Lue keskustelun säännöt.
Työnväenluokkaisesta perheestä oleva, yritätkö peittää taustasi yliopistomaailmassa
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
monesti tulee kerrottua valkoisia valheita ja ihan suoriakin valheita tähän teemaan liittyen. In order to be successful one must protect the image of success.
Miksi loppuosa piti kirjoittaa englanniksi? Saman voi helposti ilmaista suomeksi ilman, että ajatus kärsii mitenkään. Noloa.
Lienee launaus jostain. Ainakin American Beautyssa oli sama fraasi.
Totta kai se on lainaus. Sitaatit kuitenkin suomennetaan silloin, kun se helposti onnistuu. Nykyään, kun kaikki osaavat englantia, sillä päteminen antaa vain nolon kuvan. Lainaus kuulostaa jonkun puolivillaisen motivaatiopuhujan lausahdukselta ja vie ajatukset pikemminkin bisnes- kuin yliopistomaailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työväenluokkaisuus sinänsä ei hävetä. Mutta työttömyys kyllä. En koe myöskään asiakseni kertoa asiasta toisten puolesta, joten yleensä kierrän vastauksen jollakin tavalla
Vierailija kirjoitti:
Missä yliopistossa/tiedekunnassa toisten vanhempien koulutuksesta kysellään? Opiskelin itse TKK:lla teknillistä fysiikkaa, eikä minulta kukaan koskaan kysynyt vanhempieni ammattia tai koulutusta. Eikä minulla ole hajuakaan suurimmasta osasta opiskelukavereitteni vanhemmista. Niillä harvoilla, joista tiedän, vanhemmat olivat yleensä maanviljelijöitä, ja tämä tuli esiin siitä, kun opiskelukaveri itse toi keskustelussa esiin maanviljelijän hankalan tilanteen nyky-Suomessa.
Ei meillä myöskään erottuneet mitkään rikkaiden perheiden vesat. Suurin osa otti opintolainaa ja asui Teekkarikylän solukämpässä. Ei siinä kenenkään elämäntapa poikennut näyttävästi muista. Vasta opintojen jälkeen Talouselämää lukiessani minulle selvisi, että yksi kurssikaverini oli yhdestä Suomen rikkaimmista perheistä. Ei sitä huomannut opiskeluaikana mistään.
Villi arvaukseni on naisvaltaisilla, ei-kokeellisilla tieteenaloilla.
Silloin, kun minä opiskelin yliopistolla, niin kyllä ainakin meidän porukassa oli ihan kaikenlaisista lähtökohdista olevia eikä kukaan kysellyt tai mitenkään halveksittu... Tosi on, että esimerkiksi lääketieteellisessä suurin osa on niitä, joiden molemmat tai jompi kumpi vanhemmista ovat lääkäreitä tai joitain akateemisia. Sama se on oikkiksessakin.
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokkaisuus sinänsä ei hävetä. Mutta työttömyys kyllä. En koe myöskään asiakseni kertoa asiasta toisten puolesta, joten yleensä kierrän vastauksen jollakin tavalla
Miksi se työttömyys hävettää? Vai onko häpeällisempää olla työtön duunari, kuin vaikka työtön akateeminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä yliopistossa/tiedekunnassa toisten vanhempien koulutuksesta kysellään? Opiskelin itse TKK:lla teknillistä fysiikkaa, eikä minulta kukaan koskaan kysynyt vanhempieni ammattia tai koulutusta. Eikä minulla ole hajuakaan suurimmasta osasta opiskelukavereitteni vanhemmista. Niillä harvoilla, joista tiedän, vanhemmat olivat yleensä maanviljelijöitä, ja tämä tuli esiin siitä, kun opiskelukaveri itse toi keskustelussa esiin maanviljelijän hankalan tilanteen nyky-Suomessa.
Ei meillä myöskään erottuneet mitkään rikkaiden perheiden vesat. Suurin osa otti opintolainaa ja asui Teekkarikylän solukämpässä. Ei siinä kenenkään elämäntapa poikennut näyttävästi muista. Vasta opintojen jälkeen Talouselämää lukiessani minulle selvisi, että yksi kurssikaverini oli yhdestä Suomen rikkaimmista perheistä. Ei sitä huomannut opiskeluaikana mistään.
