Työnväenluokkaisesta perheestä oleva, yritätkö peittää taustasi yliopistomaailmassa
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Eihän siitä yhteiskuntaluokasta tarvitse kysyä. Kyllä se tulee julki monista kommenteista ja ilmiselvää on mikä on hyvä ja mikä huono luokka.
Jos opiskelukaveri kertoo käyneensä isänsä luona kahvilla ja keskustelleen asiasta x samalla kun äitinsä on ollut kunnanvaltuuston kokouksessa, niin on selvää että luokka ja sivistystaso on eri kun minulla kotona. Siinä tuntee olonsa pieneksi ja tyhmäksi.
Tai joku puhuu isänsä kuoroharrastuksesta, viineistä, joita jouluna juotu tai museoista, joissa käyty. Siihen voi vastineeksi sanoa, että mun isä tekee polttopuita, pöydässä on viinapullo (harvoin onneksi) ja Oulukin on nähty, kun siellä oli sukulaisen häät.
T. Se huoltomiehen ja perushoitajan tytär
Jaa. No kunnan/kaupunginvaltuustoissa nyt on kautta aikain istuttu hyvin erilaisilla koulutuksilla, eduskuntaankin menty niin Kivivuoren Janne itseoppineena muurarina kuin Matti Ahde sähkömiehen papereilla ;)
Ja rautatieläiset sun muut pitää kuoroja, laulaminen yksi demokraattisimpia juttuja. Ilman muuta osa harrasteista elitistisempiä kuin toiset mutta keskiarvoisesti enemmän ihmistenajankäyttöä, harrasteita ym. varmaan selittää ikäluokka kuin joku muu luokka.
Vanha sanonta: ei kannettu vesi kaivossa pysy, taitaa pitää paikkansa myös tuossa vanhempien vaikutuksessa lasten aikuiselämään. Itsetunto on se tärkein minkä vanhemmat voi saada lapselleen kohdalleen tai ei, mutta nuo muut jutut, kyllä ne omat lahjat ja lahjattomuudet alkavat puskea yleensä jossain vaiheessa pintaan. Huippukirurgin pojasta ei tule huippukirurgia muuten kuin lahjoilla ja kovalla työllä ja huoltomiehen tytär voi käydä vähän pitemmän reitin, mutta jos lahjoja on ja niitä osaa käyttää löytää kyllä tiensä haastaviin tehtäviin. Itse kun ole rekrynnyt ihmisiä ei koskaan ole tullut mieleenkään kysyä vanhemmista, ja nuoruuden kokemukset siivoojana olemisesta jossain tiukkatahtisessa firmassa jne ovat mielessäni plussaa, on oppinut kovan työnteon meiningin eikä tule marisemaan ensimmäisestä tiukemmasta deadlinesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Eihän siitä yhteiskuntaluokasta tarvitse kysyä. Kyllä se tulee julki monista kommenteista ja ilmiselvää on mikä on hyvä ja mikä huono luokka.
Jos opiskelukaveri kertoo käyneensä isänsä luona kahvilla ja keskustelleen asiasta x samalla kun äitinsä on ollut kunnanvaltuuston kokouksessa, niin on selvää että luokka ja sivistystaso on eri kun minulla kotona. Siinä tuntee olonsa pieneksi ja tyhmäksi.
Tai joku puhuu isänsä kuoroharrastuksesta, viineistä, joita jouluna juotu tai museoista, joissa käyty. Siihen voi vastineeksi sanoa, että mun isä tekee polttopuita, pöydässä on viinapullo (harvoin onneksi) ja Oulukin on nähty, kun siellä oli sukulaisen häät.
T. Se huoltomiehen ja perushoitajan tytär
'Onko polttopuiden tekeminen alaluokkaista? Heh, olen aina tykännyt risusavotasta ja polttopuiden teosta, en kuuntele kuoroja enkä juo viinejä.
t. akateeminen nainen
No tässä on vähän sama asia kun kesäloman jälkeen lapset vertailevat kesälomareissujaan. Rikkaat voivat hyvillä mielin kertoa, että kivointa oli onkiminen vaarin kanssa. Köyhälle tulee kauhea olo, että pitäisi pystyä kertomaan Lintsin tai Espanjan reissusta, eikä kehtaa kertoa onkireissusta, kun kokee sen korostava köyhyyttä.
