Mikä asia on sinua eniten yllättänyt viiden vuoden sisällä?
Tai onko ollut jokin asia mikä menikin todella hienosti mutta ihmetytti silti kovasti?
Kommentit (51)
Se, miten paljon mulla on munaa, vaikka jonkin verran tiesinkin olevan.
Työpaikan vaihto. Ensinnäkään en olisi ikinä uskonut joutuvani yt:n kohteeksi. Olin todella huolissani, miten 45-vuotias, koko työuransa samassa firmassa töissä ollut löytää uuden työpaikan.
Hämmästys oli suuri, kun 15 hakemuksesta pääsin kuusi kertaa haastatteluun ja sain kaksi työpaikkaa. Kolmannesta vielä soitettiin muutaman kuukauden päästä perään.
Maailman mittakaavassa eniten on yllättänyt Trumpin valinta presidentiksi ja ettei maailma ja talous mennytkään sen takia sekaisin, kuten vihervasemmisto, Yle ja Hesari väittivät.
Kyllä se on Trump. Mua ei helposti yllätetä mutta twilight zone....
Minä olen yllättynyt itsestäni. Luulin tai enneminkin ajattelin pitkän etten voi yllättää itseäni.
Mutta nyt ihan todella lyhyen ajan sisällä olen huomannut että - hei voinhan minä yllättää ja ylittää
itseni aina kun vain päätän niin tehdä. Se ei loppujen lopuksi vaadi mitään muuta kuin uskallusta. Kiitos kuuluu eräälle naiselle.
Vaikken mikään kardashian olekaan niin olen yllättynyt miten vaikeaa tavallisen 40+ naisen on löytää kumppani.
En teidä mutta yksi yllättävimpiä on se, että Perussuomalsiet ovat Suomen suosituin puolue.
Se, että siitä on pian viisi vuotta kun viimeksi harrastin seksiä kumppanin kanssa. - Ja vaikka toisinaan on syyhynnyt, niin oikeastaan melkeinpä hämmästyttävän vähän.
Päättäjien kyvyttömyys ja haluttomuus ja voimattomuus iPakolaisasiassa. Tämä oikeasti järkytti perusturvallisuuden tunnettani. Tiesin kaiken vatsallani ennakkoon.
demarien arvopohja
.
.
.
.
.
.
.
.
not
Se, että olen edelleen rakastunut yhteen mieheen, vaikka luulin päässeeni hänestä yli kauan sitten. Asian tajuaminen aiheutti hirveän järkytyksen ja kriisin.
Niin tajuton rakastuminen ettei mitään järkeä. Erään asian kadottaminen ja löytäminen, luulin jo etten koskaan löytäisi.
Privaattielämässä se, että kypsällä iällä sain hankittua uuden ammatin ja pääsin naimisiin. Yhteiskunnallisesti se, että ilmastonmuutoksen torjunta on näinkin nopeasti alkanut näkymään laeissa ja kansalaisten asenteissa.
Se, että silloin kun eksyn ihmisten ilmoille niin jostain syystä olen ihan haluttua seuraa. Näin ei todellakaan ole ollut oikeastaan koskaan ennen, olen aina ollut se hylkiö joka ei oikein kelpaa kaveriksi tai mihinkään porukoihin. Se on minulle suht ahdistava kokemus aina kun menee jonnekin missä on "paljon" ihmisiä, niin joku tulee juttelemaan ja kyselemään kaikkea. Tai silloin kun vielä opiskelin ja porukka hakeutui usein seuraani. Ei sellainen ihminen, joka on aina joutunut olemaan enempivähempi yksin osaa olla normaali tuollaisissa tilanteissa. Se on hämmentävää kun asiat meneekin ihan päälaelleen. Omalla tavallaan se on ihan kivaa ja imartelevaa, mutta ihan helsvetin ahdistavaa. Ja kun en oikeastaan edes kaipaa mitään seuraa yms.
Terveisin Naispelko26
Vierailija kirjoitti:
Päättäjien kyvyttömyys ja haluttomuus ja voimattomuus iPakolaisasiassa. Tämä oikeasti järkytti perusturvallisuuden tunnettani. Tiesin kaiken vatsallani ennakkoon.
Herkkyys ja pelokkuus on niin epämiehekästä. Voimia kuitenkin.
Loppu hyvin kaikki hyvin.