Näin luulen oman poikanikin kohdalla olleen opiskeluaikana. Tuskin nuorta miestä kiinnosti teekkarikavereiden kanssa puhua äidistään tai isästään, mielenkiintoisempiakin puheenaiheita on. Silti en usko hetkeäkään, että poikani häpeäisi lähäriäitiään. Jos häpeäisi, kokisin, että olen epäonnistunut kasvatuksessani siltä osin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Mua ihmetyttää miten joku on voinut valmistua yliopistosta eikä ymmärrä tätä asiaa eikä edes tunnista sitä kun se puetaan sanoiksi. Eikö sua ole vaan otettu piireihin, vai opiskelitko jossain hippiohjelmassa tai maakuntayliopistossa? Aika suoraa puhetta saa tottua kuulemaan, vaikka ei just vanhempien ammattien kyselyn muodossa. Paljon pahemmassa yleensä. Ja tietenkin iso osa sanotaan muuten kuin ääneen, mahdollistaen sen että samat ihmiset yhtä aikaa uskovat luokkaerottelun kadonneen Suomesta ja samalla omistavat koko elämänsä siinä kiipimiselle ja sen pönkittämiselle.
Ja joo, eipä se yliopistokoulutus kummoisesti sivistä ja olen ihmeissäni ettet tätäkään tiennyt. Vaikka se on musta erikoista, että niin moni nimenomaan korkeakoulutettu on saatu uskomaan, että Suomesta olisi jossain vaiheessa kadonnut yhteiskuntaluokat.
"Hippiohjelma tai maakuntayliopisto"? Helsinki on ilmeisesti maailman napa ja ilmeisesti kauppis myös, vaikka tunnenkin liudan tavistaustaisia ekonomeja.
Minä olin sekä maakuntayliopistossa että hippiohjelmassa ja sain paljon hyviä ystäviä joiden kanssa tietenkin keskusteltiin vanhempien ammateista ja oltiin sen jälkeen ihan normaalisti. Kaikenlaisista taustoista tultiin, useimmat taviskodeista, köyhistäkin ja sinne sosiologian laitokselle tiedoksi että me olimme ne piirit. Nyt varmaan olet pettynyt, kai defenssisi pitävät?
Työllistyminen myöhemmin oli sukupuolesta mutta myös sattumasta kiinni.
Niin, sinä olit maakuntayliopistossa ja hippiohjelmassa. Tuolla varmasti oli erilaista kuin kunnon yliopistossa toisilla aloilla, joissa kaikkien muiden vanhemmat olivat koulutettuja, ainakin lukion käyneitä.
Ja mikähän se kunnon yliopisto on, anna tulla? Pääsin itse haussa myös Helsinkiin mutta en mennyt ja eivät ne pisterajat merkittävästi vaihdelleet. Väitätkö siis, että maakunnissa ei ole akateemisia perheitä vai että ei ole näiden lapsia opiskelemassa ja he eivät voisi opiskella muuallakin? Väitätkö myös rivien välistä että hippialoilla jonne muuten on vaikea päästä ja joita et kykene määrittelemään, on erityisesti prolejen lapsia ja ei-hippialoilla ei? Miksi tosiasiat eivät tue tätä? Lukion käynyt on mielestäsi "koulutettu"?
Noilla älynlahjoilla ja tuolla luetunymmärtämisellä ihmettelen että olet ylipäätään suorittanut lukion. Taitaa olla ElämäM yLiopisto tämä oikea yliopisto.
t. Hippi akateemisesta perheestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Mua ihmetyttää miten joku on voinut valmistua yliopistosta eikä ymmärrä tätä asiaa eikä edes tunnista sitä kun se puetaan sanoiksi. Eikö sua ole vaan otettu piireihin, vai opiskelitko jossain hippiohjelmassa tai maakuntayliopistossa? Aika suoraa puhetta saa tottua kuulemaan, vaikka ei just vanhempien ammattien kyselyn muodossa. Paljon pahemmassa yleensä. Ja tietenkin iso osa sanotaan muuten kuin ääneen, mahdollistaen sen että samat ihmiset yhtä aikaa uskovat luokkaerottelun kadonneen Suomesta ja samalla omistavat koko elämänsä siinä kiipimiselle ja sen pönkittämiselle.