Eli risuhommia voi tehdä, jos se on oma valinta. Minä olisin nuorena mieluummin harrastanut vaikka pianon soittamista, kuin ollut risusavotassa isän ja sedän kanssa.
T. Se huoltomiehen tytär
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Eihän siitä yhteiskuntaluokasta tarvitse kysyä. Kyllä se tulee julki monista kommenteista ja ilmiselvää on mikä on hyvä ja mikä huono luokka.
Jos opiskelukaveri kertoo käyneensä isänsä luona kahvilla ja keskustelleen asiasta x samalla kun äitinsä on ollut kunnanvaltuuston kokouksessa, niin on selvää että luokka ja sivistystaso on eri kun minulla kotona. Siinä tuntee olonsa pieneksi ja tyhmäksi.
Tai joku puhuu isänsä kuoroharrastuksesta, viineistä, joita jouluna juotu tai museoista, joissa käyty. Siihen voi vastineeksi sanoa, että mun isä tekee polttopuita, pöydässä on viinapullo (harvoin onneksi) ja Oulukin on nähty, kun siellä oli sukulaisen häät.
T. Se huoltomiehen ja perushoitajan tytär
'Onko polttopuiden tekeminen alaluokkaista? Heh, olen aina tykännyt risusavotasta ja polttopuiden teosta, en kuuntele kuoroja enkä juo viinejä.
t. akateeminen nainen
Ei ole, se on nykyään nimenomaan kehuskelun aihe paremmissa piireissä, niinkun säkin hyvin tunnut tietävän. Mutta näin ei ole välttämättä ollut vielä aiemman kommentoijan opiskeluaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Eihän siitä yhteiskuntaluokasta tarvitse kysyä. Kyllä se tulee julki monista kommenteista ja ilmiselvää on mikä on hyvä ja mikä huono luokka.
Jos opiskelukaveri kertoo käyneensä isänsä luona kahvilla ja keskustelleen asiasta x samalla kun äitinsä on ollut kunnanvaltuuston kokouksessa, niin on selvää että luokka ja sivistystaso on eri kun minulla kotona. Siinä tuntee olonsa pieneksi ja tyhmäksi.
Tai joku puhuu isänsä kuoroharrastuksesta, viineistä, joita jouluna juotu tai museoista, joissa käyty. Siihen voi vastineeksi sanoa, että mun isä tekee polttopuita, pöydässä on viinapullo (harvoin onneksi) ja Oulukin on nähty, kun siellä oli sukulaisen häät.
T. Se huoltomiehen ja perushoitajan tytär
'Onko polttopuiden tekeminen alaluokkaista? Heh, olen aina tykännyt risusavotasta ja polttopuiden teosta, en kuuntele kuoroja enkä juo viinejä.
t. akateeminen nainen
No tässä on vähän sama asia kun kesäloman jälkeen lapset vertailevat kesälomareissujaan. Rikkaat voivat hyvillä mielin kertoa, että kivointa oli onkiminen vaarin kanssa. Köyhälle tulee kauhea olo, että pitäisi pystyä kertomaan Lintsin tai Espanjan reissusta, eikä kehtaa kertoa onkireissusta, kun kokee sen korostava köyhyyttä.
Eli risuhommia voi tehdä, jos se on oma valinta. Minä olisin nuorena mieluummin harrastanut vaikka pianon soittamista, kuin ollut risusavotassa isän ja sedän kanssa.
T. Se huoltomiehen tytär
Ihan sama se oli köyhässä akateemisessa perheessä. Parturi-kampaajan ja teollisuusduunarin lapset menivät Kanarialle ja me pysyttiin lahoavassa kesämökissä ilman juoksevaa vettä, sähköä tai mitään muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Eihän siitä yhteiskuntaluokasta tarvitse kysyä. Kyllä se tulee julki monista kommenteista ja ilmiselvää on mikä on hyvä ja mikä huono luokka.
Jos opiskelukaveri kertoo käyneensä isänsä luona kahvilla ja keskustelleen asiasta x samalla kun äitinsä on ollut kunnanvaltuuston kokouksessa, niin on selvää että luokka ja sivistystaso on eri kun minulla kotona. Siinä tuntee olonsa pieneksi ja tyhmäksi.
Tai joku puhuu isänsä kuoroharrastuksesta, viineistä, joita jouluna juotu tai museoista, joissa käyty. Siihen voi vastineeksi sanoa, että mun isä tekee polttopuita, pöydässä on viinapullo (harvoin onneksi) ja Oulukin on nähty, kun siellä oli sukulaisen häät.
