Kertokaa kerrostaloasujat, mitä ihmettä te jyskytätte ja paiskotte pitkin seiniä ja lattioita?

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on varmaan todella erilainen tapa toimia, kun olen huomannut esim äitini olevan sellainen ihminen, joka kolistelee ja kopistaa todella paljon. Jos hän esim hakee jotain tavaraa kaapista niin saattaa pudottaa sieltä monta juttua ensin pois tai sitten muuten hakkaa niitä ovia auki ja kiinni. Sama juttu jos tiskaa astioita käsin tai muuten kerää astioita niin kauhea kolina ja kilinä. Hän on muutenkin sellainen ihminen, joka paljon kävelee edes takaisin ja tekee aina jotain.  Ei "osaa" sillä tavalla toimia hiljaa vaan aina tekee kaiken sillä omalla kovaäänisellä tavallaan. Tämä on helppo todistaa, kun aina kun käyn kotona niin herään edelleen aamuisin aina silloin, kun hänkin siihen kovaan meteliin sekä muistan kyllä nuorempana, kun oli se sama juttu. Isäni on myös samanlainen suurimmaksi osin ja hänkään ei osaa hiljaa toimia. Itse taas olen sellainen, että vältän todellakin kovia ääniä ja haluan itsekin toimia rauhallisesti ja hiljaa ihan jo itseni vuoksi. Emme kukaan asu kerrostalossa, mutta tuli silti mieleen, että oikeasti vanhempanikin varmaan ärsyttäisivät toimillaan monia. 

Omat vanhempani ovat samanlaisia, ja pahemmaksi menee mitä enemmän ikää tulee.

Toistaiseksi asuvat omakotitalossa, joten eivät voi olla kenenkään ketjuun kirjoittaneen naapureita. 

Kun astioita laitetaan tiskikoneeseen ja etenkin kun otetaan sieltä pois, niin voi jessus mikä kilinä ja pauke.  Sama meteli, kun puhtaat astiat laitetaan kaappeihin. Sitten vielä ihmettelevät, kun heillä tuppaa suht usein menemään astioita rikki. 

Ja sitten astiankone kiinni karmealla pamahduksella, samoin astiakaappien ovet.

Sama meteli kaikissa muissakin arkitoimissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liiallisen metelin määrittely on hankalaa. Nykyisin on paljon psyykesairaita,joilla on tiedostamaton pakkomielle tarkkailla ääniä ja he sitten voivat kokea normaalit elämisen äänet häiritsevinä. Kyllä se vain on niin, että jokaisen on joustettava. On opetettava itsensä sietämään naapureista tulevia ääniä ja naapurien on opeteltava muistamaan että naapureille kuuluu omat äänet ja elettävä niin hiljaa kuin suinkin voi.

Auttaisi paljon asiaa, jos asukkaat lukisivat talon järjestyssäännöt ja jos vaikka noudattaisi niitä.

Siellä on usein ihan hyvin sanottuna, miten se yhteiselämä talossa saadaan sujumaan ja kaikille käyväksi.

Usein unohdetaan sekin, ettei lasten leikkipaikalle saa koiria viedä, mutta kissasta kaikki muistuttaa kyllä.

Kotonaanhan saa tehdä pääasiassa kuten haluaa, mutta jos "harrastus" aiheuttaa melua, miksei asukas käytä kerhotilaa tai vie pihalla kiljuvaa jälkikasvuaan leikkipuistoon kiljumaan?

Olen eri mutta niinkuin täällä keskustelupalstalla huomaa, moni kuvittelee naapurien siirtelevän huonekalujaan esim. joka yö.

Se johtuu siitä just niinkuin joku sanoi, että se ääni ei välttämättä häiritse sen äänenvoimakkuuen takia vaan siksi ettei tiedä mikä se on ja mistä se tulee.

Näitä naapureita tuntuu olevan Suomessa jopa enemmän kuin oikeita häirikköjä. Ja varsin usein nämä koputtelee sitten luudalla tai hakkaa patteria, mikä itseasiassa nimenomaan on sitä häirintää. Ja kaikki vaam jonku lattialle vierineen kynän tai viikoittaisen imuroinnin tähden.