Ja joo, eipä se yliopistokoulutus kummoisesti sivistä ja olen ihmeissäni ettet tätäkään tiennyt. Vaikka se on musta erikoista, että niin moni nimenomaan korkeakoulutettu on saatu uskomaan, että Suomesta olisi jossain vaiheessa kadonnut yhteiskuntaluokat.
"Hippiohjelma tai maakuntayliopisto"? Helsinki on ilmeisesti maailman napa ja ilmeisesti kauppis myös, vaikka tunnenkin liudan tavistaustaisia ekonomeja.
Minä olin sekä maakuntayliopistossa että hippiohjelmassa ja sain paljon hyviä ystäviä joiden kanssa tietenkin keskusteltiin vanhempien ammateista ja oltiin sen jälkeen ihan normaalisti. Kaikenlaisista taustoista tultiin, useimmat taviskodeista, köyhistäkin ja sinne sosiologian laitokselle tiedoksi että me olimme ne piirit. Nyt varmaan olet pettynyt, kai defenssisi pitävät?
Työllistyminen myöhemmin oli sukupuolesta mutta myös sattumasta kiinni.
Niin, sinä olit maakuntayliopistossa ja hippiohjelmassa. Tuolla varmasti oli erilaista kuin kunnon yliopistossa toisilla aloilla, joissa kaikkien muiden vanhemmat olivat koulutettuja, ainakin lukion käyneitä.
Ja mikähän se kunnon yliopisto on, anna tulla? Pääsin itse haussa myös Helsinkiin mutta en mennyt ja eivät ne pisterajat merkittävästi vaihdelleet. Väitätkö siis, että maakunnissa ei ole akateemisia perheitä vai että ei ole näiden lapsia opiskelemassa ja he eivät voisi opiskella muuallakin? Väitätkö myös rivien välistä että hippialoilla jonne muuten on vaikea päästä ja joita et kykene määrittelemään, on erityisesti prolejen lapsia ja ei-hippialoilla ei? Miksi tosiasiat eivät tue tätä? Lukion käynyt on mielestäsi "koulutettu"?
Noilla älynlahjoilla ja tuolla luetunymmärtämisellä ihmettelen että olet ylipäätään suorittanut lukion. Taitaa olla ElämäM yLiopisto tämä oikea yliopisto.
t. Hippi akateemisesta perheestä
Et selvästikään tajua, kuinka erilaisista maailmoista tulemme. Kirjoitat "koulutettu", lukiokoulutuksesta puhuttaessa. Ymmärrätkö, että meidän suvussa lukiokoulutus tarkoittaa korkeaa koulutusta, suorastaan "herraa"? Sinulle se ei ole mitään. Huomaatko eron? Jos lukio ei ole mitään, niin mitä on kansakoulu?
Miksi puhut pisterajoista eli yliopistojen kohdalla? Luuletko, että ei-akateemisista perheistä tulevat olisivat oikeasti huonompia taidoiltaan? Ero on usein motivaatiossa ja itseluottamuksessa. Mitä haluaa, mihin uskoo kykenevänsä.
Vierailija kirjoitti:
Missä yliopistossa/tiedekunnassa toisten vanhempien koulutuksesta kysellään? Opiskelin itse TKK:lla teknillistä fysiikkaa, eikä minulta kukaan koskaan kysynyt vanhempieni ammattia tai koulutusta. Eikä minulla ole hajuakaan suurimmasta osasta opiskelukavereitteni vanhemmista. Niillä harvoilla, joista tiedän, vanhemmat olivat yleensä maanviljelijöitä, ja tämä tuli esiin siitä, kun opiskelukaveri itse toi keskustelussa esiin maanviljelijän hankalan tilanteen nyky-Suomessa.
Ei meillä myöskään erottuneet mitkään rikkaiden perheiden vesat. Suurin osa otti opintolainaa ja asui Teekkarikylän solukämpässä. Ei siinä kenenkään elämäntapa poikennut näyttävästi muista. Vasta opintojen jälkeen Talouselämää lukiessani minulle selvisi, että yksi kurssikaverini oli yhdestä Suomen rikkaimmista perheistä. Ei sitä huomannut opiskeluaikana mistään.
