisi ollut paljon menetettävää jos olisin perheeni menettänyt jonkun salasuhteen takia, mutta olisin sittenkin tainnut olla siihen valmis...
Kommentit (90)
Tuon sanoja ei halua mitään enempää ,koska hänellä on liikaa menetettävää, eikä halua vaarantaa perhettään. Olit väliaikaista viihdettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrankin jollakin on järki päässä eikä pilaa kahden perheen elämää pelkän panetuksen takia.
No, me ei kyllä pantu. Pussattiin vaan.
Silti musta tuntui, että ajatteli enemmän lapsiaan kuin vaimoaan. Mut sama kai se, jos ei niin ei.
ap
Ja musta tuntuu että kyse ei ollut mistään pelkästä panetuksesta. Olis varmaan halunnut parisuhteen mun kanssa, mutta ei halunnut rikkoa lasten kuvioita. Mut nää täysin mun kuvitelmia ja siks kiva kuulla muitakin ajatuksia.
Mulla on vieläkin ikävä ja olisi oikeastaan valmis rikkomaan parisuhteeni ja perheeni tuon miehen vuoksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli sen mittainen se. Ei halua menettää olemassa olevia asioitaan vuoksesi.
Eli olit keveä hairahdus, et mikään syvää luotaava rakkaus.
Ajattelen, että täytyy olla todella yksinkertainen, jos ei ymmärrä mitä tuo tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies olis ollut muhun hullun tavalla ihastunut niin olisi ollut valmis jättämään perheensä? Niinkö?
Mietin vaan kuinka helppo miehen on jättää perheensä ja lennosta alkaa viikko-viikko systeemiin? Kuinka moni sellaisen tekee rakkauden takia?
ap
Mitä jos kohdistaisit tuon kaiken energian omaan mieheesi ja perheeseesi? Mitä saisit sillä aikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että täytyy olla todella yksinkertainen, jos ei ymmärrä mitä tuo tarkoittaa.
Asiat on monimutkaisia silloin kun sattuu omalle kohdalle. Ulkopuolelta on helpompi nähdä itsekin toisten asiat.
Ehkä haluaisin kuulla että joku sanoisi että voihan mies olla vaikka kuinka ihastunut/rakastunut mutta ei halua lasten elämää, talousasioita tms sekoittaa. Olisi kiva kuulla noitakin perusteluja. Toisaalta, jos kuulen tarpeeksi monelta että oli vain kevyt ihastus, niin helpompi itsekin ajatella niin. Haen vaan ihmisten ajatuksia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jos mies olis ollut muhun hullun tavalla ihastunut niin olisi ollut valmis jättämään perheensä? Niinkö?
Mietin vaan kuinka helppo miehen on jättää perheensä ja lennosta alkaa viikko-viikko systeemiin? Kuinka moni sellaisen tekee rakkauden takia?
ap
Ero ei koskaan ole helppo juttu. Varsinkaan kun siihen liittyy lapsia. Liian moni vain on liikaa himojensa vietävissä eikä ajattele nenäänsä pidemmälle. Sitten tulee riitaisia eroja eikä kenelläkään ole kivaa. Sinun ihastuksesi on harvinaisen fiksu mies kun ei ole valmis uhraamaan perheensä hyvinvointia hetken huuman takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka ihastuisin kuinka hulluna johonkuhun, en vain olisi valmis luopumaan tästä kaikesta, mitä minulla on. Uskon että moni muukin ajattelee samoin. Rakkaus ei todellakaan voita kaikkea. Uusperhe on aina iso riski ja oma pettymys alkuperäisen perheen rikkomisesta ja kaikille tuotetusta tuskasta voi olla niin vaikea kestää, että vaikka kuinka ihanan uuden ihmisen löytäisi, ei vain halua ottaa sitä askelta.
Koeta sinäkin löytää kaikki se hyvä ja kaunis omasta elämästäsi ja anna ihastuksen haaltua ja unohtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että täytyy olla todella yksinkertainen, jos ei ymmärrä mitä tuo tarkoittaa.
Asiat on monimutkaisia silloin kun sattuu omalle kohdalle. Ulkopuolelta on helpompi nähdä itsekin toisten asiat.