Minä en ainakaan KUVITELLUT yläkerran naapurin siirtelevän huonekalujaan joka yö ja myöhään illalla. Naapuri on eläkkeellä ja asunut n. 30 vuotta asunnossaan, varsinainen yökukkuja. Ei ole ikinä heittänyt mitään pois -> asunto oli ennen remonttia niin täynnä tavaraa, että sosiaaliviranomaisten piti auttaa asunnon tyhjennyksessä, jotta remontti onnistui. Hän joka ilta herättyään joutui raivaamaan tiensä muualle asuntoon ennen raivausta. Pois vietiin monta pakettiautollista ja hän ei enää rempan jälkeen muuttanut takaisin, koska "ei vaan enää tunnu kodilta".

Meillä on eteisessä liukuovilla varustettu vaatekaappi, jonka ovet jyrisevät liikkuessaan ja lopuksi oikeanpuolimmainen ovi on pakko pamauttaa voimalla, jotta menee kiinni. On tyylikäs ja käytännöllinen pienessä eteisessä kun kätkee sisäänsä lapsiperheen vaatekaaoksen. Onneksi asutaan omakotitalossa, tuo ääni varmasti kaikuisi koko kerrostalon läpi.

Jumppa? Eka jytkyn jytkyn,sitten pum,lentääkö kahvakuula seinään? Kuulostaa sille.Täl oli naapurinmuija joka eros ,olin viikon töistä väsy,pitkät työpäivät.. wiikonlopul sain nukkuu aamul pitempää,mitä vielä,?!yöl siin 1,30-2.30 kait raflast kotii tulivat kuulu muu jytkyjytky..eka kerran luulin et joku pyrkii asuntooni..otin puukengän koputin,äänehtikin joskus huus ko hyeena tai sikaa tapettas,gpisteeeseen tais osuu.

Lopetti kolinan ja paukkeen klo 22.00, jatkoi 5.45,,jes...

Hutkuhutkun kirjoitti:

Jumppa? Eka jytkyn jytkyn,sitten pum,lentääkö kahvakuula seinään? Kuulostaa sille.Täl oli naapurinmuija joka eros ,olin viikon töistä väsy,pitkät työpäivät.. wiikonlopul sain nukkuu aamul pitempää,mitä vielä,?!yöl siin 1,30-2.30 kait raflast kotii tulivat kuulu muu jytkyjytky..eka kerran luulin et joku pyrkii asuntooni..otin puukengän koputin,äänehtikin joskus huus ko hyeena tai sikaa tapettas,gpisteeeseen tais osuu.

No nyt on sekavaa settiä.

En ymmärrä, miksi toi yläkerran leidi on ruvennut pitämään ihme kolinaa,, kuulostaa soutlaitteelta, ja tömisemään, aikaisin aamusta ja myöhään illasta... Ennen oli rauhallinen

En muista.

Kaikenlaisia ääniä sitä on kuunneltu ja todistettu vuosien aikana. Ihmeellisimpiä ääniä on olleet sellaiset kilahdukset ja kolahdukset, kuin joitain kettinkejä pudoteltaisiin lattialle, tai kuin huonekaluja raahattaisiin eestaas. Moni muukin on sellaisia ääniä täällä ihmetellyt, mistä lie oikeasti tulevat.

Sitten on ihan selkeitä ja yksiselitteisiä, häiritseviä ääniä, kuten kännisen tappelun äänet (kauhein tapa herätä aamuyöllä, voin sanoa), koirien räksytys, kovaääninen musiikki ja möykkäbileet, vauvan koliikki-itku yökaudet, lasten iltavillijuoksu, kaikki töminä ja ovien paiskonta jne.

Luojan kiitos en enää asu kerrostalossa!

Vierailija kirjoitti:

Molemminpuolin asuu pikkulapsiperheitä, joista lähtee ihan järjetön meteli. Toisella puolella huutaa vauva nyt 1v putkeen jo, toisella puolella jylistää norsulauma ilmeisesti (en halua ees kuvitella miltä toi kuulostaa sen alakerran naapurissa).

Vastineeksi harrastamme mieheni kanssa kovaäänistä seksiä, josta lähtee sopivasti pauketta ja jyskettä takaisin näille.

Olisi ihan karmeaa asua teidän naapurinanne. Lapset kiljuu ja rymistää ja kaiken huipuksi joutuisi kuuntelemaan jotain nussimista.