Mikä oli oma taustasi? Oma tausta vaikuttaa nimittäin paljon siihen, mitä ylipäätään huomaa.
Hyvä esimerkki tuosta on, kun kerran töissä tuli käymään kolmen hengen delegaatio firmasta, jota en tuntenut entuudestaan. Kaikki aikalailla samanikäisiä. Kaksi heistä kyseli hieman enemmän ja katseli paikkoja ikäänkuin niitä tarkastaisivat, kaiketi osoittaakseen pätevyyttään.
Yksi kierteli hieman rauhallisen verkkaisesti, mutta kehonkieleltään rennon itsevarmana. Katsoin kenkiä. Jaahas, hyväkuntoiset sirot chelsea-saappaat, ei mitkään yhden talven halppikset vaan lähes varmasti brittiläistä tekoa. Ja samassa oivalsin heti, että kyseessä oli porukan sugar daddy. Myöhemmin sain porukan käyntikortit ja hienojen tutkintojen sijaan hänen kortissa vain nimi, jonka päälle oli kirjoitettu lyijykynällä lempinimi (tiedättehän suomenruotsalaiset). Hän todella oli yksi lafkan pääomistajista.
Mistäkö tuollaiset huomaa? Siitä kun omassa perhepiirissä on pörssiklubin jäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Mua ihmetyttää miten joku on voinut valmistua yliopistosta eikä ymmärrä tätä asiaa eikä edes tunnista sitä kun se puetaan sanoiksi. Eikö sua ole vaan otettu piireihin, vai opiskelitko jossain hippiohjelmassa tai maakuntayliopistossa? Aika suoraa puhetta saa tottua kuulemaan, vaikka ei just vanhempien ammattien kyselyn muodossa. Paljon pahemmassa yleensä. Ja tietenkin iso osa sanotaan muuten kuin ääneen, mahdollistaen sen että samat ihmiset yhtä aikaa uskovat luokkaerottelun kadonneen Suomesta ja samalla omistavat koko elämänsä siinä kiipimiselle ja sen pönkittämiselle.
Ja joo, eipä se yliopistokoulutus kummoisesti sivistä ja olen ihmeissäni ettet tätäkään tiennyt. Vaikka se on musta erikoista, että niin moni nimenomaan korkeakoulutettu on saatu uskomaan, että Suomesta olisi jossain vaiheessa kadonnut yhteiskuntaluokat.
"Hippiohjelma tai maakuntayliopisto"? Helsinki on ilmeisesti maailman napa ja ilmeisesti kauppis myös, vaikka tunnenkin liudan tavistaustaisia ekonomeja.
Minä olin sekä maakuntayliopistossa että hippiohjelmassa ja sain paljon hyviä ystäviä joiden kanssa tietenkin keskusteltiin vanhempien ammateista ja oltiin sen jälkeen ihan normaalisti. Kaikenlaisista taustoista tultiin, useimmat taviskodeista, köyhistäkin ja sinne sosiologian laitokselle tiedoksi että me olimme ne piirit. Nyt varmaan olet pettynyt, kai defenssisi pitävät?
Työllistyminen myöhemmin oli sukupuolesta mutta myös sattumasta kiinni.
Niin, sinä olit maakuntayliopistossa ja hippiohjelmassa. Tuolla varmasti oli erilaista kuin kunnon yliopistossa toisilla aloilla, joissa kaikkien muiden vanhemmat olivat koulutettuja, ainakin lukion käyneitä.
Ja mikähän se kunnon yliopisto on, anna tulla? Pääsin itse haussa myös Helsinkiin mutta en mennyt ja eivät ne pisterajat merkittävästi vaihdelleet. Väitätkö siis, että maakunnissa ei ole akateemisia perheitä vai että ei ole näiden lapsia opiskelemassa ja he eivät voisi opiskella muuallakin? Väitätkö myös rivien välistä että hippialoilla jonne muuten on vaikea päästä ja joita et kykene määrittelemään, on erityisesti prolejen lapsia ja ei-hippialoilla ei? Miksi tosiasiat eivät tue tätä? Lukion käynyt on mielestäsi "koulutettu"?