T. Se huoltomiehen ja perushoitajan tytär
'Onko polttopuiden tekeminen alaluokkaista? Heh, olen aina tykännyt risusavotasta ja polttopuiden teosta, en kuuntele kuoroja enkä juo viinejä.
t. akateeminen nainen
No tässä on vähän sama asia kun kesäloman jälkeen lapset vertailevat kesälomareissujaan. Rikkaat voivat hyvillä mielin kertoa, että kivointa oli onkiminen vaarin kanssa. Köyhälle tulee kauhea olo, että pitäisi pystyä kertomaan Lintsin tai Espanjan reissusta, eikä kehtaa kertoa onkireissusta, kun kokee sen korostava köyhyyttä.
Eli risuhommia voi tehdä, jos se on oma valinta. Minä olisin nuorena mieluummin harrastanut vaikka pianon soittamista, kuin ollut risusavotassa isän ja sedän kanssa.
T. Se huoltomiehen tytär
Tunnen yhden kahden professorin lapsen joka häpeää taustaansa, se kun erilainen kuin luokkakavereilla. Kaikkea voi hävetä, mutta kannattaa hieman suhteuttaa noita kokemuksiaan, varsinkin aikuisena. Ja lapsenakin tutkimusten mukaan eniten merkitsee se vanhempien kanssa yhdessä vietetty aika - ei ne hienot kokemukset. Joku toinen saattaa eniten muistella lämmöllä yhteisiä onkireissuja.
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Ainakin sellaisissa juhlissa, joissa saa vapaasti alkoholia, osa vieraista keskittyy uusien tuttavuuksien yksityiskohtaiseen haastatteluun. Minä en alkoholista välitä ja koen syvää myötähäpeää kun humaltunut tenttaa minulta vanhemmistani ja sukulaisistani sekä heidän koulutuksestaan.
En myöskään halua ratsastaa sukulaisteni menestyksellä eikä tulisi mieleenkään mennä keulimaan siskon keksinnöllä, jota tilataan ulkomaille tai veljeni yrityksestä, joka pärjää Suomen kroonisesti huonosta tql9ustilanteesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Ainakin sellaisissa juhlissa, joissa saa vapaasti alkoholia, osa vieraista keskittyy uusien tuttavuuksien yksityiskohtaiseen haastatteluun. Minä en alkoholista välitä ja koen syvää myötähäpeää kun humaltunut tenttaa minulta vanhemmistani ja sukulaisistani sekä heidän koulutuksestaan.
En myöskään halua ratsastaa sukulaisteni menestyksellä eikä tulisi mieleenkään mennä keulimaan siskon keksinnöllä, jota tilataan ulkomaille tai veljeni yrityksestä, joka pärjää Suomen kroonisesti huonosta tql9ustilanteesta huolimatta.
Multa on mennyt jotain ilmeisesti ohi, kun ei ole missään juhlissa koskaan tentattu vanhempien ammattia tai koulutusta. Ei opiskeluaikana eikä sen jälkeen ja aika monet juhlat on tullut nähtyä.
Työväenluokkaistenhan luulisi olevan yliopistojen kermaa, eikö se kommunismi mikä siellä on vallitseva aate ole juuri työväenliike? Vai eikö tavistyöväkeläiset viherrä tarpeeksi pappabetalar-vihervasureiden makuun?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisista pari prosenttia pääsi ylioppilaaksi vielä 1940-luvulla. Korkeakoulutus laajeni vasta 1960-luvulla kun suuret ikäluokat vyöryivät yliopistoihin, useimmat tietysti sukunsa ensimmäisinä ylioppilaina.
Jos jollakin on molemmat vanhemmat korkeasti koulutettuja, on hyvin epätodennäköistä että kaikki isovanhemmat olisivat. Kuitenkin nämä, joilla 1/4 isovanhemmista on korkeakoulutettuja, ylvästelevät olevansa "akateemista sukusa". Muisti on valikoiva. Lähes jokainen akateemisen perheen lapsikin on ihan tavallista duunari/pienviljelijäsukua, kun pintaa raaputtaa.