Täällä naapuri paiskoo ulko-oveaan vartin väkein, varsinkin öisin. En ymmärrä miksi?

Minä en ymmärrö miksi kerrostaloja ei voisi olla erikseen meille rauhassa viihtyville, sitten mölyäville lapsiperheille omansa ja bilettäjille omat biletalonsa.

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta kommentoin silti ensimmäisillä sivuilla ihmetyksen aiheena ollutta "marmorikuulien heittelyä lattialle". Tuli vaan mieleen, että miltähän se mahtaa kuulostaa alakerrassa, kun heittelen koiralle nappuloita pitkin lattioita etsittäväksi... Koira tykkää, mutta pitääkin kysyä alakerran pojalta onko se hänestäkin kivaa.

Yli 60 vuotta kerrostalossa eikä juurikaan kokemuksia metelistä. Ylsi liivijengiläinen piti aamuyöstä bileitä josta ilmoitin isännöitsijälle sekä lastensuojeluun. Hiljeni sillä. Yksi ilmeisesti mielenterveysihminen käveli joka ilta samaan aikaan jumpsuttaen makkarista eteiseen ja takaisin muutaman kerran. Siinä kaikki kuudenkymmenen vuoden ajalta. Olen varmasti itse aiheuttanut nuorempana musiikin soittamisellani häiriötä. Kerrostaloon kuuluu äänet eikä kaikesta pidä häiriintyä. Jos häiriintyy ihmisten aiheuttamista äänistä, niin pitää muuttaa kauemmas ihmisistä.  

Motorisia häiriöitä. Riippuu asuinalueesta.

Vierailija kirjoitti:

No minä innostuin historychannelin forged in fire -ohjelmasta ja yksiössäni on nyt ahjo, prässi ja konevasara. Ja kai siitä alasimen päällä vasaroinnistakin jonkin verran ääntä lähtee. Tsori tästä.

Mulla on kanssa. Mukavaa aamutuimaan paukutella ja vasta sitten lähteä harrikalla rapun edestä töihin.

Opiskelin aikanaan heikosti rakennetussa 6-kerroksisessa internaatissa. Siellä kuului iltaisin jatkuva jyske, aivan kuin rautasänkyjä makaajineen olisi nostettu ylös ja pudotettu sitten lattiaan. Kun olin kerännyt tarpeeksi rohkeutta, tiedustelin asiaa vanhemmalta opiskelijalta. Hän vastasi minulle mielellään: "Ei se ole jyskytystä, vaan se on kommunikointia!"

Niin, kerrostaloilu on täyttä paskaa jos meinaa sellaista selvinpäin kestää. Minkäs teet.

Itse asun 1970-luvulla rakennetussa kerrostalossa, jossa tosiaan äänieristyksestä ei ole tietoakaan ja jossa on nyt onneksi tupakointikielto kaikissa asunnoissa, koska tupakansavu kulkeutuu sähköjohtojen käytäviä pitkin asunnosta toiseen (ei, en liioittele, tämä ihan oikeasti on tilanne), mutta se miksi tässä yhä viihdyn on se homeettomuus. Ette uskoisikaan miten monessa rakennuksessa homealtistunut ihminen saa oireita vaikka mitään ei virallisesti todettaisikaan.

Mutta juu, eniten olen ihmetellyt sellaista ääntä yläkerran naapurilta, jota voisi kuvitella tulevan jos keilapallo rullaa pitkin puulattiaa. Tiedän asunnossa kuitenkin olevan samanlainen muovimattopäällysteinen betonilattia kuin omassani. Ja ei siis raahaamisääni vaan nimenomaan rullaamisääni.

Aamuherätys klo 5:00, kun hämärässä koittaa hoitaa aamutoimensa herättämättä muita, juuri silloin onnistuu potkaisemaan/kaatamaan jotain kumoon :-( Hampaat ja muut kriitiset paikat on myös pakko pestä (ei kokovartalosuihkua) ja vessa vetää.

Yritän siis toimia hiljaa, mutta joskus jotain kolahtaa. Pyydän anteeksi aiheuttamaani häiriötä ennen klo 6:30, jolloin suljen kotioven - mahdollisimman hiljaa...