Noilla älynlahjoilla ja tuolla luetunymmärtämisellä ihmettelen että olet ylipäätään suorittanut lukion. Taitaa olla ElämäM yLiopisto tämä oikea yliopisto.
t. Hippi akateemisesta perheestä
Ensinnäkin, maaseutuyliopistossa on todella paljon vähemmän akateemisia perinteitä.
Toisekseen akateemisen perheen hipit ovat yleensä niitä, jotka ehtaan buddenbrook-tyyliin ajavat vanhempien kovalla työllä ansaitun aseman alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yleensä ainakaan tyrkyttämässä tietoa taustastani, koska se on epätavallinen: äiti akateemisesta suvusta ja isällä sukulaisineen ei oikein mitään koulutusta. Tuo kysely vanhempien ammateista tuli tutuksi opiskeluaikana, vaikkei sitä nyt koko ajan joku ollut kysymässä. Erikoista uteluissa oli se, että kyselijät olivat olevinaan niin vasemmistolaisia mutta silti väheksyivät työläistaustaisia ihmisiä ihan avoimesti.
Tämän muuten olen minäkin pistänyt merkille! Ollaan vihervasemmistoa ja niin muka maailmanparantajia ja suvaitsevaisia, mutta kuitenkin halveksutaan vähemmän koulutettuja duunareita. Eivät todellakaan kaikki tällaisia ole, mutta osa.
Tämä. Olen itse patamusta porvari, mutta olen aina arvostanut korkealle kaikenlaisia ammatteja. Minun ei kuitenkaan tarvitse valehdella, että ammatit olisivat yhtä haastavia tai ihmiset olisivat yhtä kyvykkäitä. Pointti on, että kukin tekee kykyjensä mukaan.
Tätä vihervasemmistolaiset eivät yleensä tajua. Heille suurin ideaali tuntuu olevan joku mensakelpoinen tyyppi, joka pitkällisen humukoulutuksen jälkeen downshiftaamaan johonkin järjestöhommaan, joka kuormittaa ehkä prosentin kyseisen henkilön potentiaalista. Samaan aikaan heille suurin häpeä on rehellisesti viikosta toiseen hommaansa tekevä roskakuski tai lähihoitaja, joilta ei löydy takataskusta kuutta L:ää tai yliopistotutkintoa, jolla brassailla. Puhuvatkin heille kuin lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä päivänä akateemisen perheen lapsi pärjää kaikilla luokka-asteilla koulussa selvästi paremmin kuin kouluttamattoman perheen lapsi. Kyse ei ole siitä, että heidän lapsensa olisi jotenkin fiksumpi, vaan siitä, että akateemiset vanhemmat yleensä paneutuvat lapsensa koulujuttuihin, proleperheessä koulua saatetaan pitää lapsen omana juttuna, johon ei puututa. Akateeminen perhe sitten ohjaa lastaan shopaten jo päiväkodista alkaen parempiin yksikköihin, parempiin ryhmiin, hankkii akateemisia taitoja tukevat harrastukset lapselle ja näin akateeminen lapsi säntää yliopistoon selkeästi useammin kuin proleperheen lapsi. Myös yliopistolla akateeminen perhe osaa tukea lastaan eteenpäin, auttaa valitsemaan hyödylliset yhdistelmät ja auttaa uraa tukeviin työpaikkoihin. Samaan aikaan se proleperheen lapsi jutaa edelleen jakomäessä käyden ammattikoulua, kun se jätettiin selviämään yksin ja kaveritkin on siellä ammattikoulussa.
Ja mitä tulee siihen, että en lappeenrannan teknillisessä huomannut yhtään mitään luokkaeroa. No etpä varmaan. Kun ne teknilliset alat ovat juurikin niitä ensimmäisen polven akateemisia aloja kun pitää päästä rahoille nopeaan. Ja etenkin vielä maakuntayliopistoissa. Olen itse suorittanut tutkinnot sekä Helsingissä että Kuopiossa ja kyllähän se Kuopion yliopistotouhu on aivan toista maata kuin Helsingissä. Se on koulu, ei ole akateemisia traditioita eikä akateemista atmosfääriä pätkääkään.