Tässäkin loistaa puhuminen vain oman kokemuspiirinsä ihmisistä. Minun tuttavapiiriini ei kuulu ainuttakaan pienviljelijäsuvun edustajaa. Tehdastyöläisten ja kuapunkiköyhälistön jälkeläisiä kylläkin. Ei kaikki suomalaiset ole kotoisin maalta ja kanna keskusta-aatella sydänveressään.
Vierailija kirjoitti:
Työväenluokkaistenhan luulisi olevan yliopistojen kermaa, eikö se kommunismi mikä siellä on vallitseva aate ole juuri työväenliike? Vai eikö tavistyöväkeläiset viherrä tarpeeksi pappabetalar-vihervasureiden makuun?
Anti-intellektualismi on äärioikeiston tyypillisimpiä piirteitä. Ei kannata uskoa heidän propagandaansa siitä että yliopistot olisi täynnä kommunisteja tai vähintään "kulttuurimarxisteja". Kommunistina yliopistolla on aika yksinäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisista pari prosenttia pääsi ylioppilaaksi vielä 1940-luvulla. Korkeakoulutus laajeni vasta 1960-luvulla kun suuret ikäluokat vyöryivät yliopistoihin, useimmat tietysti sukunsa ensimmäisinä ylioppilaina.
Jos jollakin on molemmat vanhemmat korkeasti koulutettuja, on hyvin epätodennäköistä että kaikki isovanhemmat olisivat. Kuitenkin nämä, joilla 1/4 isovanhemmista on korkeakoulutettuja, ylvästelevät olevansa "akateemista sukusa". Muisti on valikoiva. Lähes jokainen akateemisen perheen lapsikin on ihan tavallista duunari/pienviljelijäsukua, kun pintaa raaputtaa.
Tässäkin loistaa puhuminen vain oman kokemuspiirinsä ihmisistä. Minun tuttavapiiriini ei kuulu ainuttakaan pienviljelijäsuvun edustajaa. Tehdastyöläisten ja kuapunkiköyhälistön jälkeläisiä kylläkin. Ei kaikki suomalaiset ole kotoisin maalta ja kanna keskusta-aatella sydänveressään.
Montako sukupolvea takaisin, kaikkia linjoja myöten? Ne piiat ja pumpulitehtaan tytöt tulivat kaupunkeihin maalta, meillä kaupungit ovat olleet hyvin pieniä vielä 1900 luvun alussa - ei kovin monta sukupolvea sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisista pari prosenttia pääsi ylioppilaaksi vielä 1940-luvulla. Korkeakoulutus laajeni vasta 1960-luvulla kun suuret ikäluokat vyöryivät yliopistoihin, useimmat tietysti sukunsa ensimmäisinä ylioppilaina.
Jos jollakin on molemmat vanhemmat korkeasti koulutettuja, on hyvin epätodennäköistä että kaikki isovanhemmat olisivat. Kuitenkin nämä, joilla 1/4 isovanhemmista on korkeakoulutettuja, ylvästelevät olevansa "akateemista sukusa". Muisti on valikoiva. Lähes jokainen akateemisen perheen lapsikin on ihan tavallista duunari/pienviljelijäsukua, kun pintaa raaputtaa.
Tässäkin loistaa puhuminen vain oman kokemuspiirinsä ihmisistä. Minun tuttavapiiriini ei kuulu ainuttakaan pienviljelijäsuvun edustajaa. Tehdastyöläisten ja kuapunkiköyhälistön jälkeläisiä kylläkin. Ei kaikki suomalaiset ole kotoisin maalta ja kanna keskusta-aatella sydänveressään.
Jos luit viestin tarkkaan, siinä luki duunari/pienviljelijä. Ei että jokainen olisi sekä duunari- että pienviljelijäsukua. Selvä enemmistö suomalaisista oli kuitenkin ennen sotia ja vielä 50-luvulla maalaisia, kaupungistuminen alkoi toden teolla vasta 60-luvulta alkaen.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Ikinä ei kyllä yliopistossa kukaan kysynyt vanhempieni ammattia tai muutakaan heistä. Enkä itse tiennyt kenenkään vanhempien ammatteja. Ehkä jossain "verkostoitumis" aloilla on toisin.
Inhoan kyllä typeriä stereotyyppejä mitä liitetään työläisvanhempiin. Kuten etteivät lue ja katsovat vaan tv:tä. Molemmat vanhempani olivat innokkaita lukijoita ja etenkin äidillä tosi laaja yleissivistys.