Ehkä haluaisin kuulla että joku sanoisi että voihan mies olla vaikka kuinka ihastunut/rakastunut mutta ei halua lasten elämää, talousasioita tms sekoittaa. Olisi kiva kuulla noitakin perusteluja. Toisaalta, jos kuulen tarpeeksi monelta että oli vain kevyt ihastus, niin helpompi itsekin ajatella niin. Haen vaan ihmisten ajatuksia.
ap
Miksi meidän pitäisi valehdella sinulle? Sitähän se olisi, jos vakuuttelisimme sinulle tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kohdistaisit tuon kaiken energian omaan mieheesi ja perheeseesi? Mitä saisit sillä aikaan?
En pysty kohdistaa energiaa omaan perheeseen ja lapsiin. Toki välillä pystyn, mut välillä en. Oon ollut niin pitkään ihastunut (vuosia) että tää on vaan niin raskasta ja vie energiaa.
Kuulostaa hullulta, mutta jos et ole kokenut mitään menetyksiä rakkaudessa niin ehkä vaikea kuvitella.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kohdistaisit tuon kaiken energian omaan mieheesi ja perheeseesi? Mitä saisit sillä aikaan?
En pysty kohdistaa energiaa omaan perheeseen ja lapsiin. Toki välillä pystyn, mut välillä en. Oon ollut niin pitkään ihastunut (vuosia) että tää on vaan niin raskasta ja vie energiaa.
Kuulostaa hullulta, mutta jos et ole kokenut mitään menetyksiä rakkaudessa niin ehkä vaikea kuvitella.
ap
Ainut asia, mikä tässä kuulostaa hullulta, on se, että roikut perheessä, joka ei selvästi kiinnosta sinua pätkääkään. Sääliksi käy miestäsi ja lapsiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kohdistaisit tuon kaiken energian omaan mieheesi ja perheeseesi? Mitä saisit sillä aikaan?
En pysty kohdistaa energiaa omaan perheeseen ja lapsiin. Toki välillä pystyn, mut välillä en. Oon ollut niin pitkään ihastunut (vuosia) että tää on vaan niin raskasta ja vie energiaa.
Kuulostaa hullulta, mutta jos et ole kokenut mitään menetyksiä rakkaudessa niin ehkä vaikea kuvitella.
ap
Olen. Melkein kaikki on kokeneet. Itse laitan lapset kaiken edelle. Olen nähnyt mitä se lapsille tekee. Muuttaa persoonaa. Ja kun itselle ei anna sitä vaihtoehtoa että lähtisi, tulee panostettua omaan parisuhteeseen vähän enemmän. Ei ole mitään takeita siitä että jonkun ihastuksen kanssa edes sujuisi. Siinä voisi käydä niin että pari kuukautta ja huomaisikin että ei edes sovi yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies olis ollut muhun hullun tavalla ihastunut niin olisi ollut valmis jättämään perheensä? Niinkö?
Mietin vaan kuinka helppo miehen on jättää perheensä ja lennosta alkaa viikko-viikko systeemiin? Kuinka moni sellaisen tekee rakkauden takia?
ap
Ero ei koskaan ole helppo juttu. Varsinkaan kun siihen liittyy lapsia. Liian moni vain on liikaa himojensa vietävissä eikä ajattele nenäänsä pidemmälle. Sitten tulee riitaisia eroja eikä kenelläkään ole kivaa. Sinun ihastuksesi on harvinaisen fiksu mies kun ei ole valmis uhraamaan perheensä hyvinvointia hetken huuman takia.
Mä en ollut pelkästään himojeni vietävissä. Ajattelin kyllä asiaa tosi paljon pidemmälle. Ajattelen, että olisin ollut loppuelämäni onnellisempi sen miehen kanssa kuin kenenkään muu. Kukaan ei kiinnosta niin paljon. Kakkosena tulee oma mies ja muut miehet ei kiinnosta oikeastaan ollenkaan.
En tietenkään tiedä olisinko ollut loppuelämäni onnellisempi mutta intuitiivisesti tuntuu siltä että olisin.