Olisin halunnut pyrkiä lukion jälkeen v1981 Tampereen yliopistoon opiskelemaan. Pohjanmaalaisessa maalaiskylissä lepäsi kuitenkin Varma Tieto, että ko oppilaitoksessa on vain kommunisteja sekä jtn vasemmistolaisia ja opetus siten huonoa eikä sieltä käytynä saa mistään töitä. Tai menee jotenkin pilalle. Olin 18v enkä paljon kotiseudulta poistunut koskaan joten uskoin aidan tietty enkä sinne pyrkinyt. Tiedä, minkälaista hapatusta olisi aivopesty minuunkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyajan nuoria harvemmin kiinnostaa muiden asiat, esim. toisten vanhempien ammatit. Toki kyllä joskus yliopistossakin tuli kavereiden kanssa puhetta myös vanhemmista. Hieman yritin tosin peitellä, koska lähes kaikilla muilla oli maisterivanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä yliopistossa/tiedekunnassa toisten vanhempien koulutuksesta kysellään? Opiskelin itse TKK:lla teknillistä fysiikkaa, eikä minulta kukaan koskaan kysynyt vanhempieni ammattia tai koulutusta. Eikä minulla ole hajuakaan suurimmasta osasta opiskelukavereitteni vanhemmista. Niillä harvoilla, joista tiedän, vanhemmat olivat yleensä maanviljelijöitä, ja tämä tuli esiin siitä, kun opiskelukaveri itse toi keskustelussa esiin maanviljelijän hankalan tilanteen nyky-Suomessa.
Ei meillä myöskään erottuneet mitkään rikkaiden perheiden vesat. Suurin osa otti opintolainaa ja asui Teekkarikylän solukämpässä. Ei siinä kenenkään elämäntapa poikennut näyttävästi muista. Vasta opintojen jälkeen Talouselämää lukiessani minulle selvisi, että yksi kurssikaverini oli yhdestä Suomen rikkaimmista perheistä. Ei sitä huomannut opiskeluaikana mistään.
Mikä oli oma taustasi? Oma tausta vaikuttaa nimittäin paljon siihen, mitä ylipäätään huomaa..
Olin köyhästä perheestä, joka asui suurimman osan lapsuuttani vuokrakolmiossa (meitä siis asui siellä kuusi) ja jossa oli ainainen rahapula. Vanhemmillani oli kuitenkin yliopistokoulutus, ja kotonani luettiin paljon ja kuunneltiin joka päivä klassista musiikkia, vaikka kodin ainoa äänentoistolaite oli matkaradiokasettinauhuri. (Joo, meillä ei ollut edes TV:tä).
Voi toki olla, että en tunnistanut jonkun opiskelukaverin mahdollisia merkkivaatteita. Mutta en ikinä huomannut kenenkään kiinnittävän huomiota kenenkään vaatteisiin.
Se TKK:lla opiskellut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yleensä ainakaan tyrkyttämässä tietoa taustastani, koska se on epätavallinen: äiti akateemisesta suvusta ja isällä sukulaisineen ei oikein mitään koulutusta. Tuo kysely vanhempien ammateista tuli tutuksi opiskeluaikana, vaikkei sitä nyt koko ajan joku ollut kysymässä. Erikoista uteluissa oli se, että kyselijät olivat olevinaan niin vasemmistolaisia mutta silti väheksyivät työläistaustaisia ihmisiä ihan avoimesti.
Tämän muuten olen minäkin pistänyt merkille! Ollaan vihervasemmistoa ja niin muka maailmanparantajia ja suvaitsevaisia, mutta kuitenkin halveksutaan vähemmän koulutettuja duunareita. Eivät todellakaan kaikki tällaisia ole, mutta osa.
Tämä. Olen itse patamusta porvari, mutta olen aina arvostanut korkealle kaikenlaisia ammatteja. Minun ei kuitenkaan tarvitse valehdella, että ammatit olisivat yhtä haastavia tai ihmiset olisivat yhtä kyvykkäitä. Pointti on, että kukin tekee kykyjensä mukaan.