Meillä jo pienenä opetettiin käymään kirjastossa ja kaikki rentoutuvat lukemalla. Museossa tai kalassa käyminenkään ei kallista ollut. Kuunnelmat olivat mieluisia samalla kun teki käsitöitä eli asusteita perheelle.
Eivät kaikki duunarit juo ja/tai tuijota televisiota. Meillä lähinnä iltauutiset kiinnostivat vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Olet melko tietämätön siihen nähden että olet käynyt muka yliopiston. Aiheesta tehtiin vasta tutkimuskin Suomessa https://www.uef.fi/documents/364780/1432611/kayhko-2014-1.pdf/e3d529bc-…
Tosi hyvin kuvattu myös minun tuntojani tuossa tutkimuksessa. Kannattaa lukea, jos ei ymmärrä miksi taustaa piilotellaan.
Pidän omat asiani omana tietonani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette voi olla tosissanne??! Kun aloitusta klikkasin, luulin että kyseessä olisi tosi huono provo ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan jotain nasevaa siihen liittyen, kunnes huomasin että ihan tosissaan täällä on vastailtu...mikäli sitten aloittaja itse ei ole rustaillut muutamaa vastausta ettei heti paljastuisi...
Mutta siis jos nämä edelliset vastaukset on ihan tosissaan kirjoitettu, niin olen äärimmäisen häpeissäni paitsi vastaajien puolesta, niin myös suomalaisen yliopistokoulutuksen puolesta ja ennen kaikkea sen tuoman sivistyksen tasosta (lue sivistymättömyyden).
Olen itse yliopistokoulutuksen suorittanut (valmistunut tosin jo vuosia sitten), mutta koskaan kukaan ei ole kysynyt perheeni koulutuksesta tai yhteiskuntaluokasta mitään. Ylipäänsä en tiedä kuinka reagoisin jos joku aloittasi keskustelun yhteiskuntaluokista, joissa ihmisiä eritellään koulutuksen ja sosio-ekonomisen statuksen perusteella. Se jos mikä on sivistymätöntä ja osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä. Tiede pyrkii kehittymään ja niin myös sivistys. Palaaminen yhteiskuntaluokkiin on valtava harppaus takaisin sivistymättömyyteen ja siihen historiaan, joka syystäkin saisi säilyä häpeällisenä.
Olet melko tietämätön siihen nähden että olet käynyt muka yliopiston. Aiheesta tehtiin vasta tutkimuskin Suomessa https://www.uef.fi/documents/364780/1432611/kayhko-2014-1.pdf/e3d529bc-…
Tosi hyvin kuvattu myös minun tuntojani tuossa tutkimuksessa. Kannattaa lukea, jos ei ymmärrä miksi taustaa piilotellaan.
Mainostatko omaa tutkimustasi?
En yritä, mutta se vaatii kyllä tietyn itsevarmuuden. En häpeä perhettäni tai taustaani, mutta usein tulee sellainen olo, että pitäisi. Pidän taustaani rikkautena, ja usein kykenen näkemään asioita vähän eri kanteilta.
Maalla asuvan, kouluttamattoman miehen ajatusmaailma voi olla tosi vieras jollekin helsinkiläisen akateemisen perheen lapselle ja sama toisinpäin. Itse pystyn ymmärtämään jollain tavalla molempia, vaikken kaikesta samaa mieltä olisikaan.
Opiskeli 80-luvulla, ei mun kaksi tärkeintä opiskelijakamuakaan mistään yläluokista olleet. Omina itsenämme siellä oltiin, muiden taustoista en edes riedä. Ei niistä juuri puhuttu - asunnoissahan se tosin näkyi, oliko pappa betalar kämppä vai ei.
Suomalaisista pari prosenttia pääsi ylioppilaaksi vielä 1940-luvulla. Korkeakoulutus laajeni vasta 1960-luvulla kun suuret ikäluokat vyöryivät yliopistoihin, useimmat tietysti sukunsa ensimmäisinä ylioppilaina.
Jos jollakin on molemmat vanhemmat korkeasti koulutettuja, on hyvin epätodennäköistä että kaikki isovanhemmat olisivat. Kuitenkin nämä, joilla 1/4 isovanhemmista on korkeakoulutettuja, ylvästelevät olevansa "akateemista sukusa". Muisti on valikoiva. Lähes jokainen akateemisen perheen lapsikin on ihan tavallista duunari/pienviljelijäsukua, kun pintaa raaputtaa.