Meidän välillä oli jotain sellaista mitä oman miehen kanssa ei ole ollut koskaan. Vaikka ei pantu eikä oltu valtavasti yhdessä tekemissä. Luulen vaan että sellaisen ihmisten tunnistaa jonka kanssa olisi hyvä elää ja niitä ei ole paljon tässä maailmassa. Siis niin, että sekä himoitsee sitä ihmistä että viihtyy sen kanssa.
Toki miehissä löytyy niitä joiden kanssa viihtyy tai joiden kanssa pystyisi ehkä kuvittelemaan sekstailevansa, mutta molemmat samassa paketissa on suuri harvinaisuus naiselle. Tai ainakin mulle sellaisia ihmisiä äärettömän vähän. Oma mies oli pitkään sellainen mutta ei enää 20 vuoden jälkeen. Kuvittelen, että tuon miehen kanssa olisin jaksanut loppuelämäni (40 vuotta?).
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies olis ollut muhun hullun tavalla ihastunut niin olisi ollut valmis jättämään perheensä? Niinkö?
Mietin vaan kuinka helppo miehen on jättää perheensä ja lennosta alkaa viikko-viikko systeemiin? Kuinka moni sellaisen tekee rakkauden takia?
ap
Ero ei koskaan ole helppo juttu. Varsinkaan kun siihen liittyy lapsia. Liian moni vain on liikaa himojensa vietävissä eikä ajattele nenäänsä pidemmälle. Sitten tulee riitaisia eroja eikä kenelläkään ole kivaa. Sinun ihastuksesi on harvinaisen fiksu mies kun ei ole valmis uhraamaan perheensä hyvinvointia hetken huuman takia.
Mä en ollut pelkästään himojeni vietävissä. Ajattelin kyllä asiaa tosi paljon pidemmälle. Ajattelen, että olisin ollut loppuelämäni onnellisempi sen miehen kanssa kuin kenenkään muu. Kukaan ei kiinnosta niin paljon. Kakkosena tulee oma mies ja muut miehet ei kiinnosta oikeastaan ollenkaan.
En tietenkään tiedä olisinko ollut loppuelämäni onnellisempi mutta intuitiivisesti tuntuu siltä että olisin.
Meidän välillä oli jotain sellaista mitä oman miehen kanssa ei ole ollut koskaan. Vaikka ei pantu eikä oltu valtavasti yhdessä tekemissä. Luulen vaan että sellaisen ihmisten tunnistaa jonka kanssa olisi hyvä elää ja niitä ei ole paljon tässä maailmassa. Siis niin, että sekä himoitsee sitä ihmistä että viihtyy sen kanssa.
Toki miehissä löytyy niitä joiden kanssa viihtyy tai joiden kanssa pystyisi ehkä kuvittelemaan sekstailevansa, mutta molemmat samassa paketissa on suuri harvinaisuus naiselle. Tai ainakin mulle sellaisia ihmisiä äärettömän vähän. Oma mies oli pitkään sellainen mutta ei enää 20 vuoden jälkeen. Kuvittelen, että tuon miehen kanssa olisin jaksanut loppuelämäni (40 vuotta?).
ap
Voi olla, mutta voi olla myös ja ehkä jopa todennäköisempää, että kuvittelet kaiken koska olet vain niin romantiikan nälässä.
Minun siskoni rikkoi perheensä ”täydellisen sielunkumppanin” takia, joka myös oli tahollaan naimisissa. Se oli rakkaus joka vei jalat alta ja järjen päästä.
Suhde kesti kolmisen vuotta, oli täynnä tuskaa ja draamaa, siskon lapset ovat minusta aivan traumatisoituneita. Lopulta tuo sielunkumppani palasi yhteen vaimonsa kanssa - hänkään ei kestänyt sitä painetta minkä perheen rikkominen lopullisesti olisi aiheuttanut.
Sisko eli sitten sinkkuäidin elämää muutaman vuoden. Lopulta meni yhteen ihan mukavan miehen kanssa.
Mutta koko ero oli maailman turhin eikä lasten elämää saa ehjäksi enää koskaan. Nyt on isän koti ja äidin koti ja puolisisaruksia ja vielä isän ja äidin nyksien eksätkin pakkaa ja aikatauluja sekoittamassa. Kauhea hullunmylly.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoittaa ettet ole niin tärkeä, että lähtisi rikkomaan perhettään vuoksesi.