Tätä vihervasemmistolaiset eivät yleensä tajua. Heille suurin ideaali tuntuu olevan joku mensakelpoinen tyyppi, joka pitkällisen humukoulutuksen jälkeen downshiftaamaan johonkin järjestöhommaan, joka kuormittaa ehkä prosentin kyseisen henkilön potentiaalista. Samaan aikaan heille suurin häpeä on rehellisesti viikosta toiseen hommaansa tekevä roskakuski tai lähihoitaja, joilta ei löydy takataskusta kuutta L:ää tai yliopistotutkintoa, jolla brassailla. Puhuvatkin heille kuin lapsille.
Sen näkee jo päältäpäin milloin on kyseessä tällainen tekopyhyyden ilmentymä. Eletään niin ekologisesti, kuin suinkin ja nyyhkytetään epäreilua maailmaa, kuinka kaikilla ei ole samanlaisia lähtökohtia ja kuinka jokainen ihminen on arvokas ja ansaitsee tulla arvostetuksi esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Samalla kuitenkin heidän silmissään amispohjainen duunari ei ole yhtään mitään. Pidetään tyhmänä eikä ole yhteistä säveltä, kun älykkyys ei yllä sinne heidän arvon humanistihihhulien tasolle. Harvoin heidän porukassa pyörii mitään amistyyppejä.
En edes ymmärrä kysymystä tai sitä, millaisissa tilanteissa tällaiseen tulisi tarvetta. Eli en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole yleensä ainakaan tyrkyttämässä tietoa taustastani, koska se on epätavallinen: äiti akateemisesta suvusta ja isällä sukulaisineen ei oikein mitään koulutusta. Tuo kysely vanhempien ammateista tuli tutuksi opiskeluaikana, vaikkei sitä nyt koko ajan joku ollut kysymässä. Erikoista uteluissa oli se, että kyselijät olivat olevinaan niin vasemmistolaisia mutta silti väheksyivät työläistaustaisia ihmisiä ihan avoimesti.
Tämän muuten olen minäkin pistänyt merkille! Ollaan vihervasemmistoa ja niin muka maailmanparantajia ja suvaitsevaisia, mutta kuitenkin halveksutaan vähemmän koulutettuja duunareita. Eivät todellakaan kaikki tällaisia ole, mutta osa.
Tämä. Olen itse patamusta porvari, mutta olen aina arvostanut korkealle kaikenlaisia ammatteja. Minun ei kuitenkaan tarvitse valehdella, että ammatit olisivat yhtä haastavia tai ihmiset olisivat yhtä kyvykkäitä. Pointti on, että kukin tekee kykyjensä mukaan.
Tätä vihervasemmistolaiset eivät yleensä tajua. Heille suurin ideaali tuntuu olevan joku mensakelpoinen tyyppi, joka pitkällisen humukoulutuksen jälkeen downshiftaamaan johonkin järjestöhommaan, joka kuormittaa ehkä prosentin kyseisen henkilön potentiaalista. Samaan aikaan heille suurin häpeä on rehellisesti viikosta toiseen hommaansa tekevä roskakuski tai lähihoitaja, joilta ei löydy takataskusta kuutta L:ää tai yliopistotutkintoa, jolla brassailla. Puhuvatkin heille kuin lapsille.
Se että kukin "tekee kykyjensä mukaan" ei toteudu nykymaailmassa. Erilaiset hyväveli-järjestelmät ja suhteet ja sattumakin vaikuttavat menestymisessä. On paljon ihmisiä joita aliarvioidaan ja jotka tekevät huomattavasti "helpompaa" työtä kuin mihin heillä olisi oikeasti kykyjä. Nyky-yhteiskunnassa muut ihmiset usein "määrittävät" toisten kyvyt erilaisten hyväveli-järjestöjen, naamakertoimen ja henkilökohtaisten kemioiden mukaan. Kaikille ei anneta mahdollisuuttakaan osoittaa kykyjään.
Työläistaustahan on etu. Tietää enemmän ja kaikesta kaiken ylipiston ihmeellisessä maailmassa.
Tämän muuten olen minäkin pistänyt merkille! Ollaan vihervasemmistoa ja niin muka maailmanparantajia ja suvaitsevaisia, mutta kuitenkin halveksutaan vähemmän koulutettuja duunareita. Eivät todellakaan kaikki tällaisia ole, mutta osa.